Jäsenyys tarkoittaa, että sotarikoksia ei voida tutkia…

Ruotsi ja Suomi aikovat koordinoida mahdolliset Nato-jäsenyyshakemuksensa. Sillä on kuitenkin perustavanlaatuisia kansainvälisoikeudellisia vaikutuksia, jotka voivat olla kompromisseja molemmille maille. Käytännössä Nato-jäsenyys merkitsisi sitä, että Ruotsi ja Suomi joutuisivat hyväksymään sen, että epäiltyjä sotarikoksia ei tutkita Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICC) Alankomaissa.

Yhdysvallat, jolla on hallitseva asema Natossa, on järjestelmällisesti kieltäytynyt ratifioimasta Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC), joka keskittyy kansanmurhan, rikosten ihmisyyttä vastaan ja sotarikosten kaltaisiin rikoksiin. ICC:llä on tällä hetkellä oikeus tuomita sotarikollisia, jotka ovat minkä tahansa ICC:n perussäännön allekirjoittaneen valtion kansalaisia tai jotka ovat tehneet sotarikoksia tällaisessa valtiossa tai henkilöitä/tilanteita, jotka Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto on antanut tuomioistuimen toimivallan. Tällä hetkellä 123 valtiota on tuomioistuimen osapuolia.

Yhdysvallat on esimerkiksi Venäjän ja Kiinan ohella yksi niistä valtioista, jotka ovat tuomioistuimen ulkopuolella. Yhdysvallat kieltäytyy avoimesti sallimasta, että Kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii epäiltyjä sotarikoksia, joihin Yhdysvaltain sotilaat tai kansalaiset ovat syyllistyneet. Ajankohtainen kysymys koskee kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän halua tutkia Afganistanissa tehtyjä sotarikoksia, myös amerikkalaisten tekemiä sotarikoksia. Kun Kansainvälinen rikostuomioistuin alkoi tutkia Yhdysvaltain sotilaiden Afganistanissa tekemiksi epäiltyjä sotarikoksia, Yhdysvallat reagoi voimakkaasti ja vastusti sitä.

Presidentti Donald Trumpin aikana Yhdysvallat jopa asetti pakotteita ICC:n syyttäjille, virkamiehille ja heidän perheilleen. Trump on hyväksynyt mahdolliset rangaistustoimenpiteet ICC:n henkilökuntaa ja muita tutkinnan kanssa yhteistyötä tekeviä kohtaan. Yhdysvallat on uhannut, että pakotteita voidaan soveltaa Yhdysvalloissa olevien henkilöiden varojen jäädyttämiseksi. Lisäksi Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri uhkasi, että pakotteita voitaisiin harkita myös tuomioistuimen henkilökuntaa vastaan, jos liittolaismaiden sotilaita tai henkilöitä tutkitaan.

Ruotsi ja muut EU-maat ovat reagoineet voimakkaasti Yhdysvaltojen päätökseen aloittaa pakotteet ICC:n henkilöstöä vastaan. Ruotsin ulkoministeri Ann Linde on kutsunut Yhdysvaltojen toimia vakaviksi ja erittäin huolestuttaviksi. Hän kertoi Ruotsin radiolle: ”Voin jo nyt todeta, että tämä sisältö on vakava ja syvästi huolestuttava. Sekä Ruotsissa että koko EU:ssa on selvää, että tuemme kansainvälistä rikostuomioistuinta ja sen riippumattomuutta.”

Vaikka Yhdysvallat Joe Bidenin johdolla poistaisi pakotteet ICC:n syyttäjää vastaan, maa on edelleen jakautunut tässä asiassa, eivätkä demokraatit ja republikaanit ole vieläkään yksimielisiä. Yhdysvaltojen toistuvat uhkaukset ICC:tä vastaan ovat siksi erittäin huolestuttavia, ja niiden pitäisi olla olennainen näkökohta Ruotsin ja Suomen harkitessa, haluavatko ne liittyä Naton jäseniksi vai eivät.

Hedi Bel Habib, filosofian tohtori ja tutkija, Norrköping, Ruotsi

Alkuperäinen artikkeli

Visits: 411 Today: 2
Previous post Junatyöntekijä haastaa työnantajansa oikeuteen ”White Privilege” -koulutuksen kyseenalaistamisesta johtuneista potkuista
Next post Mielipide: Elon Musk ei ole sananvapauden supersankari, jonka haluaisimme hänen olevan
Close