0

Ostoskori on tyhjä.

TalousUlkomaat

Onko WEF pahuuden päämaja?

Vuonna 1983 Ronald Reagan kuvaili Neuvostoliittoa värikkäästi ”nykymaailman pahuuden keskukseksi”. Nyt meillä näyttää olevan uusi ehdokas kaiken pahan päämajaan: Klaus Schwabin johtama Maailman talousfoorumi.

WEF:llä ei ole rajoja, siihen kuuluvat kaikki kansallisuudet, se kattaa hallitukset, kansalaisjärjestöt ja suuryritykset, sillä ei ole armeijaa, ydinasearsenaalia, lippua tai hymniä, ja se väittää ratkaisevansa kaikki maailman ongelmat vuosittaisessa konferenssissaan, kun edustajat nauttivat samppanjaa ja kaviaaria. Se sponsoroi johtajakoulutusohjelmaa, jossa ylpeilevät muun muassa Emmanuel Macron, Jacinda Ardern ja Justin Trudeau. Onko Klaus Schwab ensimmäinen rehellinen Bond-pahis, joka aikoo vallata (tai tyhjentää) maailman?

Professori Schwab näyttää varmasti sopivalta saksalaisella aksentillaan ja palkintopaikallaan Sveitsin vuorten huipulla. Hän myös teeskentelee hallitsevansa maailmaa. Itse asiassa hän on teeskennellyt johtavansa maailmaa 1970-luvulta lähtien, jolloin hän aloitti vuosittaiset konferenssinsa toivoen saavansa huomiota. Huomioksi tuleminen kesti vuosikymmeniä. Monet WEF:n Young Leaders -ohjelmasta valmistuneista, jotka ovat tällä hetkellä vallassa eri puolilla maailmaa, tulivat hänen ”luokseen” vasta 30 vuotta WEF:n perustamisen jälkeen. Klaus on vuosikymmeniä elänyt ”teeskentele, kunnes onnistut” -sanonnan mukaan. Onko hän vihdoin onnistunut?

Klausin vuonna 2020 yhdessä Thierry Malleret’n kanssa kirjoittaman kirjan nimi ”The Great Reset” (Suuri uudelleenkäynnistys) oli riittävän tarttuva, jotta monet poliittiset johtajat, jotka halusivat monista paikallisista poliittisista syistä viestiä, että pandemia on avannut jonkinlaisen suuren mahdollisuuden maailmanpolitiikan uudelleenkäynnistämiseen, ottivat sen käyttöön sloganina vuosina 2020-21.

Harva näistä johtajista on kuitenkaan lukenut kirjaa, sillä jos he olisivat lukeneet, jotkut sen sisällöstä olisivat hämmästyttäneet heitä. Esimerkiksi: ”Ennen kaikkea pandemian jälkeinen aikakausi aloittaa massiivisen varallisuuden uudelleenjaon kauden rikkailta köyhille ja pääomalta työvoimalle.”

Maailmanlaajuisia yrityksiä tai niiden vaikutusvaltaa käyttäviä hallituksia johtavat ylirikkaat paronit eivät yleensä esitä tällaista näkemystä siitä ilmeisestä syystä, että se on suora hyökkäys heidän kätköjään vastaan. Toki he saattavat julkisesti ilmaista toiveensa eriarvoisuuden vähentämisestä – kukapa ei sitä tekisi? – mutta moni vastustaa ”massiivista varallisuuden uudelleenjakoa” Robin Hoodin tyyliin työläisille ja pois heidän kaltaisiltaan kapitalisteilta.

Itse asiassa kahden viime vuoden aikana on tapahtunut juuri päinvastoin: maailmassa on nyt enemmän miljardöörejä ja enemmän köyhiä ihmisiä. ”Et omista mitään ja olet onnellinen”, toinen usein siteerattu ja paljon parjattu Schwabismi, kuvaa myös vastakohtaa sille, mitä todellisuudessa on tapahtunut, ja se voidaan sen sijaan tiivistää muotoon ”rikkaat omistavat paljon enemmän, kun taas köyhät eivät omista mitään ja ovat onnettomia”.

Tänä vuonna Sveitsin Davosissa 22.-26. toukokuuta pidetty WEF-kokous aiheutti tavanomaisen vihanpurkauksen Twitterissä ja muilla foorumeilla. Juorut antavat ymmärtää, että WEF suunnittelee salaa maailman valtaamista hallituksen ja suuryritysten salaisen yhteistyön avulla, aivan kuin rikkaat ja vaikutusvaltaiset ihmiset tarvitsisivat siihen WEF:n kaltaista välinettä. Neuvostoliiton politiikkaan syyllistyneistä tuntuu tyydyttävältä ajatella, että he ovat tunnistaneet sotkusta vastuussa olevan käärmeen pään.

He väittävät, että WEF on koordinointifoorumi kaikille salaisille sopimuksille, jotka tekevät rikkaista entistä rikkaampia ja vakiintuneista hallitusten päämiehistä entistä vaikutusvaltaisempia, samalla kun kansallista ja paikallista itsemääräämisoikeutta menetetään salaa, jolloin tavallinen ihminen joutuu hiljalleen mätänemään ilman resursseja ja oikeuksia.

Näihin WEF:ää vastaan esitettyihin syytöksiin liittyy vääristelyä ja suoranaista valheellisuutta. Sosiaalisessa mediassa levitettiin hiljattain kuvia sadoista yksityisistä lentokoneista, jotka olivat rivissä lentokentällä ja joiden väitettiin olevan Davos 2022 -tapahtuman osanottajia, jotka (häpeä!) pilkkasivat omia hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevia lupauksiaan. Reutersin mukaan toinen kahdesta laajalti levitetystä kuvasta on itse asiassa otettu vuosia sitten Las Vegasin lentokentällä Floyd Mayweather Jr:n ja Manny Pacquiaon välisen nyrkkeilyn titteliottelun aikaan, kun taas toinen on otettu tammikuussa 2016 sveitsiläisellä ilmavoimien tukikohdalla, jota Davosin osallistujat käyttävät usein ja joka todennäköisesti liittyi tapahtumaan sinä vuonna.

Kukaan meistä ei päässyt tänä vuonna henkilökohtaisesti lentämään Davosiin (vaikka jotkut meistä ovatkin osallistuneet tällaisiin tapahtumiin aiemmin), mutta ei se mitään: 22.-26. toukokuuta 2022 pidetyn kokouksen jokainen istunto julkaistiin verkossa. Siihen kuului myös videoyhteyden välityksellä pidetty avajaispuhe, jonka piti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky, joka loisti tavaramerkissään, ruskeassa t-paidassaan, ja tuijotti kameraan räpäyttämättömällä intensiteetillä. Presidentin uhmakkaasta puheesta virkistyneinä osallistujat käänsivät huomionsa jäljellä oleviin noin 220 istuntoon, joissa käsiteltiin kaikkia auringon alla olevia painavia ja maallisia aiheita.

Katsoimme muutamia niistä, ja huomasimme, että niillä oli muutama yhteinen piirre. Ensinnäkin osallistujat ilmaisivat ylimitoitettuja odotuksia siitä, mitä keskustelujen aikana saavutettaisiin. Toiseksi itse keskustelut olivat älykkäitä ja informatiivisia. Kolmanneksi kaikki keskustelut eivät johtaneet mihinkään tiettyyn toimintaan.

WEF:n konferenssi-istunnon perusmalli on tukea älykkäitä ihmisiä (esittelijöitä), jotka sanovat älykkäitä asioita rikkaille ihmisille (yleisölle), jotka itse maksavat konferenssin kohtuuttomat rekisteröintimaksut voidakseen verkostoitua toistensa kanssa ja saadakseen älykkäät ihmiset teeskentelemään ottavansa heidät vakavasti muutaman päivän ajan.

Lyhyesti sanottuna Klaus Schwab on loistava ja erittäin lahjakas konferenssisuunnittelija, joka myy imartelua. Hän teeskentelee, että 60 000 dollaria antaa osallistuvalle asiakkaalle pääsyn maailman ratkaiseviin päätöksiin, jotka kaikki tehdään neljässä päivässä. Osallistumismaksun maksavat joukot seurustelevat keskenään, nauttivat valtavat määrät viiniä ja alkupaloja ja osallistuvat paneelikeskusteluihin, joissa väitetään ratkaistavan maailman talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ongelmia 45 minuutin pituisina kokonaisuuksina. (Itse asiassa aika on lähempänä 35 minuuttia, koska jokaisen istunnon lopussa on 10 minuuttia yleisön kysymyksiä ja vastauksia. Kun otetaan huomioon osallistumisen hinta, järjestäjät odottavat oikeutetusti, että jotkut osanottajat tuntevat olevansa oikeutettuja saamaan puheenvuoron.)

Tyypillistä WEF:n konferenssin istunnoissa ilmenevälle kunnianhimolle on, että tämän vuoden globaalia verotusta käsittelevän istunnon johdannossa isäntä Geoff Cutmore ilmoitti, että alkavan paneelikeskustelun tavoitteena oli päästä pisteeseen, jossa ”me kaikki tunnemme olomme mukavaksi sen suhteen, mitä me maksamme, ja tunnemme olomme mukavaksi sen suhteen, mitä muut ihmiset maksavat, ja tunnemme olomme mukavaksi sen suhteen, mitä yritykset maksavat, ja tunnemme olomme mukavaksi sen suhteen, minne verotulot loppujen lopuksi menevät”.

Vau. Hän olisi voinut lisätä: ”Ja jos meillä on lopussa vielä muutama minuutti aikaa, voimme miettiä, miten Amazonin sademetsä voidaan palauttaa.” Paneelissa oli sekä Oxfamin että OECD:n johtajia sekä vahvasti naamioitunut taloustieteen professori Harvardista. Kuvitelkaa, mitä Oxfamin johtaja olisi ajatellut Cutmoren lausunnoista, kun otetaan huomioon, miten kriittisesti Oxfam on suhtautunut eliitin veronkiertoon ja itsensä rikastuttamiseen erityisesti kahden viime vuoden aikana. Jos hän vain saisi konferenssin osanottajat maksamaan veronsa ja lopettamaan köyhien ihmisten ryöstämisen, hän voisi lakkauttaa Oxfamin kokonaan!

Jotkut istunnot saavat vatsan kääntymään. Esimerkiksi eräässä istunnossa Pfizer ilmoitti ”sopimuksesta terveemmän maailman puolesta”, ja sen toimitusjohtaja istui Bill Gatesin ja kahden afrikkalaisen mahtimiehen rinnalla. Tällaisia ilmoituksia tehdään WEF:ssä, mutta eikö niitä todella olisi olemassa ilman WEF:ää? Tuskin. Tarjoamalla foorumin tällaisille ilmoituksille siitä tulee kuitenkin salamanisku, joka herättää epäilyksiä. WEF kutsuu itseään ”julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kansainväliseksi järjestöksi”, ja kuten kaikki muutkin kaltaisensa suuret organisaatiot, se haluaa tulla entistä suuremmaksi ja vaikutusvaltaisemmaksi. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin liiketoiminnasta. Klaus Schwabin liiketoimintaa.

WEF väittää, että sillä on vakavia myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi sen ”First Movers Coalition” koostuu 50 yrityksestä, jotka ovat sitoutuneet investoimaan vihreään teknologiaan ja poistamaan hiilidioksidipäästöjä. Kuulostaa hyvältä, eikö? Ongelmana on tietenkin se, että ne ovat järjestäneet mittauksen siten, että ne voivat itse päättää, mitä ”vihreällä” tai ”hiilidioksidin poistamisella” tarkoitetaan. Voit laskea metsän hoitamisen nykyään hiilen poistamiseksi, ja niin kauan kuin yleisö ei tiedä, että hakkasit ja poltit kypsän metsän samassa paikassa viime vuonna, he taputtavat!

Samoin WEF kannattaa raportointijärjestelmää nimeltä ”Stakeholder Capitalism Metrics” (joka sisältää ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä toimenpiteitä), joka on kehitetty yhteistyössä suurten tilintarkastusyritysten kanssa ja jonka 70 yritystä on hyväksynyt. Kohtuullisen veromäärän maksaminen ei kuulu näihin keskeisiin tunnuslukuihin. Ei myöskään sananvapautta. Mittareita, mutta ei sellaisina kuin tunnemme ne.

Mutta entäpä savuava ase, jota edustavat monet nykymaailman huippupoliitikot, jotka ovat valmistuneet WEF:n Young Leaders -ohjelmasta? Entä karmiva 2019 WEF:n konferenssi siitä, mitä tehdä pandemian aikana?

Young Leaders -ohjelman osalta on epäilemättä totta, että WEF:stä on tullut erittäin menestyksekäs työpaikkojen verkostoitumisjärjestö. Mutta se ei keksinyt verkostoitumista. Rikkaiden ja vaikutusvaltaisten verkostoitumisyhteisöjä on ollut olemassa vuosisatoja. Ajatelkaa vapaamuurareita, Rotary-yhteisöä, Chatham Housea, yksityisiä lukioita, Oxbridgea tai Ivy Leaguea. Rikkaat ja vaikutusvaltaiset verkostoituvat toistensa kanssa, olipa WEF tai ei.

Ehkäpä WEF:ssä tavanneet ovat lyöttäytyneet yhteen pahan ideologian tiimoilta, joka on pahaksi maailmalle, mutta tämä ideologia ei selvästikään ole Schwabin esittämä ”Great Reset” -ideologia, koska he eivät noudata sitä lainkaan. Miksi Schwab ei sitten protestoi sitä vastaan, että poliitikot teeskentelevät toteuttavansa Great Reset -ideaa, joka on täysin päinvastainen kuin se, mitä hän kannatti kirjassaan? Koska hän ei oikeastaan välitä omista ajatuksistaan. Schwab on pöhöttynyt konferenssijärjestäjä, joka pikemminkin seuraa asiakaslaumaansa kuin johtaa sitä. Häntä käytetään apurina.

Hyvä on, mutta entä vuoden 2019 pandemiasimulaatiokonferenssi? Siitäkin voi lukea kaiken netistä, mikä on heidän suunnitelmilleen sellaista julkisuutta, jota ei varmasti odoteta Bond-roistoilta. Näissä simulaatioissa WEF:n väki tuli siihen tulokseen, että pandemian aikana liikkumista ja kaupankäyntiä ei pitäisi häiritä, koska siitä aiheutuisi yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Kyllä, luitte oikein. Jälleen kerran tämä on täysin päinvastaista kuin mitä todellisuudessa tehtiin.

WEF:n pandemiakonferenssi oli vain yksi monista ”sotapelisimulaatioista”, jotka viihdyttävät ihmisiä jatkuvasti ympäri maailmaa. Pandemiasimulaatioita tällä viikolla, asteroidisimulaatioita ensi viikolla, tappajamehiläissimulaatioita sen jälkeen. Melko paljon ongelmia voidaan käsitellä 220 istunnossa, ja yksi niistä on varmasti huomisen uutinen.

Täydellinen epäsuhta sen välillä, mitä hänen pandemiakonferenssissaan sanottiin, että pitäisi tehdä, ja sen välillä, mitä tosiasiassa tapahtui covidin aikana, on jälleen kerran todiste siitä, että Klausia eivät johda hänen periaatteensa. Jos näin olisi, hän olisi protestoinut äänekkäästi sitä, mitä viimeisten kahden vuoden aikana on tapahtunut. Sen sijaan hän vain ratsastaa ”hyvällä tuurillaan”, että johtajat, jotka tulivat juomaan samppanjaa hänen tilaisuuksissaan, ovat nyt ottaneet hänet vastaan oletettuna keulakuvana.

Koska Klaus on jo pitkälle yli 80-vuotias, hän luultavasti ajattelee, että jos maailman vihainen väestö uskoisi hänen olevan vastuussa heitä kohdanneesta katastrofista, hän olisi kuollut kauan ennen kuin he tulisivat hakemaan oikeutta. Thierry Malleret’lla, hänen nuoremmalla ”The Great Reset” -teoksensa kirjoittajalla, on tässä suhteessa enemmän pelättävää!

WEF on kaiken kaikkiaan pelkkää kuumaa ilmaa. Sitä johtaa mies, joka edustaa mahtipontisuutta, mikä ei ole mitään uutta rikkaiden ja vaikutusvaltaisten piirissä. WEF:n hyväksymä kuuma ilma ei eroa tavallisesta.

Toki se on paikka, jossa jutustelua ja koordinointia tapahtuu, mutta WEF ei keksinyt jutustelua eikä ajatusta vanhojen poikien klubista. Se on yksinkertaisesti nykyinen klubitalo. Todelliset syylliset löytävät toisen paikan heti sen jälkeen, kun WEF:n kilpi on poistettu.


Lähde: https://brownstone.org/articles/is-the-wef-the-headquarters-of-evil/

Visits: 472 Today: 3
Wanha Wihainen Walkoinen lihaa syövä ja naisista tykkäävä heteromies - ja edelleen 101% poliittisesti epäkorrekti paskiainen. Tasainen luonne, aina pahalla päällä. "Only thing man truly has is his word. If he goes back on his word, what's left?…

What's your reaction?

Related Posts

1 of 5

Vastaa

New Report

Close