Miksi ”uutta maailmanjärjestystä” on mahdoton toteuttaa ilman joukkokaaoksen aiheuttamista?

Viime vuosien tapahtumat ovat herättäneet uudelleen henkiin vapaudestaan, omaisuudestaan ja ihmisarvostaan huolehtivien ihmisten toistuvan huolen.

Tämä huoli keskittyy siihen, että on mahdollista, että syntyy pahamaineinen ”uusi maailmanjärjestys”, maailmanlaajuinen totalitaarinen juoni, jonka globalistinen ”eliitti” on suunnitellut tuhota sananvapauden, yrittämisen ja ajattelun vapauden jäljellä olevat rippeet.

Ennen kuin kysymme, kuinka perusteltuja tällaiset huolet ovat, todettakoon, että ”uuden maailmanjärjestyksen” narratiivi sisältää yleensä sekä ”negatiivisen” että ”positiivisen” elementin. ”Negatiivinen” elementti kuvaa sitä, miten maailmanlaajuiset salaliittolaiset aikovat saada aikaan maailmanlaajuisen sosioekonomisen romahduksen – eli poistaa ”vanhan maailmanjärjestyksen” – kun taas ”positiivinen” vastine keskittyy siihen, millainen globaali totalitarismi rakennetaan tuhon tuhkalle. Tässä yhteydessä on olennaista huomata, että uuden maailmanjärjestyksen teoreetikot kuvaavat tarkasteltavana olevan totalitarismin lähes aina jonkinlaisena teknokraattisena feodalismina, jossa on kommunistisia sävyjä ja joka muistuttaa lähinnä nyky-Kiinaa yhdistettynä länsimaiseen ”poliittiseen korrektiuteen” ja malthusilaiseen eugeniikkaan.

Mitä tulee kyseisen kertomuksen ”negatiiviseen” osaan, voidaan uskottavasti väittää, että se ei suinkaan ole salaliittospekulaatiota, vaan kehittyy räikeästi silmiemme edessä. Pitkäaikainen koordinoitu maailmanlaajuinen inflaatio, jatkuvat ”elvytysmenot”, energia-alan ”ympäristöystävällinen” kuristaminen, lukitusten tuhoisa hulluus ja ”heränneen” hulluuden hellittämätön edistäminen näyttävät selvästi muodostavan täydellisen myrskyn maailmanlaajuiselle suunnitellulle kaaokselle.

On selvää, että mikään näistä ilmiöistä ei ole spontaani, eikä tarvitse olla nero ymmärtääkseen niiden toteuttamisen täysin tuhoisat seuraukset. Niinpä ”vanhan maailmanjärjestyksen” jatkuva tuhoaminen – jota nykyään kutsutaan useimmiten ”suureksi uudelleenkäynnistykseksi” tai ”paremman maailman rakentamiseksi” – muistuttaa koordinoitua pahansuopaisuutta ja antaa aihetta perusteltuun huoleen.

Uuden maailmanjärjestyksen projektin ”myönteinen” osa näyttää toisaalta olevan enemmänkin mörkö. Tämä johtuu siitä, että sellainen globaali totalitarismi, jota teoreetikot tyypillisesti visioivat, on praxeologinen mahdottomuus.

Ensinnäkin kattava väestökato, joka ei suinkaan keskittäisi lähes kaikkia tuotantoresursseja loisevan ”eliitin” käsiin, heikentäisi huomattavasti sen valtaa poistamalla suurimman osan maailmantalouden tuotantopotentiaalista. Loppujen lopuksi, kuten Julian Simon on todennut, juuri ihmiset kekseliäisyydellään ja yritteliäisyydellään ovat taloudellisen kehityksen tärkein liikkeellepaneva voima. Näin ollen toteuttamalla malthusilaiset suunnitelmansa globalistien eliitti sahaisi pois oksan, jolla he istuvat, ja eliminoisi itsensä yhdessä uhriensa kanssa.

Toiseksi, jos alistettu maailmanlaajuinen väestö kirjaimellisesti orjuutettaisiin sen sijaan, että se karsittaisiin valtavassa rodunjalostusohjelmassa, myös uusi maailmanjärjestys romahtaisi hetkessä. Tämä johtuu siitä, että vakaan, hyvin toimivan kansainvälisen totalitarismin olisi nojattava äärimmäisen monimutkaisiin teknologisiin ratkaisuihin ja valtaviin määriin korkealaatuisia pääomahyödykkeitä.

Kirjaimellisten orjien armeijat eivät kuitenkaan pysty luomaan tai ylläpitämään tällaisia hyödykkeitä eivätkä suunnittelemaan ja toteuttamaan tällaisia ratkaisuja. Loppujen lopuksi orjat ovat tunnetusti tuottamattomia yksilöitä, koska heillä ei ole keinoja eikä kannustimia investoida kykyihinsä, taitoihinsa, kontakteihinsa ja täydentäviin resursseihinsa. Lisäksi on käsittämätöntä, että isännät hoitaisivat näitä tehtäviä, koska he muodostaisivat hyvin pienen yläluokan.

Kolmanneksi, jos ehdotetaan, että uusi maailmanjärjestys voisi toimia menestyksekkäästi pitkälle kehittyneiden tekoälyratkaisujen pohjalta, niin jälleen kerran luonnollinen kysymys on, kuka suunnittelisi ja valvoisi asiaankuuluvaa infrastruktuuria. Marionettimestareiden eliittiä olisi oveluudestaan huolimatta liian vähän tämän tehtävän hoitamiseen. Orjien joukot, kuten aiemmin todettiin, olisivat erityisen huonosti varustettuja tämän tehtävän hoitamiseen.

Myöskään mahdollisesta ”puolijohdon” keskijohdon ryhmästä ei olisi tässä yhteydessä mitään hyötyä. Jos nyt näemme, miltä tämänkaltainen täysiverinen totalitarismi voisi näyttää, tämän kastin jäsenten olisi oltava vielä perusteellisemmin indoktrinoituja ”heränneiden” ideologiaan tällaisessa järjestelmässä. Ja koska tämä ideologia voidaan tiivistää erityisen häiriintyneeksi kapinaksi todellisuuden luonnetta vastaan, se sopii erityisen huonosti teknologisesti vaativiin ympäristöihin.

Lopuksi on huomautettava, että uusi maailmanjärjestys olisi vieläkin alttiimpi misesiläiselle laskentaongelmalle kuin sen ”klassiset” totalitaariset edeltäjät. Poliittisen vallan ja taloudellisen päätöksentekokyvyn olisi nimittäin keskityttävä paljon voimakkaammin pienen oligarkian käsiin kuin entisessä neuvostoblokissa.

Ja vaikka näiden maiden hallitsijat pystyivät jonkin aikaa säilyttämään taloudellisen rationaalisuuden näennäisyyden laskemalla ulkoisten hintojen mukaan ja sietämällä sisäisten mustien markkinoiden olemassaoloa, teknokraattisen kaikkivalvonnan globaalissa diktatuurissa ei olisi tällaisia ratkaisuja. Näin ollen käy ilmi, että tällainen diktatuuri on praxeologinen järjettömyys – järjestelmä, joka saattaa näyttää paperilla hyvin uhkaavalta mutta joka ei ole muuta kuin psykopaattista haaveilua.

Näin ollen on ihmeteltävä motiiveja, jotka ovat taustalla globalistisen klikin raivokkaassa nykyisen sosioekonomisen järjestyksen tuhoamisessa. Sen jäsenet ovat varmasti tarpeeksi ovelia ymmärtääkseen edellä mainittujen haasteiden ylitsepääsemättömän luonteen. Mikä sitten inspiroi heidän tuhoavaa hulluuttaan, jos lisärahaa ja -valtaa ei ole saatavissa?

Ainoa tyydyttävä vastaus on hyvin hyytävä: näyttää siltä, että kun globaali eliitti on hankkinut kaiken mahdollisen rahan ja vallan, se kykenee saamaan kieroutunutta psykologista tyydytystä laajamittaisista tuhoista. Toisin sanoen sen edustajia ei näytä haittaavan näyttävän itsemurhan tekeminen niin kauan kuin se on sivuvaikutus paljon näyttävämmästä tuhoamisesta.

Vaikka oivallus siitä, että uusi maailmanjärjestys on loogisesti epäjohdonmukainen fantasmagoria, saattaa olla rauhoittava, siitä seuraava tietoisuus siitä, että meneillään olevan maailmanlaajuisen tuhon todellinen päämäärä on yhtä mieletön, pitäisi pitää kaikki oikeamieliset ihmiset selvin päin ja valppaina. Näin ollen, vaikka ei olisikaan nopeasti hajoavan ”vanhan maailmanjärjestyksen” kannattaja, voi vakaasti vastustaa tämän järjestyksen hajoamisesta vastuussa olevien pahoja vehkeilyjä.


Lähde: https://mises.org/wire/why-new-world-order-impossible-implement-without-creating-mass-chaos

Visits: 351 Today: 9
Previous post Suomessa tehdyt valtiopetokset
Next post WHO pyrkii uudistamaan maailmanlaajuista pandemiasopimusta, samalla kun Maailmanpankki perusti miljardin dollarin rahaston rokotepasseja varten
Close