Mihail Gorbatshov 2.3. 1931 – 30.8. 2022

Neuvostoliiton viimeinen pääsihteeri, oikeammin kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri, Mihail Gorbatshov, on kuollut. Asiasta kertoi Venäjän valtiollinen uutistoimisto TASS. Kuollessaan Neuvostoliiton viimeinen johtaja oli 92-vuotias.

Mihail Sergejevitsh Gorbatshovin voisi sanoa vieneen oman aikakautensa mukanaan hautaansa, ellei hän itse olisi haudannut Neuvostoliittoa ja venäläistä kommunismia jo eläessään. Hänen kunniakseen voidaan sanoa, että hän tunnisti sen järjestelmän ongelmat -ja fataalin umpikujan- johon hän oli kasvanut, ja jota palvelemaan hän oli kouluttautunut. Gorba -kuten häntä tuttavallisesti nimitimme- oli uudistaja, joka tuli liian myöhään, ja teki liian vähän.

Uudistumisen tai muutosyrityksen epäonnistuminen on aina tragedia, mutta vuonna 1921 perustetun Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton epäonnistuminen, ja katoaminen näyttämöltä, oli onnenpotku Neuvostoliiton alistamille kansoille, niin valtion omalla alueella, kuin naapurimaissa. Venäjän vallankumousprosessi 1907 alkaen oli monivaiheisempi ja monitasoisempi, kuin pinnallinen kouluhistoria ymmärtää: Keisarillinen Venäjä joutui kriisiin, kansat vaativat muutosta, -ja se tuli. Mutta vallankumouksen varastivat totalitaariset populistidemagogit, jotka tukahduttivat kaiken vapauden, ja loivat hirviön.

1970-luvulla, kansainvälisen vasemmistobuumin jyllätessä Suomessakin -täällä radikalismin sijasta marxilaisena fundamentalismina– suomalaisessa nuoremmassa ikäpolvessa levisi kiinnostus -ja kritiikittömyyskin- Neuvostoliittoa kohtaan. Silloiset keskustelukumppanini, ajalle epätyypillisen kriittisinä, kuvailivat Neuvostoliittoa ”sosialismin toukka-asteena”: Se kasvaa, ja vain kasvaa, -ja syö. Siitä ei koskaan kuoriudu kaunista perhosta! Näin ajatteli oivaltavin osa 70-luvun vasemmistolaisista, ja heidän pro gnosis toteutuikin. Gorbatshov oli uransa tärkeimmässä vaiheessa juuri tämän kysymyksen edessä.

Pysähtyneisyyden aika

Tämän sloganin kuulimme Venäjältä: Se välittyi niiltä, jotka näkivät umpikujan, ja jaksoivat toivoa, että Nikita Sergejevitsh Hrutshevin pääsihteerikautenaan aloittamaan destalinisointiin ja uudistuksiin palattaisiin. Gorban käyttämät sanat olivat perestroika ja glasnost, uudistus ja avoimmuus. Niistä, ja miksi niillä ei ollut toivóakaan toteutua, siitä toiste.

Hrutshevin aloittama uudistuminen sammui Leonid Iljitsh Breznevin pääsihteerikaudella. Destalinisointi jäi kesken, ja Hrutshevin sanojen rohkaisemista muutokseen uskoneista tuli toisinajattelijoita, -joiden esittämään kritiikkiin Breznevin hallinto vastasi palauttamalla asteittain sen valvonnan ja tukahduttamisen, jonka Hrutshev oli luvannut jättää menneisyyteen.

Hallinto etääntyi uudelleen hallittavista, jos oli lainkaan rohjennut heitä lähestyä. Samalla neuvostovaltion pysähtyneisyys syveni. Ikääntyvät dogmaatikot istuivat johdossa hievahtamatta, ja valvoivat ettei mikään muutu. Että katastrofi ei vielä silloin iskenyt, siitä pitivät huolta muutamat hallinnon ja hallituksen pragmaatikot. Anastas Mikojan oli yksi heistä. Hän oli aloittanut neuvostojohdossa jo Vladimir Iljitsh Leninin aikana, ja aina ymmärtänyt olla oikeaa mieltä, -että voi jatkaa hiljaista työtään valtion pitämiseksi pystyssä. Mikojanista sanottiin Venäjällä: ”Hän on pysynyt Iljitshistä Iljitshiin”.

Pelko jäi

Nikita Hrutshev räväytti NKP:n 20. puoluekokouksessa paljastamalla Josef Vissarionovitsh Stalinin rikokset. -Se oli miehen teko! -Mutta se ei johtanut siihen uudistumiseen, mitä Hrutshev oli toivonut: Pyöveli oli poissa, mutta pelko jäi.

Kun Neuvostoliitto teki valtiollista kuolemaa kesällä 1991, suomalainen toimittaja kysyi Pietarissa -mielenosoituksessa- venäläiseltä sivistyneennäköiseltä pariskunnalta: ”Mitä sitten jos kommunistit tulevat takaisin? -Ettekö pelkää sitä?” Nuoren parin vastaus oli hyvin tyhjentävä: ”Jos me alamme pelätä, silloin ne tulevat takaisin.

Eilen uutisoin moskovalaisen toisinajattelijan vangitsemisesta. -Jotain on siis tullut takaisin, ja voimalla. En suostu uskomaan, että Venäjä ja venäläiset ovat tuomittuja onnettomuuteensa, -ja minulla on optimismissani kaksi edeltäjää, kaksi yrittänyttä: Nikita Sergejevitsh Hrutshev ja Mihail Sergejevitsh Gorbatshov.

Pekka Kemppainen 30.08. 2022.

Oppositiopoliitikko pidätetty Venäjällä: Rinnasti kommarit natseihin

”Voiton päivää” ei ole eikä tule, ennenkuin…

Visits: 514 Today: 3
Previous post Bill Gatesiin kohdistuva kanne korona-rokotekuolemasta korkeimmassa oikeudessa Intiassa
Next post Päivän kuva (4.9.2022)
Close