Julkaisuaikataulut

Artikkelit julkaistaan 2 tunnin välein alkaen klo 11, poikkeustapauksissa jo klo 9. Jos päivälle on videoartikkeli, se julkaistaan klo 19.

Yhteystiedot

Publication-X on sitoutumaton julkaisu, artikkelit tulevat yhteistyökumppaneiltamme, ensisijassa ainoastaan käännämme tekstit ja muut julkaisut  suomeksi.

Tarvittaessa yhteyden toimitukseen saa helpoiten sähköpostilla osoitteella editor@publication-x.com

Business contacts: via email above.

Publication-X toimii kevytyrittäjä-periaatteella, laskutuksesta vastaa Omapaja Oy, 2399894-2

16.11.2024

Publication-X

"Tempus loquendi abiit, opus Domini faciendum est"

Kuinka sanoa “EI!” Selvästi hulluihin poliittisiin ideoihin

Kuinka sanoa “EI!” Selvästi hulluihin poliittisiin ideoihin
53 lukukertaa

Mieheni kertoo ihanan tarinan synkistä yökerhoistaan ​​1980-luvun Peterboroughissa. Joukko pukuisia poikia, joiden ylätaskussa oli pullo 20/20, lähtisi etsimään naurua, ja naiset, jos he olisivat onnekkaita. Yleensä eivät olleet. Mieheni kertoo kuuluisasta kohtauksesta, kun yksi heidän joukostaan ​​näki nurkassa ryhmän vielä hakemattomia naisia. Klubin valot syttyivät ja kaikki olivat ikävästi ryntämässä kotiin. Eräs optimistinen puoliso lukitsi silmänsä yhdelle naisista, työnsi kätensä hänen hiustensa läpi ja pakotti askeleen tanssilattian yli yrittääkseen vietellä puoli 2.00. Hän oli ottanut korkeintaan kaksi askelta, kun nainen nosti nopeasti kätensä ja huusi: “EI!” Optimisti kääntyi kantapäällään ja liittyi takaisin hyödyttömiin tovereihinsa. Villi hylkäyskohtaus muodostui poikalegendasta.

Ehdotan, että omaksumme tämän viisaan naisen lähestymistavan selkeästi koskemattomiin julkisen politiikan ideoihin. Ei neuvotteluja, ei kokeita, ei pehmeitä lanseerauksia, ei keskusteluja. Kun humalainen uusi politiikka astuu röyhkeästi julkiselle näyttämölle, me kaikki huudamme vain kovaa ja selkeää: “EI!”

Epäilemättä olet yhtä kyllästynyt kuin minäkin turhaan myöhään sanomalehtien kolumniin, joissa ehdotetaan lasten siirtoa / sulkemista / lomautuksia / elämän tavanomaisten vaihteluiden laajentamista mielenterveysongelmiin / avoimiin rajoihin / betonitornitaloihin jne. ei ehkä ollut niin viisasta ajatuksia loppujen lopuksi. Ajattelen tässä Matthew Syediä (liian anteliaan etuusjärjestelmän väärästä myötätunnosta), Kirsty Allsopia transista , Rishi Sunakia, joka valehtelee loputtomasti yrittäessään hallita maahanmuuttoa. Kaikki on aivan liian myöhäistä. Vahinko on tapahtunut.

Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että Matthew Syed, Kirsty Allsop ja Rishi tiesivät vaistomaisesti ja välittömästi, että eri politiikat, joita he auttoivat puolustamaan ja joita he tukivat hiljaa olemalla puhuneet heitä vastaan, olivat ykkösluokan haisevaa paskaa, mutta he eivät olleet tarpeeksi rohkeita nostamaan käsiään ja huuda “EI!” vuosia tapahtuman jälkeen.

Kuvittele hetki, jos tuo ylioptimistinen yökerhokansleri olisi yleinen käytäntö. Selkeänäköistä nuorta naista olisi kannustettu ohittamaan vaistonsa ja kuuntelemaan hänen myyntipuhettaan. Ehkä häntä rohkaistaisiin ottamaan hänet “koeajalle”. Ja jos hän ei pitänyt hänestä, asiantuntijat olisivat ohittaneet sanoen, että hänen täytyi itse asiassa pitää hänet, koska todisteet viittaavat siihen, että hän lopulta tekisi taloudellisen panoksen yhteiskunnalle. Kun kävi ilmi, että hän todellakin oli epätoivoinen ei-toivo, kuten nuori nainen oli vaistomaisesti tiennyt, ne, jotka neuvoivat häntä ottamaan hänet vastaan, ensin loukkaavat häntä ja sitten katoavat. Ehkä vuosia myöhemmin he saattoivat rohkeasti ehdottaa, että hätkähdyttävä humalainen häviäjä hyväksyttäisiin klo 2.30:lla ei ollut hyvä idea. He kirjoittavat, että niistä opitaan, ja jättävät hänet rauhaan poimimaan pilatun elämänsä palasia.

Yhteiskuntana meidän kaikkien on omaksuttava tämän 1980-luvun Peterborough-yökerhossa toimivan taitavan nuoren naisen alkuperäinen ja oikea asenne. Hän näki vain yhdellä silmäyksellä, ettei kyseistä miestä pitänyt viihdyttää. Meidän täytyy seurata hänen esimerkkiään ja huutaa äänekkäästi ” EI !” riippumatta siitä, mitä hulluutta meille seuraavaksi tarjotaan innovatiivisena julkisena politiikkana.

Ajattele näitä käytäntöjä 1980-luvun poikana Peterboroughin yökerhossa, joka ottaa rohkean askeleen tanssilattian yli pahaa-aavistamattomille yleisöille. Ensimmäinen tanssilattialle menossa vaaleanpunaisten hiusten räpyttäminen on: “Lopeta vain öljy.” Ei vaadi merkittäviä meteorologeja tai jääytimen ennätyskarttojen tutkimista, jotta tietäisimme välittömästi, että pelkkä öljyn pysäyttäminen on sivilisaatioiden itsemurha. Nostamme kätemme ja huudamme kaikki yhdessä: “EI!”

Se on helppo peli pelata, toisella julkisella käytännöllä on merkitystä. Tällä kertaa gangly ruma kaveri lähestyy tanssilattiaa etsimässä uusia laitumia. Maan tuulipuistot? Ne näyttävät kamalilta eivätkä puhalla, kun ei tuule: “EI!”

Ruumispoika pitelee sirppiä: eutanasia? “EI!”

Iso lihava hikinen paskiainen: vielä korkeammat verot eniten ansaitseville: “EI!”

Abortin dekriminalisointi syntymään asti: “EI!”

Aurinkopaneelit viljelysmailla: “EI!”

Sukupuolitunnus: “EI!”

Lib Dem aikoo tehdä eläkkeistä “vihreitä”: “EI!”

Tony Blairin paluu hallitukseen Starmerin johdolla: “EI!”

Voi jeeperit, hän on päässyt tanssilattian poikki… Tony Blairin suunnitelmat Labourille tiivistää suhteita EU:hun: “EI!”

Penny Mordant tory-johtajana: “EI!”

Kannabiksen laillistaminen: “EI!”

Pilvien kylvö: “EI!”

Toinen Skotlannin kansanäänestys: “EI!”