Ulkona todellisuudesta: Ilmastomallien epäonnistuminen
3 min read
Pikalinkki tähän artikkeliin: https://publication-x.com/clm1
Varoitukset planeettamme väitetystä ”ylikuumenemisesta” perustuvat ensisijaisesti erilaisiin ilmastomalleihin. Mutta näillä ei ole juurikaan tekemistä todellisten mittojen kanssa. Ja todelliset lämpötilamittaukset ovat usein vääristyneitä – esimerkiksi “kaupunkilämmitysvaikutuksen” vuoksi.
Joskus tiettyjä aiheita tutkiessasi törmäät mielenkiintoisiin raportteihin ja grafiikoihin. Marlo Lewis julkaisi kaksi tällaista erittäin mielenkiintoista grafiikkaa osoitteessa globalwarming.org . Ensimmäinen grafiikka näyttää vertailun kolmen todellisen mittauksen välillä 32 AR5-ilmastomallin mediaanin kanssa. Tulos on selvästi nähtävissä: mallilaskelmat yliarvioivat merkittävästi alemman troposfäärin lämpötilan kehityksen.
Toinen grafiikka näyttää kaikki 32 mallilaskelmaa mediaaniviivan lisäksi, ja vain venäläisen INM-CM4 mallin ohut violetti viiva on suhteellisen tarkka todellisissa mittauksissa.
Mallien keskiarvojen perusteella lämpeneminen vuosikymmenessä olisi 0,44 celsiusastetta. Todellinen havaintotrendi näyttää kuitenkin vain keskimäärin 0,15 celsiusasteen lämpenemistä kymmenen vuoden välein. Ja osa tästä johtuu luultavasti niin sanotusta “kaupunkilämpövaikutuksesta” eli lämpösaarten kehittymisestä kaupunkialueilla. Report24 on jo raportoinut tästä .
Se osoittaa kuitenkin myös, että kaikki hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden globalististen järjestöjen varoitukset planeettamme väitetystä “ylikuumenemisesta” ovat suurelta osin kaukaa haettua. Nämä varoitukset perustuvat ensisijaisesti näihin mallilaskelmiin eivätkä todellisiin mittausarvoihin. Ja vaikka käyttäisit oikeita mittauksia, sinun on silti otettava huomioon kaupunkien lämpösaarekkeiden vaikutus. Tämä on ainoa tapa saada realistisia lukuja.
On kuitenkin sitäkin tärkeämpää, että ihmiset tiedostavat tämän manipuloivan ilmastoraportoinnin. Koska ilmastofanaatikot ovat vähemmän kiinnostuneita faktoista kuin kaikesta, mikä tukee heidän ideologiansa. Ja jos käytät epätäydellisiä tietoja vain tukemaan omia teorioitasi…
Lähde:
Artikkelissa “Abseits jeder Realität: Das Versagen der Klimamodelle” report24.news-sivustolla käsitellään kriittisesti ilmastomalleja ja niiden tarkkuutta. Artikkelissa väitetään, että ilmastomallit eivät vastaa todellisia mittauksia ja että ne yliarvioivat alailmakehän lämpötilan kehitystä. Lisäksi mainitaan, että ilmastomallien keskimääräiset ennusteet ovat korkeampia kuin todelliset havainnot, joihin vaikuttaa myös kaupunkialueiden lämpösaarekeilmiö. Artikkelissa esitetään myös näkemys, että ilmastonmuutoksesta varoittavat organisaatiot, kuten IPCC ja YK, perustavat varoituksensa enemmän malleihin kuin todellisiin mittauksiin.
Toisaalta ilmastomallien tarkkuudesta ja luotettavuudesta on laajaa keskustelua tieteellisessä yhteisössä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että monet ilmastomallit ovat melko tarkkoja ennustettaessa globaalin lämpenemisen vaikutuksia. Nämä mallit perustuvat hyvin perusteltuihin fyysisiin periaatteisiin ja aikaisempiin tapahtumiin. Kuitenkin jotkut kriitikot väittävät, että mallit yliarvioivat lämpenemistä eivätkä vastaa todellisia mitattuja lämpötiloja. Kuitenkin on myös huomioitava, että ilmastomalleja on kehitetty ja parannettu vuosien varrella, ja niiden tarkkuus on lisääntynyt. Esimerkiksi ilmastomallien kyky ennustaa lämpenemistä ja yhdistää luonnonkatastrofit suoraan ilmastonmuutokseen on johtanut Nobelin palkinnon saamiseen.
On tärkeää ymmärtää, että ilmastomallit ovat monimutkaisia ja ne perustuvat erilaisiin oletuksiin, dataan ja menetelmiin. Tämä vaikuttaa niiden tarkkuuteen ja luotettavuuteen. Esimerkiksi Hansenin vuoden 1988 malli ennusti noin 50% enemmän lämpenemistä tuleville vuosikymmenille kuin mitä todellisuudessa tapahtui, mikä on antanut skeptikoille aihetta väittää, että tiedemiehet liioittelevat ongelmaa. MIT:n tutkijat ovat tutkineet ilmastomallien tarkkuutta ja niiden suhdetta kasvihuonekaasupäästöihin ja lämpötilannousuun, todeten, että ilmastomallit ovat muuttuneet todella kvantitatiivisiksi vasta 1960-luvulta lähtien.
Täten vaikka ilmastomallien tarkkuudesta on edelleen keskustelua ja ne voivat sisältää epätarkkuuksia, ne ovat tärkeä työkalu ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja ennustamisessa. On tärkeää ottaa huomioon eri näkökulmat ja tutkimustulokset arvioitaessa ilmastomalleja ja niiden antamia ennusteita.
Lähteet:
- https://report24.news/abseits-jeder-realitaet-das-versagen-der-klimamodelle/
- https://phys.org/news/2018-05-climate-accurate.html
- https://hoover.org/research/flawed-climate-models
- https://nationalgeographic.com/environment/article/how-climate-models-got-so-accurate-they-earned-a-nobel-prize
- https://scientificamerican.com/article/climate-models-got-it-right-on-global-warming/
- https://eapsweb.mit.edu/research/LorenzCenter/accurate-climate-models