Julkaisuaikataulut

Artikkelit julkaistaan 2 tunnin välein alkaen klo 11, julkaisuajat ovat siis 11,13,15,17 ja mikäli päivälle on myös videojulkaisu (ei aina) se tapahtuu klo 19.

Yhteystiedot

Publication-X on sitoutumaton julkaisu, artikkelit tulevat yhteistyökumppaneiltamme, ensisijassa ainoastaan käännämme tekstit ja muut julkaisut  suomeksi.

Tarvittaessa yhteyden toimitukseen saa helpoiten sähköpostilla osoittella [email protected] tai Telegramilla:

https://t.me/konradkurzex

Publication-X:n oma telegram-kanava löytyy myös, https://t.me/publicationxcom

 

24.6.2024

Publication-X

"Perfecta tempestas medicandi"

Heinz Steiner: Räjähtävät velkavuoret ja taantuma – Uusi eurokriisi on käsillä

5 min lukea
Heinz Steiner: Räjähtävät velkavuoret ja taantuma – Uusi eurokriisi on käsillä

Pikalinkki tähän artikkeliin: https://publication-x.com/2ky1

Euroalueen maiden valtionvelat kasvavat, taantuma leviää eikä Euroopan keskuspankki pysty löytämään sopivaa rahapolitiikkaa. Uusi eurokriisi uhkaa puhjeta – vain tällä kertaa Saksa ei voi enää olla pelastus. Koska liittotasavallalla on valtavia omia ongelmiaan. Ja EKP? Se ei hallitse tasapainoa inflaation torjunnan ja pelastuspakettien välillä.

Lähde: Report24.news

Euroalue on ollut taantumassa kaksi peräkkäistä vuosineljännestä. Vaikka taloudellisen toimeliaisuuden lasku on vain 0,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, tilanteen realistiset asiantuntijat uskovat, että tämä on vasta vaikeiden aikojen alkua. Ulkomaisten velkojen myynnit Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa herättävät huolta mahdollisesta euroalueen uudesta velkakriisistä.Lainakulut Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa ovat laskeneet hieman alkukesän 2022 huipuista. Silti näiden maiden on edelleen maksettava yli prosenttiyksikön enemmän kuin Saksan kymmenen vuoden lainasta. Jopa EU:n toiseksi suurimman talouden Ranskan on tarjottava sijoittajille puoli prosenttia Saksaa korkeampaa tuottoa. Kesäkuussa 2022 EKP lupasi ryhtyä tarvittaviin toimiin haavoittuvien maiden maksukyvyttömyyden estämiseksi, aivan kuten se teki edellisen euroalueen kriisin aikana kymmenen vuotta sitten.

Euroopan keskuspankin vahvasta panoksesta huolimatta monet sijoittajat ja asiantuntijat suhtautuivat varovaisesti. Rahaliitto ei voi loputtomasti luottaa siihen, että keskuspankki kattaa uudet velat, ja EKP:n arviot inflaatiodynamiikasta olivat virheellisiä, mikä johti hintojen nousuun. Covid-19-rajoitukset saivat EU-maat käyttämään yli 2 biljoonaa euroa elvytystoimiin, jolloin useilla jäsenmailla on vaarallisen suuri velka. Kreikan, Italian, Portugalin, Espanjan ja Ranskan velka on huomattavasti suurempi kuin vuoden 2010 Euroopan yhtenäisvaluuttakriisin aikana.Vaikka korkea inflaatio voi vähentää velkataakkaa, EKP:n tarve nostaa korkoja inflaation torjumiseksi lisää jäljellä olevan velan hoitokustannuksia.

Velkakriisejä syntyy usein, kun lainanottaja ei pysty pysymään lainakuluissa, jotka nousevat nopeammin kuin heidän kykynsä maksaa takaisin olemassa olevia velvoitteitaan. Tällä hetkellä suuret keskuspankit tekevät lujasti töitä hillitäkseen länsimaissa vuoden 2021 puolivälistä lähtien havaittua inflaatiota. Tämä inflaatio johtuu osittain Venäjää koskevien talouspakotteiden seurauksena nousevista hyödyke- ja ruokakustannuksista.Keskuspankkipolitiikka nostaa valtioiden velkastaan ​​maksamia reaalikorkoja, kun taas inflaatio hidastaa talouskasvua. Kun reaalikorot ylittävät talouskasvun, hallitukset menettävät kykynsä kuluttaa holtittomasti ja kerryttää velkaa. Vakaan velkatason ylläpitämiseksi hallitusten on ylläpidettävä ensisijaista budjettiylijäämää, kun korot ylittävät talouskasvun. Mitä suurempi alkuperäinen velka on, sitä enemmän heidän on kiristettävä vyöään.Korkea inflaatio voi myös alentaa reaalikorkoja, mutta vaikka inflaatiota hidastetaan, korot pysyvät korkeina. Tämä voi johtaa valtionvelkakriisin toistumiseen euroalueella.

Ensinnäkin joidenkin maiden tilanne on huolestuttava, koska niiden hallitukset maksavat lainoille korkeita korkoja, jotka vaihtelevat yli kolmesta lähes neljään prosenttiin.Lisäksi asiantuntijat ennustavat, että tämä kesä Euroopassa voi olla yhtä kuuma kuin viime vuonna, mikä johti vakavaan kuivuuteen. Tämä kuumuus pahentaa energiahuollon ongelmaa, johon jo nyt vaikuttavat poliittiset päätökset, kuten venäläisen hiilen ja venäläisen öljyn oston kieltäminen. Luonnonkatastrofien kielteisiä vaikutuksia pahentaa politiikan lyhytnäköisyys. Kuumuus ja kuivuus (yhdessä erittäin korkeiden lannoitteiden hintojen kanssa) johtavat todennäköisesti sadon ja sähkön tuotannon vähenemiseen sekä energian ja elintarvikkeiden hintojen nousuun. EKP on nostanut ohjauskorkonsa korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2001, mikä yhdessä hintojen nousun kanssa voi johtaa uuteen velkakriisiin.Sijoittajat ovat yhä tietoisempia tästä vaarasta, mistä on osoituksena euroalueen valtion joukkolainojen tuottojen nousu.

Joukkovelkakirjojen tuottojen noustessa niiden arvo laskee, mikä puolestaan ​​alentaa vakuuksien, tyypillisesti yrityslainaukseen käytettävien valtion obligaatioiden, hintaa. Luottamuksen lasku euroalueen maiden velkaa kohtaan on pakottanut liikepankit hakemaan lisävakuuksia lainoilleen kansallisilta keskuspankeilta.Tämä ongelma tuntuu koko kansallisen pankkijärjestelmän ketjussa aina sääntelijään EKP:n muodossa. EKP:lla on edessään vaikea tehtävä taistella inflaatiota vastaan ​​ja tukea velkaantuneita maita samanaikaisesti. EKP:n pääväline viime kriisistä selviytymisessä oli velkakirjojen osto ongelmamaista, millä oli piristävä vaikutus koko EU:n talouteen. Optimistit uskovat, että EKP voi löytää tasapainon maksuhäiriöiden estämisen ja tuhlaavien maiden rohkaisemisen ottamaan lainaa omalla kustannuksellaan. Korkojen nousulla on viivästynyt vaikutus kansallisiin budjetteihin, mikä on lisähaaste EKP:lle.

Nykyinen tilanne on hyvin erilainen kuin ennen. Euroopan keskuspankki (EKP) kamppailee hillitäkseen inflaatiota ja on joutunut nostamaan korkoja, mikä hidastaa taloutta. Tämä on johtanut negatiiviseen kasvuun ja elinkustannusten nousuun monissa EU-maissa, mikä on aiheuttanut yhteiskunnallisia levottomuuksia ja vaatinut hallituksia harkitsemaan uudelleen talouspolitiikkaansa.Oikeistopuolueet ovat saamassa vaikutusvaltaa ja monet vaativat konfliktin Moskovan kanssa lopettamista. Kaikki nämä tekijät tekevät vaikeaksi perustella interventioita joukkovelkakirjamarkkinoille pelkästään euroalueen rahoituksen pirstoutumisen välttämiseksi. Suurin uhka on se, että pelkkä valtionlainojen korkojen hallinta ei riitä suojaamaan haavoittuvia talouksia.EKP on jo nostanut korkoja niin paljon, että jopa Saksa maksaa nyt 2,4 prosenttia 10 vuoden obligaatioista, mikä on merkittävä nousu alle kahden vuoden takaiseen. Tämän seurauksena Saksan talous supistui 0,3 prosenttia vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla, mikä teki siitä heikoimman menestyneen talouden 20 euroalueen maan joukossa.

On tärkeää muistaa, että Saksa oli maa, joka olennaisesti pelasti euroalueen viimeisestä velkakriisistä. Euroopan keskuspankki (EKP) käynnisti maaliskuussa 2015 määrällisen keventämisohjelman, jonka tavoitteena oli laskea liikkeeseen euroja valtion velan ostoon maksutaseen ylläpitämiseksi. EKP:n ja euroalueen pankkien välisen selvitysmekanismin analyysi osoittaa, että Saksa päätyi maksamaan kaikkien muiden euroalueen maiden velkojen ostamisesta. Tämä on johtanut suureen vastavuoroisten vastakkaisten kuplan muodostumiseen Euroopan unionin pankki- ja rahoitussektorilla, joka on puhkeamassa.Huolimatta pyrkimyksistä ratkaista näitä ongelmia mm. B. Kreikan velan uudelleenjärjestelyllä ei ole löydetty todellista ratkaisua. Kreikka ei edelleenkään pysty maksamaan täysimääräisesti velkojaan edes euroalueen pankkien kriisinratkaisujärjestelmän puitteissa. Jos korot jatkavat nousuaan, myös muut haavoittuvat euroalueen taloudet, kuten Italia, Espanja ja Portugali, tulevat kestämättömiksi.

Euroalueen kyky käsitellä kansallisten pankkijärjestelmien vakauden ja valtion velan välistä negatiivista korrelaatiota on edelleen epävarma. Vaikka Italian tai Kreikan kaltaisten maiden pankit selviäisivät hallitustensa maksukyvyttömyydestä, konflikti rahaliiton ja jäsenmaiden kyvyn välillä harjoittaa itsenäistä finanssipolitiikkaa jatkuu.Euroopan finanssisektori on tietoinen siitä, että Etelä-Euroopan maiden velkoja on tuskin perillä, sillä liikepankkien kansallisille keskuspankeille lainoille antamat takuut ovat kyseenalaisia. Ainoa toteuttamiskelpoinen vakuusvaihtoehto ovat valtion obligaatiot, joita hallitukset eivät todennäköisesti pysty hoitamaan korkeiden reaalikorkojen vuoksi. Tämän seurauksena vaikeuksissa olevat Euroopan maat ovat saaneet varoja EKP:ltä 15 vuoden ajan ja käyttäneet vakuuksina huonoja lainoja, joilla ne ostavat tavaroita muista maista.

Asiantuntijat kiistelevät, voivatko neljä haavoittuvinta maata lainata yli 4 prosentin korolla. Kysynnän vähentämiseksi tehokkaasti koron on ylitettävä inflaatio. Jos se kuitenkin ylittää tämän kriittisen kynnyksen, on lähes mahdotonta hallita euroalueen inflaatiota samalla kun estetään maita epäonnistumasta maksukyvyttömyydestä. Euroalueen velkakriisi on silloin lähes väistämätön.Lisäksi EU:lla on edessään dilemma vähentää velkatasoa samalla kun jäsenmaat voivat investoida pandemian koettelemiin talouksiinsa. Euroopan keskuspankin pyrkimykset pitää inflaatio alhaisena ovat jo työntäneet jotkin euroalueen maat taantumaan ja valtionvelkakriisiin vuodesta 2010 lähtien. Nykytilanteessa euroalueen päättäjien ja EKP:n on tehtävä vielä vaikeampia päätöksiä. Lisäksi euroalue vaikuttaa haavoittuvammalta kuin koskaan, kun otetaan huomioon korkojen nousu viime kuukausina.

Lähde: Report24.news

fiFinnish