27.5.2024

Publication-X

"in tenebris moderni diei, solum bellum est"

Onko tekoälyllä oikeus sananvapauteen? Vain jos se tukee meidän oikeuttamme vapaaseen ajatteluun

4 min read
Onko tekoälyllä oikeus sananvapauteen? Vain jos se tukee meidän oikeuttamme vapaaseen ajatteluun

Pikalinkki tähän artikkeliin: https://publication-x.com/yw0v

Maailma on todistanut huimaavia edistysaskeleita generatiivisessa tekoälyssä (AI), jossa ChatGPT on yksi tunnetuimmista esimerkeistä. Teknologian väärinkäytön ja haittojen estämiseksi poliitikot harkitsevat nyt AI:n sääntelyä. Kuitenkin he kohtaavat huomiotta jääneen esteen: AI:lla saattaa olla oikeus vapaaseen puheeseen.

Kansainvälisen lain mukaan ihmisillä on loukkaamaton oikeus ajatuksen vapauteen. Tämän osana hallituksilla on velvollisuus luoda ympäristö, jossa ihmiset voivat ajatella vapaasti.

Kuten olemme nähneet ChatGPT:n kanssa, AI voi tukea ajatteluamme tarjoamalla tietoa ja vastaamalla kysymyksiimme. Tämä on saanut jotkut väittämään, että oikeutemme ajatella vapaasti saattaa vaatia AI:lle oikeuden puhua vapaasti.

Vapaa ajattelu tarvitsee vapaata puhetta.

Viimeaikaiset artikkelit, tutkielmat ja kirjat Yhdysvalloista ovat esittäneet, että AI:lla on oikeus vapaaseen puheeseen.

Yritykset, kuten AI-järjestelmät, eivät ole ihmisiä. Kuitenkin Yhdysvaltain korkein oikeus on todennut, että hallituksen ei pitäisi estää yritysten poliittista puhetta. Tämä johtuu siitä, että ensimmäinen lisäys suojaa amerikkalaisten vapautta ajatella itsenäisesti.

Vapaa ajattelu, sanoo Yhdysvaltain korkein oikeus, vaatii meitä kuulemaan “monipuolisista ja antagonisista lähteistä”. Yhdysvaltain hallituksen kertominen ihmisille, mistä saada tietonsa, olisi “sensuurin laitonta käyttöä ajatuksen hallitsemiseksi”. Joten yritysten vapaa puhe uskotaan luovan ympäristön, jossa yksilöt voivat ajatella vapaasti.

Sama periaate voisi laajentua AI:hin. Yhdysvaltain korkein oikeus sanoo, että puheen suojaaminen “ei riipu sen lähteen identiteetistä”. Sen sijaan avainkriteeri puheen suojaamiselle on, että puhuja, olipa kyseessä yksilö, yritys tai AI, edistää ideoiden markkinapaikkaa.

AI ja misinformaatio

Kuitenkin vapaan puheen lain soveltaminen AI:hin ajattelematta voisi olla vahingollista. AI:n vapaan puheen oikeuksien antaminen voisi itse asiassa vahingoittaa kykyämme ajatella vapaasti. Meillä on termi, sofisti, niille, jotka käyttävät kieltä vakuuttaakseen meidät valheista. Vaikka AI-supersotilaat olisivat vaarallisia, AI-super-sofistit voisivat olla paljon pahempia.

AI voisi teoriassa tulvia internetin väärällä tiedolla, mikä tekee tosiasiasta ja fiktiosta erottamisen vaikeaksi. Mutta valheiden rankaiseminen voisi helposti eksyä sensuuriin. Parasta vastalääkettä AI:n valheille ja harhaluuloille voisi olla enemmän AI-puhetta, joka vastustaa väärää tietoa.

AI voisi myös käyttää tietämystään ihmisen ajattelusta hyökätäkseen systemaattisesti siihen, mikä tekee ajatuksestamme vapaan. Se voisi hallita huomiotamme, estää meitä pohtimasta, vääristää päättelyämme ja pelotella meidät hiljaisuuteen. Mielemme voisi siis muovata koneet.

Tämä voisi olla herätyskello, jonka tarvitsemme innoittamaan renessanssia ihmisen ajattelussa. Ihmisiä on kuvattu “kognitiivisiksi piheiksi”, mikä tarkoittaa, että ajattelemme todella vain silloin, kun tarvitsemme. Vapaa puhuva AI voisi pakottaa meidät ajattelemaan syvemmin ja harkitsemaan, mikä on totta.

Kuitenkin valtavat puheen määrät, joita AI voi tuottaa, voivat antaa sille ylisuuren vaikutuksen yhteiskuntaan. Tällä hetkellä Yhdysvaltain korkein oikeus pitää joitakin puhujia hiljentämistä kuullakseen muita paremmin “täysin vieraana ensimmäiselle lisäykselle”. Mutta koneiden puheen rajoittaminen saattaa olla välttämätöntä, jotta ihmisen puhe ja ajattelu voivat kukoistaa.

Ehdotettu AI-sääntely

Sekä vapaan puheen laki että AI-sääntely on otettava huomioon niiden vaikutus vapaaseen ajatteluun. Otetaan esimerkiksi Euroopan unionin luonnos AI-toiminnasta ja sen ehdotettu sääntely generatiivisesta AI:sta, kuten ChatGPT.

Ensinnäkin tämä toimi vaatii AI-tuotetun sisällön ilmoittamisen. Tietäminen, että sisältö tulee AI:sta eikä henkilöltä, saattaa auttaa meitä arvioimaan sitä selkeämmin – edistämään vapaata ajattelua.

Mutta

joidenkin anonyymien AI-puheiden salliminen voisi auttaa ajatteluamme. AI:n omistajat saattavat kokea vähemmän julkista painetta sensuroida laillista mutta kiistanalaista AI-puhetta, jos tällainen puhe oli anonyymi. AI:n anonymiteetti voisi myös saada meidät arvioimaan AI-puhetta sen ansioihin perustuen sen sijaan, että hylkäisimme sen refleksiivisesti “bot-puheena”.

Toiseksi, EU-toimi vaatii yrityksiä suunnittelemaan AI-mallinsa välttämään laittoman sisällön tuottamista, mikä näissä maissa sisältää vihapuhetta. Mutta tämä voisi estää sekä laillisen että laittoman puheen tuottamisen. Euroopan vihapuhelait aiheuttavat jo sekä laillisten että laittomien online-kommenttien poistamisen, ajatushautomoraportin mukaan.

Yritysten vastuuttaminen siitä, mitä niiden AI tuottaa, voisi myös kannustaa niitä rajoittamaan tarpeettomasti, mitä se sanoo. Yhdysvaltain osion 230 laki suojaa sosiaalisen median yrityksiä suurelta osin oikeudelliselta vastuulta käyttäjiensä puheesta, mutta se ei ehkä suojaa AI:n puhetta. Saatamme tarvita uusia lakeja eristämään yritykset tällaisilta paineilta.

Lopuksi, toimi vaatii yrityksiä julkaisemaan yhteenvedot tekijänoikeudella suojatusta datasta, jota käytetään AI:n kouluttamiseen (parantamiseen). EU haluaa AI:n jakavan kirjastokorttinsa. Tämä voisi auttaa meitä arvioimaan AI:n todennäköisiä ennakkoluuloja.

Kuitenkin ihmisten lukurekisterit on suojattu hyvästä syystä. Jos ajattelisimme, että muut voisivat tietää, mitä lukea, saattaisimme todennäköisesti välttää kiistanalaisia, mutta mahdollisesti hyödyllisiä tekstejä. Samoin AI:n lukulistojen paljastaminen saattaisi painostaa teknologiayrityksiä olemaan kouluttamatta AI:ta laillisella mutta kiistanalaisella materiaalilla. Tämä voisi rajoittaa AI:n puhetta ja vapaata ajatteluamme.

Ajattelua teknologian avulla

Kuten Aza Raskin Humane Technology Centeristä huomauttaa, uusien teknologioiden uhkat voivat vaatia meitä kehittämään uusia oikeuksia. Raskin selittää, kuinka tietokoneiden kyky säilyttää sanamme johti uuteen oikeuteen tulla unohdetuksi. AI saattaa pakottaa meidät selventämään ja uudistamaan oikeuttamme ajatuksen vapauteen.

Eteenpäin mennessämme tarvitsemme, mitä oikeustieteilijä Marc Blitz kutsuu “oikeudeksi ajatella teknologian avulla” – vapaus olla vuorovaikutuksessa AI:n ja tietokoneiden kanssa, käyttämällä niitä informoimaan ajatteluamme. Kuitenkin sellainen ajattelu ei ehkä ole vapaa, jos AI:ta vaaditaan olemaan “turvallinen … linjassa … ja uskollinen”, kuten teknologia-asiantuntijat äskettäin vaativat vetoomuksessa keskeyttää AI:n kehitys.

AI:n vapaan puheen oikeuksien myöntäminen tukisi ja vaarantaisi ajatuksen vapauttamme. Tämä viittaa AI-sääntelyn tarpeeseen. Kuitenkin tällaisen sääntelytoimen on selkeästi osoitettava, miten se noudattaa loukkaamatonta oikeuttamme ajatuksen vapauteen, jos aiomme pysyä elämämme hallinnassa.

Lähde: The Coversation