Mieli voittaa materian: Asiantuntijan mukaan mielen ohjaamat “älykkäät aivolaitteet” voivat yleistyä vuoteen 2040 mennessä

Australialaisen Uuden Etelä-Walesin yliopiston biolääketieteellisen tekniikan asiantuntija Mohit Shivdasani ennustaa, että älykkään aivoteknologian avulla ohjattavat laitteet voivat yleistyä vuoteen 2040 mennessä.

Puettava tai istutettava laite, jota kutsutaan myös “älyaivoiksi” tai aivo- ja koneliitännäksi, yhdistää ihmisen aivot suoraan älykkäisiin laitteisiin, kuten tietokoneisiin, älypuhelimiin ja robottiraajoihin. Älyaivojen kaltainen teknologia voisi hämärtää ihmisen ja koneen välistä rajaa, sillä sen avulla ihmiset voisivat lähettää tekstiviestejä, selata internetiä ja ohjata älykkäitä kodinkoneita, kuten älytermostaatteja, pelkillä ajatuksillaan.

Shivdasani uskoo, että tutkijat ovat “hyvin lähellä” sitä, että ajatusohjatuista laitteista tulee arkipäivää eikä vain scifi-elokuvan tuote.

“Emme ole kaukana siitä, että näemme jonkun kävelevän aivo- ja koneliitännän kanssa laboratorion ulkopuolella”, Shivdasani sanoi ja totesi, että asiantuntijat alkavat nyt integroida tietokoneiden ja älypuhelinten kaltaisten arkipäiväisten laitteiden ja aivojen välisiä yhteyksiä.

Shivdasani ehdotti, että vammaiset hyötyisivät näistä tulevaisuuden aivo-ohjattavista laitteista, kun testi oli onnistunut kahdella raajarikkoisella henkilöllä.

“Yksi [halvaantunut] henkilö pystyi ohjaamaan robottikättä vain ajattelemalla sitä, kun taas toinen henkilö pystyi liikuttamaan kursoria tietokoneen näytöllä ja lukemaan sähköpostiaan”, Shivdasani sanoi.

Hän lisäsi, että teknologia toimii palauttamalla viestien kulun käyttäjän aivoista raajoihin.

Vaikka on tapauksia, joissa aivot pystyvät lähettämään signaaleja, nämä signaalit eivät pääse raajoihin, jotta henkilö pystyisi kävelemään itse. Sen sijaan aivo- ja koneliitäntä voi auttaa “lukemaan ajatukset ja muuntamaan ne toiminnaksi”.

Shivdasani kehittää myös älykkäitä aivobionisia silmiä sokeille sekä laitteita kroonista kipua ja tulehduksellista suolistosairautta sairastaville. Hän uskoo, että älykkäiden aivojen laajamittainen käyttöönotto voi tarjota etuja niille, joilla on erilaisia elämänlaatua heikentäviä haasteita.

Muut asiantuntijat varoittavat mielenhallintateknologian mahdollisista riskeistä.
Elon Muskin Neuralink on julkaissut lausunnon, jossa se ilmoittaa aloittavansa halvauspotilaiden aivoimplanttien ihmiskokeet. Yrityksen optimismista huolimatta monet asiantuntijat suhtautuvat kuitenkin varauksellisesti näihin ihmiskokeisiin.

Biologinen tutkija Christina Maher vertasi älykkäitä aivoja siihen, että joku “puhuu” jonkun toisen puolesta, mikä hänen mukaansa herättää “tunkeilevia eettisiä kysymyksiä”. (Aiheeseen liittyen: Elon Muskin Neuralink aikoo istuttaa kokeelliset aivosirunsa ainakin 11 vapaaehtoiseen vuonna 2024).

Maher selitti, että aivo-tietokoneliitäntä (BCI) voi tuottaa tuloksen “Olen hyvä”, vaikka käyttäjä tarkoitti sen sanovan “Olen loistava”. Vaikka ideat ovat samankaltaisia, ne eivät ole täysin samoja.

Vammainen henkilö voi helposti korjata virheen fyysisesti, mutta jos kyseessä on henkilö, joka voi kommunikoida vain BCI:n avulla, on olemassa riski, että virhe tulkitaan väärin. Maher varoitti myös siitä, että ihmiset voisivat olla voimattomia päättämään, mitä aivoimpulsseja älyaivoihin lähetetään.

Hän selitti, että aivotiedot ovat kiistatta kaikkein yksityisintä tietoa, koska niistä voidaan päätellä henkilön identiteetti ja mielentila. Yksityisten BCI-yritysten ei kuitenkaan välttämättä tarvitse ilmoittaa käyttäjille, mitä tietoja käytetään algoritmien kouluttamiseen. Hän varoitti, että näiden moraalisten dilemmojen pitäisi saada kansalaiset pohtimaan, mikä on parasta yhteiskunnalle ja yksilöille.

Maher ilmaisi myös huolensa armeijassa työskentelevistä ihmisistä, jotka voitaisiin varustaa hermostoa parantavilla laitteilla, koska tällaiset laitteet voisivat vaarantaa heidän yksilöllisen identiteettinsä ja yksityisyytensä. Hän toi esiin myös ongelman siitä, minkä lainsäädännön pitäisi kaapata neurooikeudet: Pitäisikö sen olla tietosuojalainsäädäntöä, terveyslainsäädäntöä, kuluttajalainsäädäntöä vai rikoslainsäädäntöä?

Tutkija Andrew Jackson puolestaan väittää, ettei yhteiskunnalla ole tällä hetkellä mitään syytä huoleen. Hän selitti, että keskusteltaessa tehostamisesta, kuten ajatuksesta, että joku voisi kirjoittaa uusia muistoja aivoihinsa tai ladata muistojaan kovalevylle tai pilvipalveluun, asiantuntijat “tietävät paljon vähemmän siitä, miten nämä aivojen järjestelmät toimivat”.

Jackson selitti myös, että laitteisiin verrattuna ihmiskeho on edelleen paljon tehokkaampi. Hän lisäsi, että aivojen ja koneen rajapinnan hyödyntämisen hyötyjä ei voi nyt verrata “normaalisti toimivan hermoston hienostuneisuuteen”.