Julkaisuaikataulut

Artikkelit julkaistaan 2 tunnin välein alkaen klo 9, julkaisuajat ovat siis 9,11,13,15,17 ja mikäli päivälle on myös videojulkaisu (ei aina) se tapahtuu klo 19, muussa tapauksessa klo 19 slottiin tulee normaali artikkeli.

Yhteystiedot

Publication-X on sitoutumaton julkaisu, artikkelit tulevat yhteistyökumppaneiltamme, ensisijassa ainoastaan käännämme tekstit ja muut julkaisut  suomeksi.

Tarvittaessa yhteyden toimitukseen saa helpoiten sähköpostilla osoittella [email protected] tai Telegramilla:

https://t.me/konradkurzex

Publication-X:n oma telegram-kanava löytyy myös, https://t.me/publicationxcom

 

24.7.2024

Publication-X

"Vita plus quam nigrum et album"

Tekoäly muuttaa globaaleja valtarakenteita – jääkö Eurooppa jälkeen?

4 min read
Tekoäly muuttaa globaaleja valtarakenteita – jääkö Eurooppa jälkeen?

Pikalinkki tähän artikkeliin: https://publication-x.com/w0lc

11 lukukertaa

Kilpailu tekoälyteollisuuden (AI) valta-asemasta on määrittelemässä uudelleen globaalin geopoliittisen järjestyksen. Se, joka pystyy hallitsemaan tätä nopeasti muuttuvaa teknologiaa, saa ennennäkemättömän suuren taloudellisen määräysvallan ja hallitsee uusia työpaikkoja laajassa mittakaavassa. Monien taloustieteilijöiden mukaan olemme parhaillaan keskellä “neljättä teollista vallankumousta”.

Tässä valtataistelussa johtavia voimia ovat Yhdysvallat, Aasian ja Tyynenmeren alue (erityisesti Kiina) ja Euroopan unioni (EU). Kumpikin noudattaa kuitenkin erilaista mallia tämän teknologian kehittämisessä.

Kiina: eniten tutkinnon suorittaneita tiede- ja teknologia-alalta maailmassa

Kiina on maa, joka investoi eniten tekoälyyn, ja sen odotetaan investoivan yli 38 miljardia dollaria vuoteen 2027 mennessä, mikä on lähes 9 prosenttia maailman kaikista investoinneista. Kiinassa investoinnit ovat pääasiassa valtion vetämiä, vaikka alalla toimii myös monia yksityisiä teknologia-alustoja.

Kiinan väestö on hyvin avoin teknologialle, ja tämä antaa valtiolle pääsyn valtavaan kokeilukenttään: yli 700 miljoonaa internetin käyttäjää. Monet yhdysvaltalaiset teknologia-alustat eivät pääse Kiinan markkinoille, ja maassa on paljon enemmän STEM-alan (tiede, teknologia, insinööritieteet, matematiikka) tutkinnon suorittaneita kuin muissa maissa: lähes 3,6 miljoonaa vuonna 2020, seuraavaksi eniten Intiassa (2,6 miljoonaa) ja Yhdysvalloissa (820 000).

Ainoat EU:n jäsenvaltiot, jotka ovat kymmenen suurimman maan joukossa tieteellisistä tieteellisistä tieteistä valmistuneiden määrässä, ovat Ranska (220 000) ja Saksa (216 000), jotka ovat kaukana perässä.

Kiinan ja Yhdysvaltojen valtataistelu

Elokuussa 2023 Kiinan hallitus antoi virallisen “huolestuneen” lausunnon vastauksena Yhdysvaltain hallituksen määräykseen, jolla kiellettiin investoinnit kiinalaisiin puolijohteisiin ja mikroelektroniikkaan, kvanttiteknologiaan ja tekoälyyn.

Yhdysvallat väittää, että rajoitukset asetettiin, koska nämä alat ovat avainasemassa kehittyneiden sotilas-, tiedustelu-, valvonta- ja tietojenkäsittelyvalmiuksien kehittämisessä. Vaikka yksityinen sektori on Yhdysvaltojen nykyisen teknologisen vallankumouksen liikkeellepaneva voima, merkittävä osa tutkimusrahoituksesta tulee Defense Advanced Research Projects Agency -virastolta, joka on Yhdysvaltojen puolustusministeriön virasto ja vastaa uuden sotilasteknologian kehittämisestä.

Microsoft ja Ranskan BKT

Tekoälyalan suurimmat yritykset ovat yhdysvaltalaisia. Niillä on käytännössä monopoliasema teknologian nykyisessä kehityksessä, ja ne ovat pörssiarvolla mitattuna maailman johtavia yrityksiä.

Näillä makroyrityksillä alkaa olla vaikutusvaltaa ja vaikutuksia valtiotasolla. Microsoft on hiljattain palannut maailman pörssin kärkeen nostettuaan osakkeensa arvoa yli 50 prosenttia 12 kuukaudessa ja ylitettyään ensimmäisenä yrityksenä 3 biljoonan dollarin arvostuksen, joka vastaa Ranskan BKT:tä.

Helmikuun 13. päivänä 2024 Saudi-Arabian öljyjätti Aramco on ainoa muu kuin teknologiayritys maailman seitsemän suurimman yrityksen joukossa. Loppuosa maailmanlaajuisesta kakusta kuuluu suuruusjärjestyksessä Microsoftille, Applelle, Alphabetille (Google), Nvidialle, Amazonille ja Metalle.

Näiden suuryritysten hegemonia tarkoittaa, että ne voivat houkutella lahjakkuuksia, ja ne laajentavat toimintaansa muille alueille, erityisesti Euroopan maihin. Viime vuoden HAI Artificial Intelligence Index Report -raportti osoittaa kuitenkin, että niiden houkuttelevuus on heikentynyt huomattavasti: kansainvälisten opiskelijoiden palkkaaminen on vähentynyt huomattavasti sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa, erityisesti maisteritasolla.

Päätökset ovat yksityisten yritysten käsissä

Näillä suurilla teknologiayrityksillä on kiistatta valtaa, eikä vain taloudellisella tasolla. Niillä on pääsy valtaviin tietomääriin (yksityisyyden suojaaminen ja tietovuodon rajoittaminen lainsäädännöllä on yhä monimutkaisempaa), maailmanlaajuinen poliittinen vaikutusvalta (ei vain Yhdysvalloissa) ja lyömätön julkisuuskuva, jonka ansiosta ne voivat johtaa innovointia.

Nämä yritykset sanelevat tutkimuksen ja innovoinnin suunnan maailmanlaajuisesti, ja ne hallitsevat huippuluokan tekoälytutkimusta sekä perusteknologiaa, joka on ratkaisevan tärkeää maan teknologisen riippumattomuuden ja suvereniteetin vahvistamiseksi. Vielä muutama vuosi sitten tätä “eturintaman” tutkimusta johti akateeminen maailma, ja juuri tässä asiassa Euroopalla on edelleen merkittävä rooli.

Euroopan tutkimuslaitokset ovat Kiinaa suuremmat

Euroopassa tilanne on vaihteleva, sillä joissakin jäsenvaltioissa, lähinnä Ranskassa ja Saksassa, valtion tuki on vahvaa ja erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa on huomattava määrä startup-yrityksiä. Yksikään maailman johtavista teknologiayrityksistä ei kuitenkaan ole eurooppalainen, eikä maanosasta myöskään löydy Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisia suuria yrittäjyysalustoja.

Euroopassa on suhteellinen riskinottokielteisyys. Toinen merkittävä tekijä on lahjakkuuksien valuminen, sillä monet eurooppalaiset korkeakoulututkinnon suorittaneet muuttavat pois parempien mahdollisuuksien perässä. Euroopalla on kuitenkin yksi merkittävä etu, sillä siellä on huomattava määrä 100 parasta tutkimuslaitosta – yhtä monta kuin Yhdysvalloissa ja enemmän kuin Kiinassa.

Tämä näkyy myös tekoälytutkimuksen arvostetuimpien yliopistojen rankingissa, jossa Yhdysvallat johtaa ja Eurooppa seuraa tiiviisti perässä, ja kymmenen parhaan joukossa on vain yksi kiinalainen laitos.

Kuka maksaa GPT-4:n kehittämisen?

Vuonna 2023 yksityinen teollisuus kehitti 51 merkittävää tekoälymallia, kun taas korkeakouluissa kehitettiin vain 15 mallia. Näiden kahden sektorin yhteistyönä kehitetyt mallit olivat kuitenkin ennätyksellisen korkeat, sillä viime vuonna kirjattiin 21 teollisuuden ja akatemian yhteistyötä.

Yksi merkittävä tekijä tässä on näiden mallien kehittämisen taloudellisten kustannusten huomattava kasvu, sillä ne kuluttavat suuria määriä sekä laskenta- että energiaresursseja. Open AI:n huipputason GPT-4- ja Googlen Gemini Ultra -mallien koulutuskustannukset olivat arviolta 78 miljoonaa dollaria ja 191 miljoonaa dollaria. Tällaiset luvut ovat useimpien akateemisten tutkimusten ulottumattomissa.

Eurooppa valitsee eettisen tien

EU hyväksyi 13. maaliskuuta 2024 tekoälylain, joka on länsimaissa ensimmäinen tekoälyä koskeva asetus. Laki on suunniteltu eettiseksi, ja sen tavoitteena on palvella ihmisiä eikä suuryrityksiä. Muut maat, kuten Kiina ja Yhdysvallat, ovat etenemässä oman sääntelynsä kanssa, mutta hyvin erilaisista näkökulmista. Joidenkin mielestä tekoälylaki tukahduttaa alan innovaatiot, vaikka se ei olekaan sen tarkoitus.

Tekoäly tuo mukanaan uuden innovaation aallon, joka ei edistä ainoastaan uudenlaista teknologista yrittäjyyttä vaan myös uusia arvoja, kuten kestävää tietojenkäsittelyä, algoritmien sisäänrakennettua yksityisyyttä ja teknologista itsemääräämisoikeutta, jotka kaikki sisältyvät uusiin EU:n asetuksiin.

Eurooppa ajaa tekoälyn käyttöä ilmastotoimissa ja rakennusten kestävyydessä sekä tekoälyn kehittämistä paremman datan ja vihreämpien algoritmien avulla, jotta tekoälystä tulisi kestävää. Eettinen rohkeus voi hyvinkin olla tie, joka johtaa EU:n vahvaan asemaan 2000-luvun pysäyttämättömässä teknologisessa vallankumouksessa.