Julkaisuaikataulut

Artikkelit julkaistaan 2 tunnin välein alkaen klo 9, julkaisuajat ovat siis 9,11,13,15,17 ja mikäli päivälle on myös videojulkaisu (ei aina) se tapahtuu klo 19, muussa tapauksessa klo 19 slottiin tulee normaali artikkeli.

Yhteystiedot

Publication-X on sitoutumaton julkaisu, artikkelit tulevat yhteistyökumppaneiltamme, ensisijassa ainoastaan käännämme tekstit ja muut julkaisut  suomeksi.

Tarvittaessa yhteyden toimitukseen saa helpoiten sähköpostilla osoittella [email protected] tai Telegramilla:

https://t.me/konradkurzex

Publication-X:n oma telegram-kanava löytyy myös, https://t.me/publicationxcom

 

24.7.2024

Publication-X

"Vita plus quam nigrum et album"

Julian Assange teki sopimuksen Yhdysvaltain viranomaisten kanssa, kävelee vapaana, eikä WikiLeaksin perustaja joudu enää vankeuteen

3 min read
Julian Assange teki sopimuksen Yhdysvaltain viranomaisten kanssa, kävelee vapaana, eikä WikiLeaksin perustaja joudu enää vankeuteen

Pikalinkki tähän artikkeliin: https://publication-x.com/7497

7 lukukertaa

Toimittaja, aktivisti ja WikiLeaksin perustaja Julian Assangen saagassa on tapahtunut käännekohta, sillä liittovaltion tuomioistuimen asiakirjoista käy ilmi, että hän on suostunut syytesopimukseen Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa.

Sopimuksen ehtona oli, että Assange tunnustaisi syyllisyytensä rikossyytteeseen, joka liittyi yhteen merkittävimmistä Yhdysvaltojen salassa pidettävien tietojen loukkauksista. Sopimus kuitenkin säästää hänet kokonaan yhdysvaltalaisessa vankilassa istumiselta, koska siinä tunnustetaan hänen jo viettämänsä vankeusaika.

Wikileaksin mukaan Assange on jo vapautettu Belmarshin huipputurvavankilasta Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Assange käveli vapaaksi 24. kesäkuuta aamulla 1 901 päivän – yli viiden vuoden – jälkeen kaltereiden takana. Vapauttamista helpotti Lontoon korkeimman oikeuden päätös, jolla hänet vapautettiin takuita vastaan. Iltapäivällä Assange oli Stanstedin lentokentällä nousemassa koneeseen, jolla hän lähti Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

Julian Assangen oikeustaistelu on herättänyt maailmanlaajuista huomiota, ja siinä on korostettu erityisesti tiedonvälityksen vapautta sekä toimittajien ja ilmiantajien oikeuksia. Sopimuksen ehtojen mukaan Assange tuomitaan 62 kuukaudeksi, joka vastaa aikaa, jonka hän on jo istunut lontoolaisessa korkean turvallisuuden laitoksessa kiistellessään luovuttamistaan Yhdysvaltoihin.

Taustalla on muun muassa Assangen vuonna 2019 saama alkuperäinen syytekirjelmä, joka sisälsi 18 syytekohtaa, jotka liittyivät hänen väitettyyn osallisuuteensa salassa pidettävien yhdysvaltalaisten asiakirjojen julkaisemiseen, erityisesti kiisteltyyn Irakin sotaan liittyen.

Assangen rooliin kuului ensisijaisesti sellaisten arkaluonteisten Yhdysvaltain sotilasasiakirjojen levittäminen, jotka armeijan entinen tiedusteluanalyytikko Chelsea Manning oli vuotanut vuosina 2010 ja 2011.
Näihin asiakirjoihin sisältyi laajoja määriä Yhdysvaltain diplomaattista viestintää ja muuta arkaluonteista materiaalia, kuten Irakin sodan lokitietoja, Guantanamo Bayn vankeja koskevia yksityiskohtia ja todisteita siitä, että Yhdysvallat oli sekaantunut kahden Reutersin toimittajan murhaan.

Reutersin valokuvaajavuodon nimi oli “Collateral Murder”. Tällä Yhdysvaltain Apache-helikopterista kuvatulla videolla kuvattiin graafisesti useiden henkilöiden tappamista Bagdadissa Irakissa heinäkuussa 2007.
Videolla näkyy, kuinka helikopterin miehistö tähtää ja ampuu ryhmää miehiä Bagdadin esikaupungissa. Surmansa saaneiden joukossa oli kaksi Reutersin uutistoimittajaa: Saeed Chmagh ja Namir Noor-Eldeen. Miehistö luuli kameroitaan aseiksi, mikä johti tähän traagiseen tapahtumaan. Kuvamateriaali kuvasi myös jälkiseurauksia, muun muassa haavoittuneita ja kuolleita hakemaan saapuneen pakettiauton, jota helikopteri myös tulitti. Kaksi pakettiautossa ollutta lasta loukkaantui.

Kuvamateriaalin julkaiseminen oli räjähdysherkkää, koska se kyseenalaisti Yhdysvaltain armeijan virallisen selonteon tapahtumasta, jossa ei alun perin kerrottu, että toimittajia oli uhrien joukossa, ja kuvattiin yhteenottoa taisteluiksi aseistettujen kapinallisten kanssa.

Yhdysvaltain viranomaiset ovat jo pitkään väittäneet, että Assangen toimet eivät ainoastaan loukanneet kansallista turvallisuutta vaan myös vaaransivat lukuisia luottamuksellisia lähteitä. Mahdollinen enimmäisrangaistus näistä syytteistä olisi voinut nousta jopa 175 vuoteen.

Presidentti Joe Biden on viime aikoina vihjannut australialaisten virkamiesten vaikutuksesta käydyistä neuvotteluista, joiden tarkoituksena on helpottaa Assangen paluuta Australiaan. FBI:n ja oikeusministeriön avainhenkilöt kuitenkin pitivät kiinni siitä, että mihin tahansa sopimukseen on sisällyttävä Assangen tunnustaminen rikokseen.

Viime kuussa Assange saavutti ratkaisevan voiton, kun brittiläinen tuomioistuin vahvisti hänen oikeutensa valittaa hänen luovuttamisestaan Yhdysvaltoihin, mikä merkitsi merkittävää hetkeä hänen pitkittyneessä oikeudellisessa taistelussaan häntä vastaan nostettuja syytteitä vastaan. Tuomio antoi Assangelle ratkaisevan vipuvoiman hänen taistelussaan välttää oikeudenkäynti Yhdysvalloissa väitetyistä rikoksistaan.

Tapaus on ollut kiistakapula keskusteluissa sananvapaudesta sekä toimittajien ja ilmiantajien oikeuksista.