How safe is 5G really?

Vain harvalla yleisöstä, jonka kanssa puhun, on mitään tietoa radiotaajuisen säteilyn, kuten 5G:n tai Wi-Fi:n, mahdollisista terveyshaitoista. Voisiko tämä johtua siitä, että hallitus ja valtavirran tiedotusvälineet ovat salaliitossa jättäneet nämä riskit huomiotta? Itse asiassa muutoksenhakutuomioistuin antoi hiljattain luvan oikeudelliseen uudelleentarkasteluun, jossa hallitus haastetaan siitä, että se “ei ole antanut yleisölle riittävästi tietoa 5G:n riskeistä ja selittänyt, miksi ei ole olemassa prosessia mahdollisten haitallisten terveysvaikutusten tutkimiseksi”. Michael Mansfield QC:n johtama kuuleminen järjestetään 6. ja 7. helmikuuta Lontoossa.

Poliitikot eivät kuitenkaan lannistu jatkamaan sähköisen viestinnän yleistymistä, nyt 5G:n muodossa. Hallitus toteaa, että sillä on “selkeä tavoite, että Iso-Britannia on seuraavan sukupolven matkaviestintäteknologian, 5G:n, maailmanlaajuinen edelläkävijä” ja että sen avulla on “valtava potentiaali lisätä tuottavuutta ja kasvattaa taloutta”. On syytä huomata, että lähes kaikki 5G:tä käsittelevät riippumattomat kommentoijat katsovat, että sen käyttöönoton motiivit ovat täysin taloudellisia, eivät humanitaarisia. En todellakaan tunne ketään, joka olisi innostunut esimerkiksi älykkäistä kaupungeista, älykkäistä moottoriteistä, kuljettajattomista autoista tai sähköisen viestinnän tehostamisesta terveydenhuollossa.

5G:n terveysriskeistä hallitus toteaa, että “sillä ei pitäisi olla vaikutuksia kansanterveyteen”. Rauhoittaako se teitä? Mihin näyttöön nojaudutaan? Eikö tuossa lausunnossa ole vain ripaus perusteetonta optimismia? Ottaen huomioon omat terveysongelmani, joista tässä keskustellaan, olen hyvin skeptinen, mutta koska olen tietoinen omasta lääketieteellisen ja tieteellisen tietämykseni puutteesta, olen pyytänyt apua professori John W. Frankilta, joka on Edinburghin yliopiston kansanterveystutkimuksen ja -politiikan eläkkeellä oleva professori ja kokenut epidemiologi/lääkäri. Teen yhteenvedon hänen vuonna 2021 julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelistaan “Sähkömagneettiset kentät, 5G ja terveys: miten on varovaisuusperiaatteen laita?”. Professori Frank on ystävällisesti tarkastanut ja tarkistanut työni tieteellisen tarkkuuden.

Ennen kuin hahmotan professori Frankin artikkelia, haluaisin selventää joitakin termejä. Radiotaajuussäteilyllä (RFR) tarkoitetaan viestintäsignaaleja, jotka tulevat Wi-Fi-reitittimistä, matkapuhelimista, langattomista puhelimista, esikaupunkien mastoista, rakennusten mastoista ja paneeleista (mukaan lukien sairaalat), bluetooth-laitteista, älymittareista, Fitbiteistä, älykelloista, vauvojen valvontalaitteista, pelikonsoleista, älyvaipoista (vaipoista) ja muista. RFR:stä voidaan käyttää myös nimitystä sähkömagneettiset kentät (EMF) tai ionisoimaton säteily. Hallituksen oppaassa selvitetään 5G:ssä käytettäviä taajuuksia, ja siinä todetaan, että suurin osa 5G-teknologiasta käyttää jo olemassa olevia taajuuksia, mutta korkeammat taajuudet 26 GHz ja 40 GHz (millimetriaalto) osoitetaan todennäköisesti pian kaupalliseen käyttöön. Totean, että 60 GHz on jo käytössä 5G-testialustoissa, kuten Liverpoolissa.

Siirryn nyt professori Frankin artikkelin ytimeen. Hän selittää, että korkeampien taajuuksien lisäksi “5G:ssä hyödynnetään myös hyvin uutta – ja siten turvallisuuden kannalta suhteellisen vähän arvioitua – tukitekniikkaa (kuten pulssitusta, sädetystä, vaiheistettuja matriiseja ja MIMO-tekniikkaa (multiple-input and mulitple-output)) suuremman tiedonsiirtokapasiteetin mahdollistamiseksi”. Koska uudet korkeammat taajuudet eivät läpäise esineitä, joka toiseen tai kolmanteen lyhtypylvääseen tarvitaan signaalinvahvistimia tai piensoluantenneja, jolloin syntyy tiheä lähetysverkko, mikä todennäköisesti lisää huomattavasti väestön kokonaisaltistusta.

Nykyiset kiistat radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista ilmenevät kansanterveysvirastojen ja muiden tahojen laatimista katsauksista, joiden tulokset ja suositukset poikkeavat toisistaan suuresti. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on luokitellut radiotaajuussäteilyn “mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi ihmiselle”, kun taas muut tahot, kuten kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn suojelukomissio (ICNIRP), ovat asettaneet erittäin korkeat (löyhät) turvallisuusohjeet altistumiselle, jotka perustuvat tuloksiin käyttäytymistutkimuksista, joissa viisi apinaa ja kahdeksan rottaa altistettiin radiotaajuussäteilylle yhden tunnin ajan. Käyttäytymisen häiriöt olivat yhteydessä ruumiinlämmön nousuun. Tämä on kiistanalaista, koska tutkimuksissa on todettu, että terveysvaikutuksia voi olla ilman kudosten lämpenemistä, ja koska tutkimuksissa ei otettu huomioon jatkuvaa altistumista tai mahdollisia kroonisia tai pitkäaikaisia vaikutuksia.

Riippumattomat säteily- ja terveystutkijat ovat ilmaisseet huolensa 5G:n käyttöönotosta, koska altistuminen monille eri taajuuksille todennäköisesti lisääntyy valtavasti ja koska 5G-kohtaisten radiotaajuussäteilylähteiden turvallisuudesta ei ole juuri mitään näyttöä, kun taas professori Frankia lainatakseni “yhä useammat tutkimukset viittaavat muiden nykyisten radiotaajuussäteilyaltistusten aiheuttamiin haittoihin, joita on tutkittu paljon pidempään”. Lisää viitteitä löytyy professori Frankin artikkelista.

Useat kansainväliset ryhmät, kuten EMF Scientist Appeal ja 5G Appeal, ovat pyytäneet hallituksia keskeyttämään 5G:n käytön, kunnes lisätutkimuksia on tehty, ja laatimaan paremmat turvallisuusohjeet. Tietyt maat ovat ryhtyneet joihinkin varotoimenpiteisiin, kuten kieltäneet Wi-Fi:n esikouluissa, ja joillakin alueilla 5G-antennit on kielletty. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja jotkin Euroopan osat ovat noudattaneet ICNIRP:n ohjeita, mutta muut maat ovat ottaneet käyttöön ohjeita, jotka ovat 10-kertaisesti tai 100-kertaisesti alempia (tiukempia).

Tämän jälkeen professori Frank yksilöi neljä “tieteellistä epävarmuutta ja huolta” aiheuttavaa aluetta. Ensimmäinen on se, että 5G:tä ei ole määritelty kansainvälisesti selkeästi käytettävien taajuuksien osalta. Yhtä hämmentävää on “monimutkainen joukko erityisiä signaalimodulaatioita, pulsseja, polarisaatioita, vaiheistettuja ryhmittymiä ja uudenlaisia laiterakenteita – esimerkiksi massiiviset MIMO-antennit – jotka edustavat 5G-järjestelmän asennukseen liittyvää huipputeknologiaa”. Hän toteaa, että on “erittäin todennäköistä, että jokainen näistä monista lähetysmuodoista aiheuttaa hieman erilaisia biologisia vaikutuksia, mikä tekee järkevän, kattavan ja ajantasaisen tutkimuksen näistä vaikutuksista käytännössä mahdottomaksi”. Vaikeuksia lisää se, että monet näistä teknologioista on suojattu patentilla, joten tutkijat eivät voi tietää niiden tarkkaa teknistä luonnetta.

Toinen professori Frankia huolestuttanut seikka koskee radiotaajuuksien kielteisiä biologisia vaikutuksia osoittavien laboratoriotutkimusten määrää, mutta niissä on kuitenkin monia tiedon puutteita. Mitä tulee viimeaikaiseen innovatiiviseen teknologiaan, joka liittyy 5G:hen, tutkimuksia, joissa on käytetty samaa radiotaajuuksien, modulaation ja pulssikuvioiden yhdistelmää, ei ole toistettu (toistaminen on “luotettavan tutkimuksen tunnusmerkki”). Tästä huolimatta biologiset vaikutukset ovat korkealaatuisen katsauksen mukaan huomattavan samankaltaisia käytetystä yhdistelmästä riippumatta. Toisessa katsauksessa todetaan, että “jotkin uusista RFR-tekniikoista ovat niin uusia, että biologian tutkijat eivät ole pystyneet pysymään perässä – toisin sanoen näiden uusien tekniikoiden biologisista vaikutuksista ei ole vielä olemassa tutkimuksia”. Eräässä israelilaisessa tutkimuksessa kyseenalaistetaan vakavasti teoria, jonka mukaan 5G on vähemmän vaarallinen kuin edeltäjänsä, koska se tunkeutuu vain ihon uloimpaan kerrokseen.

Tärkeää on kuitenkin se, että katsaukset paljastavat “kasvavan todistusaineiston siitä, että radiotaajuuksille altistuminen aiheuttaa vaikutuksia, jotka kattavat lisääntymis-, onkologiset (syöpään liittyvät), neuropsykiatriset, iho-, silmä- ja immunologiset järjestelmät. Lisäksi on monia perustavanlaatuisia vaikutuksia solunalaisella tasolla hapettumisen, DNA:n muuttumisen, geeniekspression ja bakteerien antibioottiresistenssin osalta”. Nämä eivät liity lämmitysvaikutuksiin. Tämän jälkeen professori Frank käsittelee laajalti siteerattuja National Toxicology Programin rotilla tehtyjä tutkimuksia, joissa RFR-altistuminen yhdistetään syöpään, mutta hän havaitsee liian monia metodologisia heikkouksia, jotta tuloksia voitaisiin tulkita selkeästi. Hänen johtopäätöksensä on, että laboratoriotutkimukset “eivät voi korvata korkealaatuisia epidemiologisia tutkimuksia ihmisillä” eli tutkimuksia, joissa selvitetään altistumisen ja sairauden välistä tarkkaa suhdetta suurilla ihmismäärillä eri altistumistasoilla.

Kolmas alue koskee epidemiologisia tutkimuksia. Vuonna 2019 Kanadan johtavan syöpäepidemiologin, professori Tony Millerin johtama kansainvälinen asiantuntijaryhmä (Miller et al.) teki yhteenvedon “ihmisen epidemiologisesta näytöstä, joka yhdistää ihmisen rinta- ja aivokasvaimet, miesten lisääntymistulokset ja lasten neurologiset kehityshäiriöt RFR-altistuksiin”, ja löysi “vakuuttavia todisteita karsinogeneesistä erityisesti aivoissa ja akustisessa hermossa sekä rinnassa, joka johtuu aiempien sukupolvien matkapuhelinten lähetysten voimakkaasta RFR-altistuksesta”.

Nämä tulokset eivät kuitenkaan koske uusia 5G-järjestelmiä, sillä tämäntyyppinen epidemiologinen tutkimus, jonka tarkoituksena on todistaa syy-yhteys, edellyttää “vuosikymmenien seurantaa viivästyneiden terveysvaikutusten, kuten useimpien syöpien, havaitsemiseksi”.

Miller vaati katsauksessaan päivitystä IARC:n luokitteluun, jonka mukaan radiotaajuussäteily on luokiteltu “mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi”, ja ennusti, että se muutetaan uusimpien todisteiden perusteella vähintäänkin “todennäköiseksi”. Panen merkille, että IARC:n tarkastelu tehdään nyt aikaisintaan vuonna 2024. IARC arvioi 5G:n riskit vasta vuonna 2025.

Neljäs huolenaihe on nykyisten terveyden suojelua koskevien suuntaviivojen epätieteellinen perusta sekä eturistiriidat tieteellisissä neuvoa-antavissa paneeleissa, kuten ICNIRP:ssä. Ruotsalaisen epidemiologin Hardellin mukaan ICNIRP:n kapea-alainen keskittyminen kudosten kuumenemiseen ainoana haittojen mittarina johtuu sen teollisuusmyönteisyydestä. Tämä painopiste on pysynyt muuttumattomana 25 vuoden ajan, vaikka muut tutkijat ovat esittäneet laajaa kritiikkiä. Lokakuussa 2022 julkaistussa tärkeässä artikkelissa on tuotu esiin 14 väärää olettamusta, joita ICNIRP on käyttänyt suuntaviivojaan laatiessaan. Artikkeli ja diakuvayhteenveto löytyvät täältä.

Professori Frank korostaa myös Hardellin todisteita siitä, että WHO:n IARC:n monografiaryhmän kuudella jäsenellä on ristiin nimityksiä viidessä tärkeässä kansainvälisessä neuvoa-antavassa paneelissa, jotka käsittelevät ionisoimattoman säteilyn terveysvaikutuksia, sekä heidän vahvat henkilökohtaiset yhteytensä televiestintäteollisuuteen. Nämä havainnot vahvistetaan viime vuonna kirjoitetussa artikkelissa, joka käsittelee ICNIRP 2020 -suuntaviivojen taustalla olevia itseviittauksia. Lisäksi kahden Euroopan parlamentin jäsenen kirjoittama 90-sivuinen asiakirja on vahvistanut kaikki nämä ICNIRP:iä koskevat huolenaiheet.

Lopuksi todisteiden tarkastelun perusteella professori Frank on vakuuttunut siitä, että radiotaajuuksilla voi hyvinkin olla vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja että on myös yhä enemmän tieteellistä näyttöä radiotaajuuksien ekologisista vaikutuksista muihin eläin- ja kasvilajeihin, vaikkakin tämän tarkastelu ei kuuluisi hänen asiantuntemuksensa piiriin. Hän toteaa, että “useiden maiden sääntelykoneisto televiestintäinnovaatioita, kuten 5G:n käyttöönottoa, varten ei ole tarkoituksenmukainen” ja näyttää siltä, että eturistiriidat ovat ottaneet sen haltuunsa.

Professori Frank toteaa, että 5G:n osalta “varovaisuusperiaatteeseen vetoamiselle on vankka perusta”, koska “tämän uuden ja mahdollisesti laajalle levinneen ihmisten altistumisen turvallisuudesta on huomattavia epäilyjä” ja koska “altistumista olisi lykättävä, kunnes sen epäillyt haitalliset terveysvaikutukset on tutkittu tieteellisesti riittävästi”.

How Safe Really is 5G? – The Daily Sceptic

The Court of Appeal has recently given permission for a judicial review challenging the Government for “failure to give adequate information to the public about the risks of 5G”. Gillian Jamieson looks at why.