Saksalainen Report24 väittää, että EU:n ilmastoneutraaliustavoite maksaisi “jopa 150 biljoonaa euroa” ja että luku vastaisi noin viisinkertaisesti EU-kotitalouksien nettovarallisuutta. Artikkeli nojaa mm. PwC/BloombergNEF-arvioon (Euroopan kumulatiivinen investointitarve ~€29 biljoonaa 2050 mennessä), McKinseyn maailmanlaajuiseen laskelmaan ($275 biljoonaa vuoteen 2050) sekä Saksan liittopäivien taustamuistioon, jossa Saksan energiasiirtymän kokonaissummaksi mainitaan 13,3 biljoonaa vuoteen 2045. Näistä artikkeli “ekstrapoloi” EU:lle 150 biljoonaa. (Report24)

Faktapohja, tiivistetysti

  • EU:n virallinen tavoite: Ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä (EU:n ilmastolaki). (eur-lex.europa.eu)
  • Investointitarve, Eurooppa 2050: BloombergNEF: >€29 biljoonaa kumulatiivisesti (PwC viittaa tähän). (PwC)
  • Investointitarve, globaali 2050: McKinsey Global Institute: $275 biljoonaa kumulatiivisesti; keskimäärin $9,2 biljoonaa vuodessa. Tämä on maailman luku, ei Euroopan. (McKinsey & Company)
  • Lisäinvestoinnit 2030-tavoitteisiin (EU): EKP:n ja komission mukaan suuruusluokka ~€477–620 mrd/vuosi 2020-luvulla. (European Central Bank)
  • Saksa – haarukka: Liittopäivien muistio kokoaa tutkimuksia, jotka asettavat energiasiirtymän kustannukset 500 mrd €/vuosi tai yhteensä 13,3 biljoonaa vuoteen 2045 – mutta korostaa arvioiden riippuvan menetelmistä ja oletuksista.

Missä Report24 menee harhaan?

1) Omenat, päärynät ja väärä summa

PwC/BNEF:n €29 biljoonaa tarkoittaa kumulatiivisia investointeja Euroopassa 2050 saakka – ei “kustannusta” samassa mielessä kuin verolasku. Investointi on pääomamenovirta, josta syntyy myös omaisuutta, tuotantoa ja tuottoa (sähköverkot, tuotantokapasiteetti, uudet teolliset prosessit). McKinseyn $275 biljoonaa taas koskee koko maailmaa, eikä siitä voi loogisesti johtaa Euroopalle 150 biljoonan hintalappua. (PwC)

2) “Saksa × EU = 150 biljoonaa” ei ole metodi

Report24:n pääväite rakentuu siitä, että Saksan 13,3 biljoonaa yksinkertaisesti “skaalataan” EU-tasolle. Tämä on metodisesti hutera oikaisu: maakohtaiset kustannusrakenteet, energiasektorin lähtötaso, teollisuuden profiili ja väestö/maantiede eroavat suuresti. Itse liittopäivämuistio painottaa, että arviot riippuvat mallinnuksesta, rajauksista ja oletuksista – eivätkä ole suoraan yhteismitallisia edes Saksan sisällä, saati EU-skaalaukseen.

3) Kotitalouksien varallisuus on aliarvioitu (väittämä “~€30 biljoonaa”)

Report24 rinnastaa “150 biljoonaa” väitteeseen, että EU-kotitalouksien nettovarallisuus olisi “vajaat 30 biljoonaa”. Noin €27,6 biljoonaa on EU-kotitalouksien nettorahoitusvarallisuus (rahoitusvarat miinus rahoitusvelat) – ei koko nettovarallisuus. Kun otetaan mukaan asuntovarallisuus, euroalueen kotitalouksien asuntovarallisuus yksin on ~€42 biljoonaa (Q1/2025). Yhdessä nettorahoitusvarojen kanssa kokonaisnetto nousee selvästi yli €60–70 biljoonan suuruusluokkaan (alue-/rajauseroin). Report24 siis aliarvioi vertailukohdan merkittävästi. (European Commission)

Mitä luvut oikeasti kertovat?

Investoinnit ≠ pelkkä kuluerä

McKinseyn analyysi korostaa, että siirtymä vaatii valtavia investointeja, mutta niillä on myös tuottavuus- ja kasvuhyötyjä, ja ne pienentävät fyysisen ilmastoriskin kustannuksia. Talousvaikutus riippuu toteutustavasta: teknologiavalinnat, kilpailukyky, sähköjärjestelmän kustannuskehitys ja teollinen arvonlisä ratkaisevat, kuinka suuri osa investoinneista muuttuu pysyväksi kilpailueduksi. (McKinsey & Company)

EU-tasolla 2020-luvulla fokus on vuosivirroissa, ei mega-summaheitoissa

Komission ja EKP:n mukaan investointivajetta on satoja miljardeja per vuosi 2030-saakka – tämä on käytännön ohjausnumero, jonka päälle yritykset ja rahoittajat voivat rakentaa (CAPEX, verkot, varastointi, rakennuskanta, teollisuus). “€150 biljoonaa” ei esiinny missään vakavasti otettavassa EU-lähteessä. (European Central Bank)

Väite “ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on myytti”

Report24 väittää, että ihmisen vaikutus olisi “myytti”. IPCC:n tieteellinen johtopäätös on päinvastainen: ihmisen vaikutus on yksiselitteinen (unequivocal). Tämä on tiedeyhteisön konsensus, johon EU:n politiikka (ilmastolaki) perustuu – poliittisista tulkinnoista riippumatta. (ipcc.ch)

Johtopäätös

  • Kyllä, siirtymä vaatii valtavat investoinnit. Euroopassa luotettava suuruusluokka on €29 biljoonaa kumulatiivisesti 2050:een (BNEF), ja 2020-luvulla €0,5–0,6 biljoonaa lisäinvestointeja vuosittain. (PwC)
  • Ei, “150 biljoonaa EU:lle” ei perustu vakiintuneeseen lähteeseen vaan heikkoon ekstrapolointiin, joka sotkee maiden profiilit ja investointien/kustannusten käsitteet.
  • Ei myöskään pidä paikkaansa, että EU-kotitalouksien nettovarallisuus olisi vain “~€30 biljoonaa” kokonaisuutena; rahoitusvarojen netto on ~€27,6 biljoonaa, mutta asuntovarallisuus lisää päälle kymmeniä biljoonia. Väite vääristää vertailua ylisuuren sensaatiosumman suuntaan. (European Commission)

Bottom line: Report24:n artikkeli sekoittaa toisistaan investointi- ja kustannuskäsitteet, yhdistää keskenään ei-vertailukelpoisia lukuja (globaali vs. EU, Saksa vs. EU) ja käyttää kotitalouksien varallisuudesta alakäsitettä koko varallisuuden synonyymina. Analyysin perusteella “150 biljoonan” narratiivi ei kestä lähdekritiikkiä.

Lähteet (valikoitu): Report24 (väitteet), PwC/BNEF (EU €29T), McKinsey (globaali $275T), EKP/Komissio (vuosittaiset lisäinvestoinnit), Bundestag (Saksan arviot), Eurostat & EKP (kotitalouksien varallisuus), IPCC (ihmisvaikutus). (Report24)