Olympialaiset ovat testialue Pre-Crime-tyyliselle massavalvonnalle
- Pariisi on ottanut käyttöön tiukat turvatoimenpiteet vuoden 2024 olympialaisia varten, mukaan lukien QR-koodilla varustetut “Games Pass” -kulkuluvat, massavalvontakamerat ja tekoälypohjaiset turvallisuusjärjestelmät.
- Olympialaisiin liittyvä digitaalinen valvonta ja militarisoidut turvatoimet ovat herättäneet huolta henkilökohtaisesta vapaudesta ja yksityisyyden suojasta.
- Digitaalisten kulkulupien avulla kerätään ja tallennetaan laajoja henkilötietoja, mikä herättää kysymyksiä tietosuojasta ja mahdollisesta valvonnasta.
- Tekoälyyn perustuvat valvontajärjestelmät, jotka voivat ennustaa poikkeavia käyttäytymismalleja, ovat laajentamassa käyttöään muihin suuriin tapahtumiin, mikä herättää keskustelua niiden yhteensopivuudesta perustuslaillisten oikeuksien kanssa, erityisesti Yhdysvalloissa.
Kun Pariisi esittelee itseään maailmalle olympialaisten myötä, pinnan alla piilee huolestuttava digitaalisen valvonnan ja kaupunkien militarisoinnin kokeilu, joka saattaa määritellä uudelleen julkisen tilan ja henkilökohtaisen vapauden globaalien tapahtumien aikakaudella. Historiallista viehätystä ja modernia teknologiaa yhdistelevä Valojen kaupunki on muuttanut paitsi infrastruktuuriaan myös turvallisuusnäkökulmaansa ja ottanut käyttöön erilaisia invasiivisia toimenpiteitä, jotka ovat herättäneet huomattavaa levottomuutta ja keskustelua julkisuudessa.
Pariisi on luokitellut olympiapaikkansa kolmeen eri tyyppiin, joista kukin tarjoaa ainutlaatuisia haasteita ja ratkaisuja turvallisuuden hallintaan. Ensimmäiseen tyyppiin kuuluvat kaupunkiin hajallaan olevat pysyvät urheilupaikat, joissa perinteiset turvatoimet riittävät. Toinen tyyppi koostuu ikonisista julkisista tiloista ja historiallisista monumenteista, jotka on otettu uudelleen käyttöön kisoja varten ja jotka on turvattu kilometrien pituisilla ketjuverkkoaidoilla, jotka muodostavat jyrkän kontrastin arkkitehtoniseen kauneuteen ja ovat saaneet paikallisten keskuudessa lempinimen “häkit”. Kolmas ja kiistanalaisin tyyppi käsittää Seine-joen, joka on avajaisseremonian keskipiste, mutta jota on nyt rajoitettu voimakkaasti ja jota ympäröivät esteet, jotka ovat käytännössä yksityistäneet tämän julkisen aarteen.
Kuvittele, että kuljeskelet Pariisin kaduilla paitsi croissantti kädessäsi myös QR-koodilla varustettuna “Games Pass”. Tämä pieni digitaalinen ihme on lippusi kaikkeen olympiatapahtumaan. Se on kuitenkin muutakin kuin pelkkä passi, sillä se muistuttaa hämmästyttävän paljon EU:ssa yleistyviä terveys- ja rokotepasseja. Onko se sattumaa? Ehkä ei.
Sekä kisapassin että terveyspassin ytimessä on yksinkertainen mutta tehokas tekniikka: QR-koodi. Tästä pienestä neliöstä tulee digitaalinen avaimesi, joka myöntää tai estää pääsyn sen sisältämien tietojen perusteella. Yrititpä sitten päästä urheiluareenalle tai ravintolaan, nopea skannaus varmistaa, että täytät tarvittavat kriteerit, kuten rokotustilanteen tai tapahtuma-akkreditoinnin. Se on tehokasta ja virtaviivaista, mutta se myös keskittää paljon henkilötietoja.
Näiden digitaalisten kulkulupien saamiseksi käyttäjien on toimitettava henkilötiedot keskusviranomaiselle. Kyse ei ole vain nimestä ja sähköpostiosoitteesta, vaan kyse on arkaluonteisista tiedoista, jotka tallennetaan tietokantaan. Vaikka tämä järjestelmä voi parantaa turvallisuutta ja virtaviivaistaa prosesseja, se herättää myös merkittäviä huolenaiheita tietosuojasta. Kenellä on pääsy näihin tietoihin? Miten niitä käytetään? Aikana, jolloin tietomurrot ovat aivan liian yleisiä, nämä ovat polttavia kysymyksiä.
Molemmat järjestelmät toimivat ehdollisen pääsyn periaatteella. Jos sinulla ei ole oikeaa QR-koodia, et pääse sisään. Tätä asetelmaa voidaan soveltaa mihin tahansa kaupungin rajoitetulle alueelle pääsystä julkiseen liikenteeseen nousemiseen. Vaikka tämä voi auttaa turvallisuuden ja kansanterveyden hallinnassa, se tarkoittaa myös sitä, että pääsyä monille elämän osa-alueille voidaan valvoa tiukasti. Kätevyydellä on mahdollinen hintansa: vapaus liikkua jäljittämättä ja valvomatta.
Digitaalisten kulkulupien laajamittainen käyttöönotto avaa mahdollisuuksia valvontaan ja seurantaan. Toisaalta ne voivat parantaa yleistä turvallisuutta varmistamalla, että vain valtuutetut henkilöt pääsevät tietyille alueille tai palveluihin. Toisaalta ne luovat järjestelmän, jossa yksilöiden liikkeitä ja toimintaa voidaan helposti seurata. Kyseessä on herkkä tasapaino turvallisuuden ylläpitämisen ja henkilökohtaisten vapauksien suojelun välillä.
Kun nämä digitaaliset järjestelmät yleistyvät, digitaaliset henkilöllisyystodistukset hyväksytään yhä paremmin. Tällä hetkellä kyse on terveys- ja tapahtumapasseista, mutta se voi helposti laajentua muillekin jokapäiväisen elämän osa-alueille. Tällaisten järjestelmien normalisoituminen saattaa johtaa pysyvämpiin digitaalisiin tunnistusmenetelmiin, jolloin yksilöiden on mahdollisesti vaikeampi kieltäytyä tai säilyttää yksityisyytensä.
Pariisin olympialaisissa havaittu runsas poliisivoimien läsnäolo ja militaristiset turvatoimenpiteet voisivat tulla yleiseksi reaktioksi suurissa yleisötapahtumissa kulttuurifestivaaleista poliittisiin kokoontumisiin. Tätä lähestymistapaa voidaan perustella turvallisuussyillä ja yleisellä turvallisuudella, mutta se voi myös johtaa jatkuvaan valvontaan ja tuntuvaan poliisin läsnäoloon jokapäiväisessä elämässä. Tällaisten turvatoimien normalisoituminen voisi murentaa kansalaisten luottamusta ja vähentää avoimuutta, joka on ominaista elinvoimaiselle kaupunkielämälle.
Lisäksi olympialaisten varjolla otetaan käyttöön reaaliaikainen tekoälyllä (ML) toimiva massavalvonta, jonka tarkoituksena on havaita ilmeisiä uhkia, kuten aseita, mutta myös sellaisia asioita kuin “väkijoukkoja vastaan liikkuvat ihmiset”.
Eikä vain havaita vaan myös “ennustetaan” näitä ja monia muita asioita, joita kutsutaan “poikkeaviksi”. Näitä kameroita on kaikkialla Pariisissa, ja ne valvovat tällä hetkellä miljoonia ihmisiä.
Yksityisyydensuojan kannattajat niin Ranskassa kuin Yhdysvalloissakin eivät jaa Ranskan viranomaisten innostusta siitä, että tekniikka on yksinkertaisesti tehokas turvallisuusväline.
Jotkut, kuten Euroopan digitaalisten oikeuksien politiikan johtaja Ella Jakubowska, sanovat sen sijaan: “He käyttävät näitä aina troijalaisina hevosina yrittäessään laajentaa tekniikoiden käyttöä.”
Pariisin kisojen jälkeen tekniikan käytön odotetaan vain kasvavan ja sen odotetaan tulevan käyttöön myös muissa suurissa globaaleissa tapahtumissa, kuten seuraavissa jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa, jotka järjestetään kahden vuoden kuluttua Yhdysvalloissa, sekä kesä- ja talviolympialaisissa Los Angelesissa (2028) ja Salt Lake Cityssä (2024).
Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, miten tällainen reaaliaikaiseen koneoppimiseen (ML) perustuvaan järjestelmään yhdistetty teknologia, joka kattaa kaikki julkisilla paikoilla olevat ihmiset, sopii yhteen Yhdysvaltojen perustuslain suojaa – kuten neljännen lisäyksen suojaa perusteettomia etsintöjä vastaan – vastaan.
Siksi Yhdysvalloissa ollaan kiinnostuneita Ranskan joukkovalvontakehityksestä.
Kaliforniassa järjestetään seuraavat kesäolympialaiset, ja osa MM-kisojen pelipaikoista sijaitsee siellä vuonna 2026.
Vaikka juuri nyt Ranskassa viranomaiset sanovat, että kokeiltavana oleva tekniikka ei kuulemma käsittele biometrisiä tietoja – oikeuksien puolustajat epäilevät vahvasti, että näin ei ole.
Jotta lupaukset voidaan lunastaa ja pystytään havaitsemaan “ja ennustamaan”, mitä työkalun on tarkoitus tehdä, on väistämätöntä “kaapata ja analysoida fysiologisia piirteitä käyttäytymisestä henkilöistä, jotka ovat läsnä näissä tiloissa”, sanoi Center for Democracy and Technologyn Laura Lazaro Cabrera.
Ajatus ihmisten poikkeavien liikkeiden “ennustamisesta” ja vastaavat ajatukset tuovat lähes väistämättä mieleen sen, mitä vielä viime aikoihin asti pidettiin vain ja ainoastaan dystooppisiin tieteisfiktioihin rajoittuvana, kuten elokuvassa Minority Report.
Mutta nyt Kalifornian yliopiston Irvinen oikeustieteen professorin Ari Ezra Waldmanin kaltaiset asiantuntijat kommentoivat kehitystä sanomalla: “Asiat, joita näillä välineillä on tarkoitus saavuttaa, ovat jotain sellaista kuin ne prekognitiiviset ponnistelut siitä Tom Cruisen elokuvasta joitakin vuosia sitten.”