Pohjois-Kreikka. Yksityisen tutkimusryhmän kaivauksilla Chalkidikín niemimaalla on löydetty suljetusta kivikolosta nahkakantinen koodeksi, jonka kirjoitusjärjestelmää ja kuvastoa kenttäraportti kuvaa “ennennäkemättömäksi”. Ryhmä kutsuu käsikirjoitusta epävirallisesti nimellä “Book of Eibon”, viitaten sen marginaaleissa toistuviin tähtikuvioihin ja rituaalikaavioihin. Radiohiiliajoitukset ja monispektrikuvaus ovat tutkimuslaitoksen mukaan “työn alla”.

“Sidoksen sisällä on 142 lehden verran tekstiä, tähtikarttamaisia kehäteoksia sekä eläin- ja kasviaiheisia vinjet­tejä. Muste vaikuttaa rautagalluksesta kehitellyltä. Kirjoitus ei vastaa kreikkaa, latinaa, koptilaa tai demotia”, sanoo kenttäjohtaja, arkeologi Elina Prassos, jonka mukaan koodeksi löytyi sortuneen kiviarkun alta.

Mitä tähän mennessä tiedetään

  • Materiaali: ohuehko eläinpergamentti; kannet tummaa, öljyttyä nahkaa; suljinsysteemi kadonnut.
  • Kirjoitus: oikealta vasemmalle kaartuvia, kaarevia merkkejä; toisteinen morfologia mutta ei tunnistettavaa kieltä.
  • Kuvitus: kehämäisiä taulukoita, joissa on kuunpimennystä ja planeettakulkuja muistuttavia merkintöjä; muutamissa marginaaleissa kulmikas “EIBON”-tyyppinen translitterointi lyijyraaputuksella (myöhempi käsi?).
  • Kerrostuneisuus: UV/IR-kuvauksessa viitteitä palimpsestista – aiempi teksti kaavittu ja kirjoitettu päälle.
  • Konteksti: löytöpaikan keramiikka viittaisi myöhäisroomalaiseen vaiheeseen; varsinainen koodex voi olla nuorempi tai vanhempi (ajoitus kesken).

Miksi löydöllä voisi olla merkitystä

Arvoitukselliset käsikirjoitukset eivät ole antikvaarisen maailman marginaalinen kuriositeetti. Voynichin käsikirjoitus on pysynyt yli vuosisadan ajan tutkimukselle pähkinänä sekä kielen että ikonografian osalta, ja se on hyvä muistutus siitä, että kokonaan tunnistamattomia kirjoitusjärjestelmiä voi putkahtaa esiin vielä nykyäänkin. (Beinecke Rare Book & Manuscript Library)

Samoin Kreikan maagiset papyrukset (PGM) osoittavat, että antiikin Välimerellä kiersi rituaali- ja magia-aineistoa, jossa yhdistyi tähtitiede, hymnit, “kaavat” ja käytännölliset loitsut – materiaalimaailma, johon nyt löytynyt koodeksi kuvauksensa puolesta luontevasti asettuisi, jos autenttisuus varmistuu. (Wikipedia)

Vertailukohdaksi nostetaan myös Dervenin papyrus, jota pidetään Euroopan vanhimpana säilyneenä kirjallisena artefaktina – löytö, joka vuosikymmeniä julkaisuineen ravisteli käsityksiä kreikkalaisesta uskonnosta ja varhaisesta filosofiasta. Se muistuttaa, että tekstilöydöt voivat todella muuttaa historiantulkintaa, kun aineisto saadaan kuratoitua ja toimitettua. (unesco.org)

Lopuksi on helppo muistaa Antikytheran mekanismi: haaksirikkopaikasta 1901 talteen nostettu pronssimöhkäle osoittautui antiikin analogiseksi tietokoneeksi. Esine oli pitkään väärinymmärretty ennen kuin sen merkitys kirkastui. Tämä tarjoaa varoittavan (ja toiveikkaan) esimerkin siitä, miten epäuskottavalta näyttävä materiaali voi osoittautua aidoksi – tai vaihtoehtoisesti haaveeksi – vasta pitkän, kärsivällisen tutkimuksen jälkeen. (Wikipedia)

Mitä tutkijat tekevät seuraavaksi

Prassosin mukaan seuraavat viikot kuluvat AMS-radiohiiliajoituksiin, pigmenttianalyyseihin sekä monispektrikuvaukseen mahdollisen alatekstin (palimpsestin) esiin nostamiseksi. Jos koodeksin merkistö osoittautuu aidoksi mutta tuntemattomaksi, ryhmä aikoo julkaista merkistökorpuksen avoimesti koodinmurtajille ja kielitieteilijöille. Menettely on tuttu mm. Voynich-aineiston kohdalla, jota on vuosien varrella avattu digitaalisesti yleisölle. (Beinecke Rare Book & Manuscript Library)

Tekstin aiheesta on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa mitään varmaa. Kenttäpäiväkirjojen perusteella symboleissa on toistuvia hymnirakenteita ja invokaatioita muistuttavia kaavoja, ja joissakin kehillä kulkevissa taulukoissa lukee marginaalissa “liber eibon” (arveltavasti toisen käden lisäys). Hypoteesit vaihtelevat gnostisista opetuskirjoista rituaalikäsikirjoihin – mutta ilman varmaa ajoitusta, provenienssi­ketjua ja tekstikriittistä editiota tulkinnat ovat vielä arvauksia. Nag Hammadin 1945 löydetyt koptilaiset koodeksit muistuttavat, miten yhdenkin kirjakätkön esiin­marssi voi rajusti laajentaa kuvaa antiikin mystiikasta, kun materiaali lopulta julkaistaan. (gnosis.org)

Skeptikon muistilista

  • Provenienssi on kaikki. Koodeksin kulkureitti löytö­paikalle ja siitä eteenpäin on dokumentoitava aukottomasti.
  • Laboratoriot ensin, kohu sitten. Ajoitus, muste- ja pergamenttianalyysit ratkaisevat paljon.
  • Vertailuaineistoa on yllin kyllin. PGM, gnostilaiset koodeksit ja muut arvoitukselliset käsikirjoitukset tarjoavat runsaasti mittatikkuja – sekä autenttisiin että vähemmän autenttisiin tapauksiin. (Wikipedia)

Lähteitä ja lisälukemista (aihetta sivuavaa, ei löydön vahvistusta)

Uskotko tosiaan kaiken mitä luet internetistä?