Tausta:
Australian hallitus on edennyt uuden kansallisen kasvojentunnistusjärjestelmän — National Driver Licence Facial Recognition Solution (NDLFRS) — käyttöönotossa. Järjestelmä yhdistää eri osavaltioiden ajokorttidatabankit valtakunnalliseksi kasvojentunnistusverkostoksi, jonka on tarkoitus helpottaa rikostutkintaa, henkilöllisyyden vahvistusta ja rajavalvontaa.

Huolenaiheet:
Useat kansalaisjärjestöt ja yksityisyyden suojan asiantuntijat (mm. Australian Privacy Foundation) ovat varoittaneet, että NDLFRS laajentaa valvontainfrastruktuuria ilman selkeää lainsäädäntöä siitä, kuka saa käyttää dataa ja millä perustein. Järjestelmän perustana on ajokorttien kasvokuvadata — aineisto, jota ei alun perin kerätty biometriseen valvontaan.

Aiemmat epäonnistumiset:
Jo vuonna 2019 NDLFRS:n käyttöönotto pysäytettiin, kun hallitus ei saanut läpi tietosuojalakia, joka olisi määritellyt käyttörajat. Nyt hanke on palautettu lähes ennallaan, mutta ilman merkittävästi vahvempia yksityisyystakeita.

Kriitikot korostavat, että järjestelmä voi johtaa “hiljaiseen keskitettyyn tunnistusverkkoon” — tilanteeseen, jossa julkiset ja yksityiset kamerat voidaan yhdistää kasvojen perusteella koko maassa. Ilman tiukkaa lainsäädäntöä ja riippumatonta valvontaa tämä voi murentaa anonymiteetin julkisessa tilassa.

Hallitus puolustaa hanketta:
Sisäministeriön mukaan NDLFRS parantaa turvallisuutta ja estää identiteettivarkauksia. Viranomaiset painottavat, ettei dataa käytetä reaaliaikaiseen valvontaan, vaan vain “autentikointitarkoituksiin” — väite, jota yksityisyysasiantuntijat pitävät epäselvänä, koska teknisesti järjestelmä mahdollistaa muutakin.

Publication-X:n arvio:
NDLFRS on tyypillinen “function creep” -riski: järjestelmä rakennetaan yhteen tarkoitukseen, mutta sen kapasiteetti houkuttelee laajentamaan käyttöä. Ilman lainsäädäntöä, joka määrittää tarkasti datan säilytysajan, pääsyn ja valvonnan, verkko voi muuttua biometriseksi valvontainfrastruktuuriksi.