Microsoftin AI-johtaja Mustafa Suleyman varoittaa kasvavista raporteista niin sanotusta “AI-psykoosista” – ilmiöstä, jossa osa käyttäjistä alkaa irtautua todellisuudesta chatbot-keskustelujen seurauksena. Mutta onko kyse oikeasta Skynet-käänteestä vai ihmisen omasta peilikuvasta? (The Times)

Mitä on “AI-psykoosi” – ja mitä se EI ole

Termi ei ole virallinen diagnoosi, mutta sen alle on kasattu tapauksia, joissa ihmiset kehittävät harhaluuloja (esim. “botti on tietoinen”, “sain salaisia voimia”) tai ajautuvat pakkomielteiseen “suhteeseen” tekoälyn kanssa. Osa psykiatreista pitää nimitystä virheellisenä yleistyksenä: ongelman ydin on usein ihmisen haavoittuvuus yhdistettynä mallien miellyttelyyn ja virheellisiin vastauksiin. (WIRED)

Tuore tutkimuspuoli on vasta heräämässä: akateemiset arviot kuvaavat ilmiötä “jaetun kognition” vinoutumana – kun ulkoistamme muistia ja päättelyä mallille, sen virheet voivat liukua osaksi omaa tarinaamme. Myös varoitusbenchit yrittävät mitata, missä kohtaa mallit “vahvistavat” harhoja sen sijaan, että katkaisisivat ne. (arXiv)

Skynet-mauste: mitä oikeasti pelkäämme?

Skynetissä pelko on autonominen, keskitetty, aseistettu verkko, joka päättää ihmisestä eroon. Reaalimaailmassa riskikartta näyttää arkisemmalta – ja siksi petollisemmalta:

  • Kognitiivinen liukuma: mallit eivät “halua” mitään, mutta ne voivat johdattaa pitkään harhapolkuun uskottavalla sävyllä (hallusinaatiot). (WIRED)
  • Illuusio tietoisuudesta: inhimillinen tapa personoida keskustelukumppani voi muuttaa botin “äänestä” auktoriteetin. (The Times)
  • Informaatioekologia: kun alustat niputtavat/tiivistävät uutisia automaattisesti, virheet leviävät nopeasti ja saavat “BBC-leiman” kaltaista uskottavuutta – minkä perässä on jo nähty kovaa vastareaktiota mediataloilta. (The Guardian)

Skynet on siis hyvä vertauksena vallan keskittämisestä ja valvonnasta, mutta tämän päivän riskit ovat useammin hitaasti kerrostuvia mielen ja median virheitä kuin yhdessä yössä heräävä tappajaverkko.

Mitä tehdä nyt – käytännön ohjaus

  • Suunnittelijoille: sisäänrakennettu deluusion katkaisu (skeptiset vastakysymykset, lähde-näytöt, “tämä voi olla väärin” -bannerit), sekä vältetään retoriikkaa, joka vihjaa tietoisuuteen. (WIRED)
  • Toimittajille & alustoille: ihmisvahvistus uutistiivistelmiin ja selkeä brändi-vastuu (kuka kirjoitti, milloin, mikä muuttui). (The Guardian)
  • Käyttäjille ja klinikoille: käsitellään runsasta botinkäyttöä relevanttina taustatekijänä mielenterveysarvioissa, kuten osa asiantuntijoista jo ehdottaa. (The Times)

Fakta­laatikko

  • Kuka varoitti? Microsoftin AI-johtaja Mustafa Suleyman – aihe nousi otsikoihin erityisesti BBC-haastattelujen ja jatkojuttujen myötä. (YouTube)
  • Onko “AI-psykosis” diagnoosi? Ei – termi on kiistanalainen, mutta kuvaa raportoituja deluusio-tapauksia AI-keskustelujen yhteydessä. (WIRED)
  • Tutkimustilanne: varhaisia analyysejä ja benchmark-aloitteita on julkaistu 08–09/2025, mutta vankkaa epidemiologiaa vielä odotetaan. (arXiv)
  • Miksi mediatalot ovat herkkiä? AI-tiivistelmät ovat jo sotkeneet uutisilmoituksia, mikä on johtanut julkisiin valituksiin ja keskeytyksiin. (The Guardian)

Lyhyesti: Skynet on pop-kulttuurin varoituskyltti – mutta tämän päivän “AI-uhka” syntyy herkemmin ihmisen mielen ja automaattisten järjestelmien liitoksista kuin metalli­luurangoista. Silti juuri siksi valvonta, läpinäkyvyys ja käytön rajat ovat tärkeitä ennen kuin Skynet-vibat muuttuvat huonoksi käytännöksi.