Pahin on vielä edessäpäin: Varautukaa “ilmastosiirtolaisuuteen”

Tilanne Meksikon etelärajalla on katastrofaalinen.

Viime kuussa laittomat ylitykset “perheiden” toimesta – tai tarkemmin sanottuna aikuisten, joilla saattoi olla mukanaan omia tai muiden lapsia – saavutti ennätyksensä. Vähintään 91 000 siirtolaista ylitti rajan lasten kanssa, ylittäen edellisen ennätyksen 84 486:sta toukokuussa 2019. Rajavartiosto teki elokuussa lähes 180 000 pidätystä rajalla, mikä on nousua heinäkuun 132 000:sta ja kesäkuun alle 100 000:sta.

Näitä lukuja tarkastellessa voisi ajatella, ettei tilanne voisi enää pahentua. Kuinka monta ihmistä voi vielä tulla?

Totuus on, että tilanne voi aina pahentua ja lisää ihmisiä voi vielä tulla. Ei vain tuhansia tai satoja tuhansia, vaan miljoonia, jopa kymmeniä miljoonia. Ehkä jopa enemmän. Annan teille käsityksen “ilmastosiirtolaisuudesta”.

Ilmastosiirtolaisuuden narratiivi on hyvin yksinkertainen. Tuhoisa ilmastonmuutos on väistämätön. Huolimatta siitä, kuinka paljon hiilidioksidia saamme estettyä pääsemästä ilmakehään, maapallo tulee ylikuumenemaan kriittisen pisteen yli. Suuri osa maapallosta, lähellä päiväntasaajaa, tulee olemaan asuinkelvoton muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Nämä ovat planeettamme tiheimmin asutettuja alueita, joten miljardeja ihmisiä on kuolemanvaarassa. Niin moni näistä ihmisistä kuin vain pystyy, yrittää lähteä. Ja minne he menevät? Länteen – Amerikkaan, Kanadaan, Uuteen-Seelantiin ja Pohjois-Eurooppaan, jotka kaikki säästyvät pahimmilta ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Meillä on edelleen mahdollisuus kasvattaa ruokaa täällä, ja vaikka sää on paljon epävakaampi, se on verrattuna muuhun maailmaan paratiisi.

Kaikki menneisyyden suuret siirtolaisuudet – Rheinin ylitykset, jotka johtivat Länsi-Rooman imperiumin tuhoon, toisen maailmansodan jälkeiset siirrot, Intian jaon aiheuttamat muutot ja vuoden 2015 siirtolaiskriisi – kalpenevat ilmastonmuutoksen aiheuttamien pakolaisten loputtoman virran rinnalla.

Ehkä et usko tämän tapahtuvan, mutta maailmanjohtajat uskovat.

Tänä vuonna Davosin Maailman talousfoorumin vuosikokouksessa Al Gore antoi voimakkaan puheen, jossa hän varoitti yli miljardin ilmastopakolaisen aallosta. Tämä ennennäkemätön muutto saa länsimaat “menettämään kykynsä itsesääntelyyn.”

Tämä on ilmastosiirtolaisuuden perusnarratiivi. Kutsun tätä perusskenaarioksi. On myös edistynyt skenaario, joka sisältää hullun suunnitelman tuoda mahdollisimman monta tulevaa siirtolaista Länteen nyt, jotta heidän kärsimystään voitaisiin minimoida. Tämän edistyneen skenaarion perustelut esitetään kirjassa Nomad Century, jonka on kirjoittanut Gaia Vince. Suosittelen lukemaan tämän kirjan, jos sinulla on aikaa.

Länsi on vastuussa ilmastonmuutoksesta, koska olemme päästäneet suurimman osan kasvihuonekaasuista. Vince väittää, että meillä on kiistaton moraalinen velvollisuus tehdä kaikkemme suojellaksemme niitä, joiden elämät tuhoamme ahneudellamme ja lyhytnäköisyydellämme. Tämä tarkoittaa ennennäkemättömän mittavaa muuttoa.

Ilmastonmuutos tarjoaa meille täydellisen tilaisuuden päästä eroon viimeisistä heimo-identiteetin jäänteistä – kansallisuudesta, etnisyydestä – jotka ovat aiheuttaneet niin paljon haittaa ja estäneet ihmiskunnan moraalista edistystä.

Tämä kuulostaa painajaiselta, mutta meidän on herättävä ja kohdattava todellisuus siitä, mitä suunnitellaan. Ilmastosiirtolaisuuden kansainväliset oikeudelliset ennakkotapaukset on jo luotu, muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitean toimesta, joka vuonna 2020 päätti, että valtio ei voi lähettää siirtolaisia takaisin kotimaahansa, jos heitä arvioidaan olevan vaarassa ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Länsimaiden johtajat ovat jo hyväksyneet kollektiivisen vastuun ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi COP27-konferenssissa monet länsimaat hyväksyivät periaatteessa ajatuksen “ilmastokorvauksista” köyhemmille maille.

Ja tietenkin ilmastohysteria vain kasvaa. “Maailmanlaajuisen kiehumisen aika on saapunut,” julisti YK:n pääsihteeri Antonio Guterres heinäkuussa.

Tämä on vasta alkua.

Massiivista maahanmuuttoa on käytetty lännen yhteiskunnallisen suunnittelun välineenä vuosikymmenien ajan. Johtajamme ovat käyttäneet sitä muuttaakseen upeita, kukoistavia maitamme tunnistamattomiksi. Vaikka he eivät toisi satoja miljoonia tai miljardeja kolmannesta maailmasta, ilmastonmuutoksen uhan vuoksi johtajamme voivat tuoda tänne niin monta ihmistä kuin tarvitaan unelmansa globaalista hallinnosta ja kansallisvaltion lopettamisesta toteuttaakseen.

Vastarinta alkaa rohkeilla järjestöillä, kuten Border Hawk, mutta se voi päättyä vain määrätietoiseen poliittiseen liikkeeseen, joka täysin hylkää ilmastosiirtolaisuuden tieteelliset ja moraaliset lähtökohdat.

Lähde: BorderHawk.org