Johdanto: ”Ei se kaikki niin pahaa ole”

Kuinka usein olet kuullut sen? Keskustelussa, joka koskee vapauksia rajoittavia toimenpiteitä tai lisääntyvää valvontaa, joku sanoo väistämättä: ”Ei se kaikki niin pahaa ole” tai ”Ei se niin pitkälle mene”. Se on itseensä tyytyväisyyden lohdullinen mantra, tapa sivuuttaa epämiellyttävät totuudet ja palata arkeen.

On ironista, kuinka samoja ihmisiä on helppo pelotella hyväksytyillä narratiiveilla. Ilmastonmuutos, poliittisten vastustajien paluu valtaan tai systeeminen rasismi esitetään eksistentiaalisina uhkina, joiden torjumiseksi meidän on välittömästi luovuttava vapaudestamme. Mutta kun puhe kääntyy keskuspankkien digivaluuttoihin, sosiaalisiin luottojärjestelmiin tai digitaaliseen identiteettiin, varoittajaa pidetään foliohattuisena haihattelijana.

Tämän artikkelin tarkoitus on haastaa tämä vaarallinen itseensä tyytyväisyys. Tutkimme viittä yllättävää ja vastaintuitiivista näkökulmaa, jotka paljastavat, miten hiipivä digitaalinen totalitarismi naamioidaan turvallisuudeksi ja mukavuudeksi – ja miksi meidän on herättävä ennen kuin on liian myöhäistä.

——————————————————————————–

1. Tulevaisuuden vankilassa ei ole kaltereita: Ohjelmoitava raha ja digitaalinen identiteetti

Kuvittele vankila, jossa ei ole muureja, kaltereita tai vartijoita, mutta josta pakeneminen on mahdotonta. Tämä on tulevaisuus, joka rakennetaan ohjelmoitavan keskuspankkien digivaluutan (CBDC) ja pakollisen digitaalisen identiteetin varaan. Kyseessä on panoptikon-vankila, jonka kalterit ovat näkymättömiä mutta ehdottomia.

Tämä yhdistelmä tarkoittaa, että jokainen tekemäsi rahansiirto voidaan seurata, verottaa, hyväksyä tai hylätä reaaliajassa. Se ei ole enää sinun rahasi, vaan ohjelmoitava käyttöoikeus, jonka ehdot sanelee joku muu. Vapaus sellaisena kuin sen tunnemme, päättyy.

Tämä ei ole tieteisfiktiota. Tässä on kolme esimerkkiä siitä, miten järjestelmä toimii käytännössä:

  • Ostosten rajoittaminen: Maksutapahtumasi hylätään ruokakaupassa, koska olet viranomaisten mukaan ostanut tässä kuussa ”liikaa punaista lihaa”. Syy: ”lääkärin määräys planeetalle”.
  • Poliittinen rangaistus: Pankkitilisi jäädytetään välittömästi, koska olet lahjoittanut rahaa puolueelle, jota valtaapitävät eivät hyväksy, tai tukenut toisinajattelijatoimittajaa.
  • Liikkumisen rajoittaminen: Tililtäsi veloitetaan automaattisesti sakot, koska olet matkustanut sinulle määritellyn 15 minuutin kaupunkialueen ulkopuolella ilman erillistä lupaa.

Tätä infrastruktuuria ei suunnitella tulevaisuudessa – sitä rakennetaan juuri nyt, samalla kun ihmiset haukottelevat ja selailevat puhelimiaan. Se on jo testissä Kiinassa, Nigeriassa, Bahamalla ja hiljaa kaikkialla Euroopassa.

2. Valmistetut kriisit: Pelkäätkö oikeita asioita?

Suurta yleisöä ohjataan pelkäämään asioita, jotka sopivat valtaapitävien agendaan. Samalla todelliset uhat sivuutetaan salaliittoteorioina. Syntyy kaksi rinnakkaista todellisuutta.

Yhdellä puolella ovat ”lampaat”, joita pelotellaan hyväksytyillä uhilla:

  • Ilmastonmuutos
  • Trumpin paluu valtaan
  • Systeeminen rasismi
  • Äärioikeiston nousu

Toisella puolella ovat ”kriittiset ajattelijat”, jotka varoittavat uhista, jotka eivät ole valtavirran tutkalla:

  • Keskuspankkien digivaluutat (CBDC)
  • Sosiaaliset luottojärjestelmät
  • Hiipivä transhumanistinen agenda

Narratiivin hallinta on täydellistä. Jos jäätiköt sulaisivat huomenna, se olisi sinun syytäsi, koska ajat katumaasturilla tai syöt pihviä. Kukaan ei mainitsisi vuosikymmeniä dokumentoituja geoteknologian ohjelmia – kuten HAARP tai stratosfäärin aerosoli-injektiot – jotka on suunniteltu ”sään omistamiseksi”. Narratiivi on valmiiksi kirjoitettu, ja sinä olet syyllinen.

Historia osoittaa, että kun vapauksia viedään, se tehdään aina hätätilan varjolla. Seuraavaa suurta kriisiä, jota käytetään tekosyynä kontrollin kiristämiselle, ei löydy otsikoista tänään. Se tulee olemaan jokin seuraavista ennalta suunnitelluista skenaarioista:

  • Uusi, pelottava ”variantti”.
  • Laaja kyberhyökkäys, josta syytetään välittömästi Venäjää tai Irania.
  • Lavastettu ”kotimaisen terrorismin” tapaus, joka oikeuttaa ennennäkemättömän valvonnan.
  • Täysin keksitty kriisi, jota tuetaan tekoälyn luomilla kuvilla, jotka ovat niin vakuuttavia, että skeptikotkin epäröivät.

3. ”Täällä ei voi käydä niin” – Historian kuuluisat viimeiset sanat

Yksi yleisimmistä ja vaarallisimmista harhaluuloista on usko siihen, että totalitaristinen romahdus ei voisi tapahtua vakaissa länsimaissa. Historia kuitenkin huutaa meille toista tarinaa. Vapaat yhteiskunnat voivat romahtaa ja ovat romahtaneet yllättävän nopeasti.

Ihmiset on opetettu uskomaan, että kommunismi on vain ilmaista terveydenhuoltoa ja perustuloa. Heillä ei ole aavistustakaan sen todellisista kasvoista. He eivät ymmärrä, että se tarkoittaa salaista poliisia, joka koputtaa ovelle kello kolme yöllä. Se tarkoittaa naapureita, jotka ilmiantavat toisiaan ylimääräisistä leipäannoksista. Se tarkoittaa gulageja, uudelleenkoulutusleirejä ja pakotettuja tunnustuksia. Se tarkoittaa lapsia, jotka aivopestään päiväkodista lähtien ilmiantamaan kotona tapahtuvia ”ajatusrikoksia”. Todellinen kommunismi, kuten se nähtiin Neuvostoliitossa, Maon Kiinassa ja Pol Potin Kambodžassa, on saapas, joka polkee ihmiskasvoja – ikuisesti.

Jos historialliset esimerkit tuntuvat kaukaisilta, muistakaamme lähempää menneisyyttä.

Kysy venezuelalaisilta, jotka äänestivät sosialistisen unelman puolesta vuonna 1999 ja söivät eläintarhan eläimiä vuonna 2017.

Kysy kuubalaisilta, jotka jonottavat edelleen ruokaöljyä 65 vuotta vallankumouksen jälkeen. Tai itäsaksalaisilta, joita ammuttiin heidän yrittäessään ylittää muuria, jota kutsuttiin ”antifasistiseksi suojamuuriksi”. Usko siihen, että ”tällä kertaa se on erilaista”, on kutsu katastrofille.

4. Älä ole öljyä, ole siirappia: Vastarinnan yllättävä logiikka

Mitä voimme tehdä? Mielenosoitukset ja väkivalta ovat tehottomia. Ne ovat juuri sitä, mitä järjestelmä haluaa. Ne antavat ”viholliselle” syyn luoda uusia lakeja, kiristää valvontaa ja oikeuttaa voimankäytön. Vastustaja on väkivallan käytön asiantuntija; sillä kentällä emme voi voittaa.

Meidän on oltava älykkäämpiä. Vastarinnan tehokkain muoto on vastaintuitiivinen: passiivisuus, yhteistyöstä kieltäytyminen ja järjestelmän hidastaminen.

Tämä on ”Siirappia, ei öljyä” -strategia. Älä ole koneistoa voiteleva ja nopeuttava öljy. Ole tahmea, hidas ja vastahakoinen siirappi, joka jumittaa rattaat ja pysäyttää koneen.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

  • Yhteistyöstä kieltäytyminen: Ole vastahakoinen ja tehoton kaikessa, mitä sinulta vaaditaan.
  • Asioiden ”unohtaminen”: Vastaa kuten valtaapitävät itsekin vastaavat kuulusteluissa: ”Minulla ei ole siitä aktiivista muistikuvaa.”
  • Byrokratian hyödyntäminen: Hidasta prosesseja kaikkialla, missä voit, kyselemällä, epäilemällä ja vaatimalla selvennyksiä.
  • Käteisen rahan käyttö: Jatka fyysisen rahan käyttöä niin kauan kuin mahdollista. Se on yksi viimeisistä anonymiteetin ja vapauden linnakkeista.

Tämä strategia ei ole helppo. Se vaatii älykkyyttä, kärsivällisyyttä ja henkilökohtaista uhrautumista, kuten turhasta ylellisyydestä luopumista. Mutta se on tapa taistella järjestelmää vastaan sen omilla säännöillä – ilman, että annamme sille syytä murskata meidät.

Yhteenveto: Herää ennen kuin portti sulkeutuu

Digitaalinen gulagi on rakenteilla silmiemme edessä, ja se naamioidaan mukavuudeksi, turvallisuudeksi ja edistykseksi. Meille kerrotaan, että meillä ei ole mitään pelättävää, jos meillä ei ole mitään salattavaa. Totuus on, että kun luovutamme yksityisyytemme, luovutamme kaiken.

Lauseesta ”Ei se kaikki niin pahaa ole” voi tulla vapaan yhteiskunnan hautakirjoitus. Se on rauhoittava valhe, jonka kerromme itsellemme kävellessämme kohti digitaalista aitausta.

Siksi on aika kysyä: kun digitaalisen aitauksen portti isketään kiinni, olemmeko me kävelleet sinne vapaaehtoisesti, vai tuleeko meistä se siirappi, joka pysäyttää koneiston?