Euroopan viime viikkojen “drone-panikki” on kääntänyt huomion yllättävään suuntaan. Tunnistamattomat lennokit ovat sulkeneet lentoasemia Tanskassa ja Saksassa, ja poliittinen tahto rakentaa koko EU:n laajuinen “drone-muuri” on kiihtynyt – vaikka todisteet tekijöistä ovat yhä hatarat. Münchenin ja Kööpenhaminan häiriöt ovat tosiasioita; syyllisistä ei yhä ole varmaa näyttöä. Silti narratiivi “Venäjä on kaikkialla” toistuu itsestäänselvyytenä, ja samalla laajennetaan viranomaisvaltuuksia, kuten Saksassa poliisin oikeutta pudottaa lennokkeja. Reuters+2Reuters+2

Kolumnisti Tarik Cyril Amar väittää (ja Frontnieuws referoi), että EU-poliitikkojen todellinen rintama ei kulje idässä vaan kotona: painopiste on kansalaisten ajattelun hallinnassa – eli kognitiivisessa sodankäynnissä – pelon, epävarmuuden ja mediaohjauksen keinoin. Hänen teesinsä on provosoiva, mutta ajankohtaisissa esimerkeissä on teräviä piikkejä: lennokkihavaintojen ohuet näytöt, kovaääninen uhkakuvapuhe ja kiire lisätä rahaa sekä valtaa keskitetylle turvallisuuskoneistolle. Frontnieuws+1

“Häiriöitä joka puolella” – ja mitä siitä päätellään?

EU-komissio on jo luonnostellut laajennettua vastetta lennokkauhkaan – käytännössä EU-tasoista, pysyvää sensori- ja torjuntaverkostoa. Tavoite on ymmärrettävä, mutta kokonaisuus on poliittisesti ristiriitainen, kallis ja teknisesti vaikea integroida Naton järjestelmiin. Toisin sanoen: linnaa rakennetaan ennen kuin tiedetään varmasti, mitä vastaan. Reuters

Samaan aikaan yksittäiset tapaukset sekoittuvat toisiinsa ja paisuvat symboleiksi. Esimerkiksi väitetty GPS-häirintä Ursula von der Leyenin koneen lähestyessä Plovdivia on esitetty osana suurempaa tarinaa Venäjän elektronisesta sodankäynnistä. Financial Times muistuttaa, että häiriö varmistui – kohdennuksesta ollaan silti erimielisiä. Tapaus sopii pelon fysiikkaan: yksityiskohtia on vähän, tulkintoja paljon. Financial Times

“Spannungsfall” – poikkeustilan anatomia

Saksassa on toisteltu paradoksia “emme ole sodassa, emme myöskään rauhassa”. Tämä retorinen välitila avaa oven “Spannungsfallin” – virallisen esijännitystilan – käyttöönotosta käytävälle keskustelulle. Se toisi laajat toimivaltalaajennukset: asevelvollisuuden aktivoinnin, armeijan käytön kotimaassa, työvelvoitteet ja kansalaisoikeuksien kiristymisen. Jo harjoituksissa (Hamburgin “Red Storm Bravo”) simuloitiin tätä kehystä. Amar lukee kehityksen hitaaksi valtaoikeuksien salamitaktiikaksi – ilman, että kukaan sanoo ääneen “poikkeustila”. AGI+1

Kognitiivinen rintama: kuka taistelee kenen mielistä?

“Kognitiivinen sodankäynti” ei ole pelkkä meemisana. Nato kuvaa sitä yrityksiksi murtaa rationaalisuutta ja muokata käyttäytymistä – usein kohteena juuri siviiliyhteiskunta. EU-lait, kuten DSA, pyrkivät virallisesti torjumaan laittomuuksia ja disinformaatiota sekä suojelemaan perusoikeuksia verkossa. Mutta koska sama ekosysteemi kantaa sekä suojelun että kontrollin mahdollisuuden, rajanveto muuttuu poliittiseksi: milloin “haitallinen” on perusteltu turvallisuuskäsite, milloin retorinen vipu vallankäyttöön? Tässä kohtaa Amar osuu hermoon, vaikka hänen johtopäätöksensä ovatkin tarkoituksella kärjekkäitä. act.nato.int+2European Commission+2

Kolumnistin kanta

Todennettavissa oleva uhka on tosi: lennokit häiritsevät ilmatilaa, GPS-häirintä on yleistynyt, ja hybridioperaatioita on syytä ottaa vakavasti. Mutta yhtä tosi on se, että pelko on politiikassa kallisarvoinen resurssi. Kun poikkeuskehykset ja “välitilat” normalisoituvat, kansalainen huomaa taistelevansa yhä vähemmän ulkoista vihollista ja yhä enemmän sumenevia rajoja sanomisensa, liikkumisensa ja ajattelunsa ympärillä. Tähän kehitykseen ei tarvita salaliittoa – vain jatkuva kriisi, jota ei uskalleta tai haluta suhteuttaa.

Suomeksi: turvallisuudesta huolehtiminen on välttämätöntä. Mutta jos päädymme rakentamaan ensin torjuntaverkon ja vasta sitten määrittelemään uhan, olemme jo siirtäneet rintaman mieliin. Siellä sota on aina “voitonpartaalla” – kunnes kansalaiset muistuttavat, että poikkeusvalta vaatii poikkeusperustelut joka kerta, erikseen.

Lähdeviitteet ja tausta: Frontnieuws/Amar’n teksti ja sen pääargumentit; EU:n “drone-muuri”/European Drone Defence Initiative -keskustelu; Tanskan ja Saksan lennokkihäiriöt; Plovdivin GPS-case; Naton kognitiivisen sodankäynnin määrittely; DSA:n virallinen kehys. European Commission+6Frontnieuws+6Reuters+6