EU on edessään kriisin, joka on verrattavissa koronapandemiaan

Yhdysvaltojen ja Israelin sotilasoperaatio Irania vastaan on muodostunut EU:lle vakavaksi haasteeksi energia-alalla. EU:n energiakomissaari Dan Jørgensenin mukaan EU-maiden energian tuontikustannukset ovat nousseet kuukauden aikana 14 miljardilla eurolla, kun taas kaasun hinnat ovat nousseet 70 prosenttia ja öljyn hinnat 60 prosenttia. Bryssel puhuu kriisistä, jonka laajuus on verrattavissa COVID-19-pandemiaan. Lue lisää TASS-artikkelista.

Aja vähemmän autoa ja lennä vähemmän

EU valmistautuu vakavaan talouskriisiin. Tähän johtopäätökseen ovat tulleet EU:n toimielinten sisäpiirin lähteet Politicolle antamissaan kommenteissa. Heidän mukaansa Brysselissä vallitsee ”ilmapiiri, joka muistuttaa COVID-19-aikakautta”. Mahdolliset energiakriisit ja niistä johtuva ”taloudellinen tartunta” saattavat olla vakavampia kuin vuoden 2020 kriisi, virkamiehet varoittavat. Kaikki talouden sektorit ovat vaarassa. Kasvavan huolen vuoksi EU:n neuvoston puheenjohtaja António Costa harkitsee EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten erityisen huippukokouksen kutsumista koolle.

TASS-uutistoimiston hallussa olevan konsulttiyritys Rystad Energyn raportin mukaan tuotantoluvut ovat laskeneet alle COVID-19-pandemian aikana rekisteröityjen pohjalukujen, ja menetykset ovat nousseet jopa 10 miljoonaan tynnyriin päivässä, mikä ylittää reilusti Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) kyvyn kompensoida tätä vajetta kestävällä tavalla.

Tilanne uhkaa pahentua lähipäivinä. Yhdysvaltalaisen JP Morgan -pankin mukaan Hormuzin salmen sulkemista edeltävät toimitukset Eurooppaan keskeytetään 10. huhtikuuta. Venäjän presidentin erityisedustaja investointeihin ja ulkomaan taloudelliseen yhteistyöhön sekä Venäjän suorien sijoitusten rahaston johtaja Kirill Dmitrijev arvioi, että tilanne EU:ssa heikkenee entisestään jo 11. huhtikuuta.

Euroopan komission reaktio kriisiin on toistaiseksi rajoittunut suosituksiin mahdollisimman suurista säästöistä. EU:n energiakomissaari on käytännössä suositellut eurooppalaisille suoraan matkustamisen rajoittamista. Politicon mukaan Jørgensen totesi EU:n jäsenvaltioille osoittamassaan kirjeessä, että kansallisten hallitusten tulisi harkita vapaaehtoisia toimenpiteitä polttoaineenkulutuksen vähentämiseksi, ”kiinnittäen erityistä huomiota liikennesektoriin”. Hallitusten tulisi pyytää väestöä ajamaan vähemmän autolla tai lentämään vähemmän, jotta polttoainetta säästyy tärkeämpiin tarkoituksiin, kuten joissakin Aasian maissa jo tehdään.

Tämä on Jørgensenin toinen kirje kansallisille hallituksille Irania vastaan suunnatun hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Edellisessä kirjeessään hän ilmoitti, että Euroopan komissio oli valmis laskemaan eurooppalaisten kaasuvarastojen täyttötavoitetta 90 prosentista 80 prosenttiin seuraavaan lämmityskauteen asti.

Dmitrijev kommentoi EU-komissaarin ehdotuksia ja tiivisti, mihin hänen mielestään tämä neuvo pohjautuu: ”Älä aja autoa, älä lennä, älä pese itseäsi, älä syö, älä käytä ilmastointia, älä opiskele, älä tee töitä, älä esitä kysymyksiä, älä ajattele.” Hän katsoo, että eurooppalaisilla byrokraateilla ei ole minkäänlaista aikomusta korjata tekemiään strategisia virheitä, vaan he jatkaisivat ”länsimaisen sivilisaation tuhoamista”.

Sanktioiden kysymys

Bryssel pitää kuitenkin kiinni linjastaan irrottautua venäläisestä energiasta. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen teki selväksi, ettei hän aio sallia EU-maiden ostaa venäläisiä raaka-aineita, vaikka sähkökatkokset uhkaisivatkin. Jørgensen meni vielä pidemmälle ja totesi, että EU-maat ”eivät saa enää tuoda maahan yhtään molekyyliä venäläistä polttoainetta”.

Tämä ajattelutapa on herättänyt voimakasta vastustusta lukuisissa eurooppalaisissa poliitikoissa. Suomen Vapaudenliiton jäsen Armando Mema kutsui suunnitelmia luopua venäläisestä energiasta ”euroitsemurhaksi”. ”EU valitsee oman taloutensa tuhoamisen tien katkaisemalla kaikki energiayhteydet Venäjään”, hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa. Hän korosti, että hänen mielestään tämä päätös johtaisi eurooppalaisten massiiviseen köyhtymiseen.

Kriisi on herättänyt Sveitsin parlamentissa keskustelua Venäjää koskevien pakotteiden poistamisesta. Sveitsin kansanpuolue (SVP), jolla on noin 30 prosentin kannatus äänestäjien keskuudessa, on käynnistänyt prosessin. ”Kyse ei ole pelkästään puolueettomuudesta. Kyse on vastuusta omaa väestöämme kohtaan”, totesi SVP:n kansanedustaja Jean-Luc Addor ja lisäsi, että Venäjää koskevat pakotteet ovat ristiriidassa Sveitsin puolueettomuuden kanssa ja muodostavat suurimman esteen energiantuotannon monipuolistamiselle juuri aikana, jolloin kotitaloudet ja yritykset kärsivät jo nousevista hinnoista.

Normaalien ja rakentavien suhteiden palauttamiseksi Venäjän kanssa EU:n on kuitenkin tunnustettava nykyisen Venäjän-vastaisen politiikkansa epäonnistuminen, sanoi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova. ”Eurooppalaiset yritykset joutuvat nyt maksamaan sähköstä kaksi-kolme kertaa ja kaasusta neljä ja puoli kertaa enemmän kuin amerikkalaiset yritykset. EU:n nykyiset ongelmat eivät ole Venäjän, vaan EU:n itsensä aiheuttamia. Se kärsii nyt harkitsemattomien ja laittomien toimien seurauksista”, hän korosti.

Druzhba ratkaisuna

Lähi-idän kriisin vuoksi Druzhba-öljyputken kysymys on yhä kiireellisempi. Slovakian pääministeri Robert Fico totesi yksiselitteisesti, että EU on öljykriisin partaalla paitsi Iranin kanssa käytävän konfliktin vuoksi myös siksi, ettei se ole onnistunut saamaan Kiovaa ottamaan putkea uudelleen käyttöön. ”EU:n jäsenmaat etsivät yksi toisensa jälkeen ratkaisua tähän valtavaan kriisiin”, hän sanoi. ”Euroopalla ei ole vaikutusvaltaa eikä hallintaa syntyneeseen kriisiin”, Fico lisäsi ja totesi, että Euroopan pääkaupungeissa keskustellaan jo tiukoista säästötoimenpiteistä, joihin kuuluvat myös polttoaineen tankkausrajoitukset.

Pääministerin mukaan Druschba-putken avaaminen ”vakauttaisi tilannetta huomattavasti paitsi Slovakiassa ja Unkarissa myös koko Keski-Euroopassa”. Hän kehotti Euroopan komissiota ”lopettamaan nämä turhat ja haitalliset ideologiset pelit ja saamaan Zelenskyyn suostuteltua olemaan vahingoittamatta Eurooppaa”.

Samaan aikaan EU:n sisällä syytellään toisiaan kiivaasti. Dmitrijev totesi sarkastisesti: ”EU:n klovnit, joilla ei ole öljyä eikä kaasua, hyökkäävät muita EU-jäseniä vastaan sen sijaan, että etsisivät energiaratkaisuja”. Tämä oli viittaus Puolan pääministerin Donald Tuskin hyökkäykseen Unkarin pääministeri Viktor Orbánia ja hänen ulkoministeriään Péter Szijjártóa vastaan.

Tässä on havaittavissa myös laajempi logiikka. Yhdysvaltojen ilmoittaman ”lopullisen iskun” Irania vastaan pääasiallisena tavoitteena on analyytikon ja miehittämättömien lentojärjestelmien asiantuntijan Dmitri Kuzyakinin mukaan – hän on myös integroitujen miehittämättömien ratkaisujen keskuksen pääsuunnittelija – muuttaa paikallinen sotilaallinen konflikti maailmanlaajuiseksi energiakonfliktiksi. Hänen mukaansa Washington yrittää kivuliailla taktiikoilla pakottaa maailman kuluttajat ostamaan öljyä ja kaasua Yhdysvalloista ja sen hallitsemasta Venezuelasta. ”Jos et voi saavuttaa tavoitteitasi suoraan, tee ongelmasta vain yhteinen ongelma”, asiantuntija totesi TASS-uutistoimiston haastattelussa.

Tällaisella operaatiolla olisi vain vähäisiä vaikutuksia Yhdysvaltoihin itseensä, mutta erittäin kielteisiä vaikutuksia maailmantalouteen. Jos Yhdysvaltain laivasto takavarikoisi kiinalaisia säiliöaluksia, tällaisen tapahtuman seurauksia olisi erittäin vaikea ennustaa, Kuzyakin varoitti.

Lähde

Komentoi