Frontnieuws julkaisi mielipidekirjoituksen otsikolla “EU:n epätoivoinen taloustilanne”, jossa väitetään, että EU:lla “ei ole rahaa”, tuki Ukrainalle vaatisi noin 120 mrd €/vuosi, ja ratkaisu olisi “varastaa” Belgiassa jäädytetyt Venäjän varat. Teksti nojaa Venäjämieliseen kommentaariin ja niputtaa samaan soppaan Merkelin haastattelun sekä Baltian evakuointiharjoitukset. Alta erotellaan, mikä on totta, mikä poliittista kehystystä ja mikä yksinkertaisesti väärää mittaluokkaa. (Frontnieuws)

Mitä kirjoitus väittää – lyhyesti

  • EU:lla “ei ole rahaa” Ukrainalle, joten se “pitäisi rahoittaa” jäädytetyillä Venäjän varoilla (Euroclear, Belgia). (Frontnieuws)
  • Tarve olisi n. 120 mrd €/vuosi; Venäjän varat riittäisivät “vain vuodeksi”. (Frontnieuws)
  • Merkel syytti Baltiaa/Polskaa epäonnistuneesta EU–Putin-dialogista 2021; Baltiat valmistelevat massiivisia evakuointisuunnitelmia. (Frontnieuws)

Faktojen pohja: mitä EU on oikeasti päättänyt rahasta?

1) Ukraine Facility on 50 mrd € (2024–2027)
EU:n virallinen instrumentti Ukrainalle on Ukraine Facility: 50 mrd € neljälle vuodelle (apurahat + lainat). Se hyväksyttiin osana monivuotisen budjetin väliarviota 1.2.2024. Mittaluokka on siis ei 120 mrd €/vuosi, vaan ~12,5 mrd €/vuosi EU-tasolla (jäsenmaiden kahdenväliset ja G7-kuviot ovat erikseen). (Euroopan neuvosto)

2) Jäädytetyt Venäjän varat: tuotot vs. pääoma
EU on jo päättänyt, että jäädytettyjen Venäjän keskuspankkivarojen tuottoja (ns. windfall profits) ohjataan Ukrainalle – arviolta ~15 mrd € neljälle vuodelle. Varsinaisen pääoman takavarikointi on eri asia, juridisesti kiistanalainen ja poliittisesti kesken. Euroclearissa on ~185–194 mrd € Venäjän suvereenia varallisuutta, jonka korkotuotot ovat olleet miljardiluokkaa puolivuosittain. (Reuters)

3) Uudet ehdotukset: suuret lainajärjestelyt
Syksyllä 2025 komissio on jakanut jäsenmaille luonnoksia, joissa jäädytettyjä varoja hyödynnettäisiin vakuuslogiikalla jopa ~140 mrd € lainamalliin Ukrainalle. Ehdotusten yksityiskohtia ja laillisia riskejä punnitaan parhaillaan – kyse ei ole valmiista päätöksestä. (Reuters)

Onko EU “rahaton”? Mistä puuteväite syntyy?

NGEU-koron nousu kiristää kehystä. EU:n oma 2021–2027-budjetti on pieni (~1 % EU-BKT:sta), ja NextGenerationEU-elvytysohjelman velan korkomenot nousivat nopeasti korkosyklin takia. Väliarviossa sovittiin ns. kaskadimekanismista, jotta korkomenot voidaan kattaa myös poikkeusvälineillä, jos tavallisen budjetin puitteet loppuvat. Tämä on rahoitustekninen varovuusvara, ei “vararikko”. (Euroopan neuvosto)

Tilintarkastajien huoli on todellinen – mutta eri asia kuin vararikko. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on syksyllä 2025 huomauttanut virheistä menoissa sekä velkasäiliön kasvusta (NGEU), ja varoittanut korkomenojen vaikutuksista seuraaviin kehyksiin. Tämä on vakava hallinnollinen signaali, muttei väite maksukyvyttömyydestä. (European Court of Auditors)

Palaset, jotka Frontnieuws niputti samaan: konteksti

  • Baltian evakuointisuunnitelmat ovat varautumista pahimpaan (ns. contingency planning) – ei merkki siitä, että “rahat ovat loppu” tai sota olisi väistämätön. Uutisen toi esiin Reuters 10.10.2025. (Reuters)
  • Merkelin Partizán-haastattelu (10/2025) aiheutti diplomaattisen rähinän: hän kertoi yrittäneensä 2021 EU–Putin-dialogia, jota Baltia/Polska vastustivat. Tästä seurasi tulkintoja, mutta asialla ei ole suoraa tekemistä EU-budjetin kanssa. (DIE WELT)

Arvio: missä kirjoitus osuu, missä kaatuu

  • Osuu: EU:n talouskehys on aidosti tiukka ja korkopiikki on tehnyt NGEU-koroista budjettihaasteen. Venäjän varojen tuottoja on päätetty käyttää Ukrainaan, ja erilaisia suuria lainamalleja punnitaan parhaillaan. (Euroopan neuvosto)
  • Kaatuu: väite “120 mrd €/vuosi EU:lta” ei vastaa EU:n virallisten välineiden mittaluokkaa (Ukraine Facility = 50 mrd € / 4 vuotta). Myös “varojen varastaminen” sekoittaa kaksi tasoa: tuotot vs. pääoman takavarikointi, joista vain edellinen on päätetty ja jälkimmäinen on edelleen juridisesti tulenarka. Ei siis “vararikko”, vaan poliittis-juridinen vääntö rajallisen kehyksen sisällä. (Euroopan neuvosto)

Bottom line: EU ei ole “rahansa menettänyt”, mutta se käy vaikeaa budjettipeliä, jossa Ukrainan pitkä tuki, korkeat korot ja oikeusvaltion reunaehdot törmäävät. Tämän esittäminen yhtenäiseksi vararikkomyytiksi on enemmän retoriikkaa kuin analyysiä. (Euroopan neuvosto)

Lähteet

  • Frontnieuws: De wanhopige financiële situatie van de EU (14.10.2025). (Frontnieuws)
  • EU:n Ukraine Facility (50 mrd €, 2024–2027): Neuvosto & Komissio. (Euroopan neuvosto)
  • Jäädytetyt Venäjän varat: EU käyttää tuottoja Ukrainaan; pääomasta ei päätöstä. (Reuters)
  • Varojen mittaluokka Euroclearissa (n. 185–194 mrd €) ja korkotuotot. (Reuters)
  • Uudet lainaelementit (luonnokset ~140 mrd €): Reuters/FT, loka 2025. (Reuters)
  • MFF-väliarvion korkomekanismi (NGEU): EU:n neuvosto. (Euroopan neuvosto)
  • ECA: virheet menoissa, velkasäiliön riskit (syksy 2025). (European Court of Auditors)
  • Reuters: Baltian varautuminen massiivisiin evakuointeihin. (Reuters)
  • Merkelin Partizán-haastattelusta seurannut kiista. (DIE WELT)