Euroopan unelma on kuulemma kuolemassa – ja matematiikka on jo antanut tuomionsa. Näin väittää Yanis Varoufakis tuoreessa videoesseessään “Europe’s NIGHTMARE – The END Is Coming”, jossa EU:n tulevaisuus kuvataan hallittuna romahduksena, ei enää pelkkänä riskinä.
Mutta mitä tästä “dissolution-matematiikasta” jää jäljelle, kun luvut tarkistetaan, ja kuinka paljon on analyysiä – kuinka paljon dramatisoitua euroskeptistä narratiivia?

Konteksti

Varoufakis ei ole kuka tahansa YouTube-kommentaattori. Hän on entinen Kreikan valtiovarainministeri, joka istui 2015 eurokriisin neuvottelupöydissä ja katsoi läheltä, miten “eurooppalainen solidaarisuus” suli reaalipolitiikan alla. Nyt hän esiintyy The System Exposed -kanavalla ja maalaa kuvan Euroopasta, joka on ajautunut pisteeseen, jossa:

  • Saksan teollisuus romahtaa
  • Etelä-Euroopan nuoret hylätään työttömyyteen
  • Euroalueen rahaliitto on “kasinokone”, jossa lopulta kaikki häviävät
  • Jäljellä on kolme polkua: hallittu purku, kaoottinen romahdus tai autoritäärinen pakkofederalismi

Koko paketti on rakennettu vahvan kertojanvarmuuden varaan: “tämä ei ole mielipide, tämä on matematiikka”. Se on vahva väite – ja siksi luvut kannattaa käydä läpi kylmästi.

Mitä Varoufakis väittää

Tiivistettynä videon ydinväitteet:

  • Saksa
    • “Teknisessä taantumassa jo kuusi kvartaalia peräkkäin”
    • Q3/2024 BKT “–2,1 %”
    • De-industrialisaatio on jo käynnissä, suuret yritykset sulkevat tehtaita ja siirtävät tuotantoa pois Euroopasta
  • Ranska
    • Velkasuhde yli 110 % BKT:sta
    • Luottoluokitusten heikkeneminen
    • Yritykset siirtävät pääkonttoreita ja tuotantoa Euroopan ulkopuolelle valuutta- ja sääntelyriskin takia
  • Italia
    • Velkasuhde 144 % BKT:sta
    • Korkoero Saksaan aiheuttaa ~60 miljardin euron vuosittaisen lisälaskun italialaisille veronmaksajille
    • Etelä-Italian nuorisotyöttömyys 47 %
    • Kolmen vuoden sisällä “matemaattisesti” vaihtoehtoina vain default tai euro-exit
  • Espanja
    • Työsuhteiden prekaarius: 63 % uusista työsopimuksista määräaikaisia
    • Vahvat uusiutuvan energian edellytykset, mutta EU:n finanssisäännöt estävät investoinnit
  • EU-taso
    • Euroalueen rahapolitiikka yhtä aikaa liian kireää Etelälle ja liian löysää Pohjoiselle
    • EU-komission sisäisissä papereissa väitetään tarvittavan 800 mrd € tulonsiirtoja seuraavan 10 vuoden aikana – ja silloinkin vain 60 % todennäköisyys, että järjestelmä pysyy kasassa
    • Poliittinen todellisuus: Wilders, FPÖ, Le Pen/Bardella, AfD – eurovastaiset tai jyrkän euroskeptiset voimat ovat nousseet valtavirtaan

Tarina on koherentti, synkkä ja dramaturgisesti taitava. Mutta se ei vielä tee siitä totta.

Mitä luvut kertovat oikeasti

Saksa
Varoufakis väittää Saksan BKT:n supistuneen –2,1 % Q3/2024. Viralliset tilastot näyttävät toista: Destatisin mukaan Saksan BKT kasvoi Q3/2024 noin 0,1–0,2 % edellisestä neljänneksestä, vaikka koko vuoden tasolla talous oli edelleen hieman pakkasen puolella.(destatis.de)
Teollisuustuotannossa on kyllä ollut pitkä alamäki, mutta samalla nähdään pienimuotoista stabiloitumista ja hajanaisia positiivisia yllätyksiä – ei syöksykierrettä tyyliin “viimeinen sammuttakoon valot”.(Reuters)

Italia
Italian velkasuhde on erittäin korkea, mutta 144 % on tietoisesti yläkulmaan pyöristetty. EU:n ja Italian omien arvioiden mukaan taso on ollut viime vuodet lähempänä 138–140 % ja ennusteiden mukaan pysyy suurin piirtein tällä tasolla, ei räjähdä käsiin yhdessä yössä.(Economy and Finance)

Nuorisotyöttömyys ei myöskään ole tasaisesti 47 %. Koko maan virallinen nuorisotyöttömyys on noin 20–25 %; Etelän pahimmat maakunnat ovat selvästi tätä korkeammalla, mutta 47 % on retorinen ääripää, ei koko maan peruslinja.(Wikipedia)

Euroalue ja FDI
Video väittää, että Euroopan osuus globaalista suorasta ulkomaisesta sijoittamisesta on romahtanut “11 prosenttiin”. Tilastot kertovat pikemminkin päinvastaista: EU on edelleen sekä yksi suurimmista ulkomaille investoijista (noin 32–33 % maailman FDI-varannosta) että merkittävä kohde (noin neljännes globaaleista FDI-virroista).(Business Sweden)

Rahapolitiikka
ECB:n tarina on kutakuinkin se, minkä Varoufakis kuvaa: ensin historiallisen nopea 4,5 prosenttiyksikön koronnosto 2022–2023, sitten pito, ja nyt hallittu lasku. Reaalinen BKT kasvoi euroalueella 2024 noin 0,9 %, eli meno on heikkoa, mutta ei recessio-apokalypsi.(European Central Bank)

Yhteenveto: moni Varoufakisin suunta on oikea (hidas kasvu, korkea velka, alueellinen eriytyminen), mutta numerot on säädetty retorisen maksimaaliseen asentoon. “Brutaali matematiikka” on todellisuudessa yhdistelmä tilastoja, ekstrapolointia ja näyttävää dramaturgiaa.

Rakenneongelma, jota video liioittelee – mutta ei keksi tyhjästä

Video osuu yhteen rakenteelliseen ongelmaan erittäin tarkasti:

Yksi rahapolitiikka, monta eri taloussykliä.

Rahaliitto ilman kunnollista finanssiunionia tarkoittaa käytännössä sitä, että:

  • Etelä huomaa korkotason liian kireäksi, koska velkataakka on suuri ja investointitarve massiivinen
  • Pohjoinen kokee saman tason liian löysäksi, koska se ruokkii inflaatiota, asunto- ja varallisuuskuplia

Tätä ei tarvitse liioitella – se on talousteoreettinen perusjännite, jonka sekä IMF, EU-komissio että keskuspankki itse tunnustavat.(IMF)

Samalla EU:n sääntely- ja raportointikoneisto (GDPR, CSRD, AI Act jne.) luo aidosti kovaa kitkaa etenkin pk-yrityksille. Tämä ei ole “talouden itsemurha”, mutta se on kilpailukykyhaitta, joka näkyy siinä, että kasvuyritykset ja start-upit hakeutuvat edelleen usein Yhdysvaltoihin skaalautuakseen.

Politiikka: euroskeptinen aalto ja pelon retoriikka

Varoufakis käyttää poliittista karttaa vahvistaakseen perusviestiä: kun talous sakkaa, järjestelmän legitimiteetti rapautuu.

  • Alankomaat: PVV nousi 2023 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi, mutta uudemmissa vaaleissa ja analyyseissä nähdään myös vastaliike – keskusta/liberaalit D66 ovat jälleen vahvistuneet.(Wikipedia)
  • Itävalta: FPÖ ylsi ~29 % ääniosuuteen 2024 vaaleissa ja voitti vaalit, mutta hallituksen muodostanut kolmikko sulki sen ulos vallasta.(Guardian)
  • Saksa: AfD on kasvanut toiseksi suurimmaksi puolueeksi, mutta samaan aikaan käydään vakavaa keskustelua jopa puoluekiellosta – mikä kertoo sekä sen kannatuksesta että siitä, miten uhkaavaksi osa järjestelmää sen kokee.(The Washington Post)
  • Ranska: Kansallisen liittouman (RN) seuraava keulakuva Jordan Bardella johtaa tällä hetkellä 2027 presidentinvaalien mielipidemittauksia.(Reuters)

Kuva ei ole yksiselitteinen “kaikki marssivat kohti EU-exitiä”, mutta on selvää, että euroskeptiset ja EU-kriittiset voimat ovat valtavirtaa yhä useammassa maassa – ja käyttävät juuri näitä samoja talousargumentteja, joita Varoufakis varioi.

Kolme skenaariota – ja neljäs, josta video vaikenee

Varoufakis piirtää kolme vaihtoehtoa:

  1. Hallittu purku – Pohjoinen irrottaa itsensä, Etelä saa oman valuutan ja devalvaatiomahdollisuuden.
  2. Kaoottinen romahdus – markkinat pakottavat ratkaisun kriisin kautta.
  3. Autoritäärinen integraatio – kriisillä perustellaan pakkofederalismi, jossa demokratia jää jalkoihin.

Kaikki kolme löytyvät historian rahaliitoista: Latinalainen rahaliitto, Itävalta-Unkarin valuuttaunioni, Neuvostoliiton rupla-alue – kaikki päätyivät johonkin näistä poluista.

Mutta on olemassa myös neljäs, tylsempi skenaario, jota video ei juuri käsittele:

  1. Hidas, riittämätön mutta todellinen korjausliike –
    • lisää yhteisiä investointiohjelmia (green deal, infra, puolustus)
    • asteittain höllennettävät vakaussäännöt
    • osittainen riskien jakaminen pankkiunionin ja yhteisten velkainstrumenttien kautta

Se ei tee dramaattista YouTube-otsikkoa, mutta käytännössä EU on viime vuodet liikkunut juuri tähän suuntaan: ensin kriisikohtaisia poikkeuksia sääntöihin, sitten pysyvämpiä joustoja.

📊 Mitä luvut oikeasti tarkoittavat?

Muutama avainluku videosta ja niiden mittakaava:

  • 800 mrd € tulonsiirrot 10 vuodessa
    → Jaettuna EU:n BKT:hen (noin 16–17 biljoonaa €) tämä olisi luokkaa 0,5 % BKT:sta vuodessa – paljon poliittisesti, mutta ei taloudellisesti mahdotonta, jos tahtoa olisi.
  • Italian korkoero Saksaan (~2 prosenttiyksikköä)
    → 60 mrd €/vuosi lisäkorkoja tarkoittaa, että Italia käyttää korkomenoihin enemmän kuin moniin peruspalveluihin. Silti summa on noin 3 % Italian BKT:sta – iso, mutta ei matemaattinen “seinäänajo huomenna”.
  • Nuorisotyöttömyys 47 % Etelä-Italiassa
    → Paikallisesti helvetillinen todellisuus, mutta koko maan tasolla luvut ovat reilusti alempia. Koko Euroopan youth story ei ole yhtenäinen “kadotettu sukupolvi” – vaan mosaiikki hyvin erilaisia työmarkkinoita.(Wikipedia)

Tämä ei vähättele ongelmia, se vain asettaa ne mittasuhteisiinsa. “Matematiikka” ei yksin määrää politiikkaa – se rajaa, mitä vaihtoehdot maksavat.

Johtopäätös: Eurooppa ei ole vielä valmis, mutta laskuri tikittää

Varoufakisin video on taitavasti leikattu varoituskello. Se sekoittaa:

  • aitoja rakenteellisia ongelmia (epäsymmetrinen rahaliitto, korkea velka, investointivaje)
  • poliittisen todellisuuden (euroskeptisten puolueiden nousu)
  • ja valikoituja, usein kärjistettyjä tilastoja

Tuloksena on kertomus, jossa EU:lla on 18 kuukautta aikaa päättää “selviytymisestä tai ylpeydestä”.

Todellisuus on vähemmän elokuvallinen ja siksi pelottavampi:
EU voi jatkaa vuosia nykyisellä “liian vähän, liian myöhään” -kurssilla ilman räjähdystä – mutta samalla se syöttää tasaisesti polttoainetta juuri niille poliittisille voimille, jotka haluavat purkaa koko järjestelmän.

Se on tämän hetken todellinen painajainen:
ei yksittäinen romahdushetki, vaan hidas legitimiteetin vuoto, jossa jokainen kriisi – energiasta turvallisuuteen, maahanmuutosta tekoälyyn – vahvistaa kertomusta “Brysseliä vastaan”.

Matematiikka ei vielä pakota EU:ta hajoamaan.
Mutta se pakottaa valitsemaan:

  • jatketaanko nykyisellä “sääntö-fetissillä” ja ad hoc -paketeilla,
  • vai uskalletaanko tunnustaa, että rahaliitto ilman kunnollista finanssiunionia ja poliittista legitimiteettiä on pitkän aikavälin itsensä syövä rakenne?

Tämä artikkeli on Publication-X:n #Analysis-luokan teksti: viileä analyysi, ei epätoivon saarna.

📚 Lähteet