Budjettineuvottelut – nuo hallituksen vuosittaiset pelipöydät, joissa miljardit siirrellään taskusta toiseen – ovat edenneet, mutta eivät ilman draamaa. Tällä kertaa pöydällä ei ollut pelkästään raha, vaan myös sanat.

Pääministeri Petteri Orpo joutui nimittäin ottamaan käsittelyyn täysin toisenlaisen kysymyksen: kuinka hallituspuolueiden kansanedustajat ylipäätään saavat puhua. Finns-puolueen kansanedustajan kohukommentit maahanmuuttajista pakottivat hallituksen sopimaan ensin käytöstavoista, ennen kuin uskallettiin siirtyä itse numeroihin.

Samaan aikaan, kun hallitus on esittämässä jopa miljardin euron tiukennuksia – asumistuen leikkauksia, pk-yritysten lainaehtojen kiristyksiä ja muita vyönkiristyksiä – keskustelu pysähtyi siihen, kuka saa sanoa mitä julkisesti. Koko show tiivistyi hetkeen, jossa hallituksen sisäisen yhtenäisyyden varmistaminen meni suoraan talouspolitiikan edelle.

Kysymys kuuluu: jos hallituksen oma kielenkäyttö vie kaiken huomion, kuka enää katsoo, mitä todellisuudessa leikataan? Ja ennen kaikkea: kuka kantaa vastuun siitä, että sananvapaudesta tuli tässä maassa nyt virallinen neuvotteluvaluutta?