Viime päivien uutisissa on näkynyt selvä särö ilmastopolitiikan julkisessa rivissä: EU lykkää jälleen metsäkadon vastaisia sääntöjään, COP30:n järjestelyt yskivät niin pahasti, että osa maista ja jopa Iso-Britannian pääministeri harkitsee poisjääntiä, ja suuryritysten päästöt kasvavat tekoälyinvestointien takia. Kyse ei ole “narratiivin romahtamisesta” vaan paljon arkisemmin energiasta: sähköä ei ole riittävästi siellä ja silloin kun sitä tarvitaan. (Reuters)

Mitä väitetään?

NaturalNews julkaisi 4.10. jutun, jonka kärki on, että “ilmastokultin” johtajat olisivat hylkäämässä oman tarinansa ja rahoittamassa fossiileja ja AI:ta. Lähteeksi nostetaan Bloombergin kolumni, tuotantokuilu-raportteja sekä esimerkkejä EU:sta ja teknologiayhtiöistä. Sivusto on selvästi mielipidepainotteinen, mutta teema – poliittisten lupausten ja energiatarpeen törmäys – on sinänsä todellinen. (NaturalNews.com)

Mitä faktat kertovat juuri nyt?

  • EU lykkää metsäkatosääntöjä toisen kerran. Komissio ilmoitti syyskuun lopussa, että asetuksen täysimääräinen käyttöönotto siirtyy jälleen (IT-järjestelmäperustein). Elintarvike- ja makeisyhtiöt varoittavat lykkäyksen vesittävän uskottavuutta ja lisäävän epävarmuutta. (Reuters)
  • COP30:n osallistuminen sakkaa käytännön syistä. Belémin majoituspula ja hintataso ovat niin vaikeat, että kymmenet maat miettivät delegaatioiden supistamista tai etäosallistumista, mikä vaarantaa huippukokouksen inklusiivisuuden. Keskusteluissa on myös, osallistuuko UK:n pääministeri Keir Starmer lainkaan. (Reuters)
  • Fossiilituotannon “tuotantokuilu” kasvaa. Tuore 2025 Production Gap -raportti arvioi, että hallitukset suunnittelevat vuonna 2030 120 % enemmän fossiilituotantoa kuin 1,5 °C polku sallisi (77 % enemmän kuin 2,0 °C polulla). Kuilu on viime vuosista suurentunut. (SEI)
  • AI paisuttaa sähkönkysyntää – ja päästöjä. Microsoft raportoi vuoden 2025 ympäristökatsauksessaan kokonaispäästöjensä nousseen +23,4 % vuoden 2020 vertailusta, pääosin pilven ja AI:n kasvun takia. Samalla Yhdysvaltain EIA ennustaa sähkönkulutuksen uusia ennätyksiä 2025–2026 datakeskusten vuoksi; Kalifornian PG&E varautuu aiheeseen 73 miljardin dollarin verkkoinvestoinneilla. (cdn-dynmedia-1.microsoft.com)

Tulkinta: “narratiivi” ei katoa – prioriteetit järjestetään uudestaan

Edellä oleva muodostaa selkeän kuvan: politiikkalupaukset (deforestaatio-sääntö, COP-läsnäolot) ja yritysten “netto-nolla”-julistukset törmäävät kovaan realiteettiin, jossa sähköä ja kapasiteettia on liian vähän suhteessa AI-buumin vauhtiin. Tämä ei ole pelkkää luopumista ilmastotavoitteista, mutta se on priorisointia – energiavarmuus ensin, tavoite-kieli toistaiseksi taakse. Production Gap -luvut kertovat samalla, että valtioiden konkreettiset suunnitelmat ohjaavat vielä pitkään ylituotantoon fossiileissa. (SEI)

Mikä muuttuu seuraavaksi?

  1. Sääntelyn aikataulut venyvät, etenkin missä IT-toteutus ja valvonta ovat pullonkauloja (EU:n EUDR on esimerkki). (Reuters)
  2. Sähköverkot nousevat politiikan kärkeen. Isoja T&D-investointeja tulee nopeasti – ja ne ohjaavat myös yritysten “vihreää” kertomusta realistisemmaksi. (Reuters)
  3. COP30:n painoarvo testautuu. Jos osallistuminen kuihtuu logistiikan ja kustannusten takia, neuvottelut 1,5 °C -uran terävöittämisestä vaikeutuvat. (Reuters)

Yhteenveto

NaturalNewsin kärjistys “ilmastokultin johtajista” jättää olennaisen väliin: kysynnän. AI, pilvi ja datakeskukset ovat räjäyttäneet energiantarpeen samaan aikaan kun verkot, varastointi ja perusvoima laahaavat. Tulos ei ole salaliitto, vaan ruuhka sähkökaapissa – ja sen purku sanelee nyt sekä yritysten että hallitusten liikkeet. Fakta-rintamalla trendi on selvä: tuotantokuilu kasvaa, sääntelyn käytäntö takkuaa, ja investoinnit ohjautuvat sinne, mistä saa varmaa, massiivista tehoa. (SEI)