Kanadan hallitus valmistelee paluuta kiistellylle Bill C-63 / Online Harms Act -linjalle, joka loisi laajan valvontakehyksen verkkoalustoille ja kiristäisi rikoslain sanktioita verkon vihapuheesta ja muista haittakategorioista. Kannattajat puhuvat lasten suojelusta ja deepfake-ilmiön torjunnasta; kriitikot varoittavat sananvapauden kaventumisesta ja ennakkovalvonnan normalisoitumisesta. Lakihanke kaatui parlamentin päättyessä 6.1.2025, mutta hallitus on ilmoittanut jatkavansa “online harms” -lainsäädännön valmistelua. (Kanada.ca)

Mitä Bill C-63 on?

Bill C-63 koosti yhteen useita elementtejä: uuden Online Harms Act -lain, muutokset rikoslakiin (Criminal Code) ja Canadian Human Rights Act -lakiin sekä pakollisen ilmoittamisen vahvistukset lapsipornografia-tapauksissa verkkopalveluntarjoajille. Lain rungon ideana oli asettaa suurille sosiaalisen median palveluille läpinäkyvyys- ja riskienhallintavelvoitteita sekä perustaa uusi valvontakoneisto: Digital Safety Commission, Digital Safety Ombudsperson ja Digital Safety Office. (Ministère de la Justice)

Parlamentin virallisissa asiakirjoissa Bill C-63 eteni 1. lukemaan 26.2.2024 ja oli 2. käsittelyssä 23.9.2024. Hanke kuitenkin “kuoli pöydälle” parlamentin päättyessä 6.1.2025. (parl.ca)

Miksi lakipaketti nousi takaisin otsikoihin?

Kanadan hallitus on todennut, että vaikka Bill C-63 raukesi, “hallitus on edelleen sitoutunut” ratkaisemaan verkon haittasisältöihin liittyvät ongelmat – erityisesti lasten suojaan, ei-suostumukselliseen intiimimateriaaliin ja deepfake-ilmiöön. Kuluneen vuoden aikana useat ministeriön kuvaukset ja politiikkapuheenvuorot ovat viitanneet “fresh look” -arvioon ja mahdolliseen uudelleenesitykseen. (Kanada.ca)

Myös riippumaton analyysi on huomauttanut, että C-63:n kaaduttua keskustelu ei päättynyt – seuraavaa kierrosta valmistelevat tahot pohtivat, pitäisikö kokonaisuus jakaa: lapsisuojaa koskevat kohdat erikseen, kiistanalaisemmat rikos- ja ihmisoikeusmuutokset erikseen. (Tech Policy Press)

Mitä lakipaketti käytännössä tekisi?

  • Alustavelvoitteet: Suurille sosiaalisen median alustoille riskienhallinta- ja raportointivelvoitteet sekä reagointivelvoite tiettyihin haittakategorioihin (mm. lapsiin kohdistuva seksuaalinen materiaali, ei-suostumukselliset intiimikuvat, vihapuhe/vihaan yllyttäminen ja väkivaltaan kehottaminen). Valvontaa varten perustettaisiin erillinen komissio/virasto. (Ministère de la Justice)
  • Rikoslain kiristykset: Uusia keinoja, kuten “peace bond” -määräykset (ennalta ehkäisevät määräykset), vihapropagandarikosten rangaistusten koventaminen sekä uusi yleinen viharikospykälä. Lisäksi “genocidin puolustamisen” maksimirangaistus nousisi elinikäiseen vankeuteen. (Ministère de la Justice)
  • Ihmisoikeuslaki: Section 13 -tyyppisen menettelyn palauttaminen mahdollistaisi valitukset yksittäisten käyttäjien verkossa julkaisemasta vihapuheesta myös ihmisoikeuskanavan kautta. (Ministère de la Justice)

Julkisessa keskustelussa on viitattu myös siihen, että vaatimusten noudattamatta jättämisestä voisi seurata huomattavia sakkoja (analyysien mukaan jopa 6 % globaalista liikevaihdosta suurille alustoille). Kyseinen arvio on esiintynyt mediakommenteissa lain valmistelun aikana. (The Wall Street Journal)

Kiistakohdat – puolesta ja vastaan

Puolesta:
– lapsiin kohdistuvan verkkorikollisuuden ja ei-suostumuksellisten intiimikuvien ripeä poistaminen,
– deepfake-huijausten ja järjestelmällisen verkkohäirinnän torjunta,
– alustoille selkeä duty of care -tyyppinen vastuu ja läpinäkyvyys. (Kanada.ca)

Vastaan:
– sananvapauden “chilling effect”: pelko laajasta ennakkovalvonnasta ja tulkinnanvaraisista haittakategorioista,
– rikoslain puolen kiristykset (mm. ennalta ehkäisevät peace bond -määräykset) ennen rikoksen toteutumista,
– suhteettomat rangaistukset: kansalaisjärjestöt ovat nostaneet esiin elinkautisen riskin “vihamotiiviin” sidotuissa kokonaisuuksissa sekä kielteisiä vaikutuksia oikeusturvaan. (BC Civil Liberties Association)

Kriittiset arviot tulevat mm. BC Civil Liberties Associationilta ja Canadian Civil Liberties Associationilta, jotka ovat vaatineet rikos- ja ihmisoikeuslakien kiristysten erottamista erilliseksi paketiksi – jotta lapsisuojaa koskevat kohdat eivät kaatuisi samaan poliittiseen kiistaan. (BC Civil Liberties Association)

Missä nyt mennään?

Fakta juuri nyt (8.10.2025): Bill C-63 ei ole voimassa oleva laki – se raukesi parlamentin päättyessä 6.1.2025. Hallitus kuitenkin valmistelee uutta yritystä “online harms” -kehyksellä, ja aihe on palannut uutisvirtaan myös sananvapauskriittisten medioiden kautta. Jos esitys tuodaan takaisin, keskeiseksi kysymykseksi nousee paketin pilkkominen: säilytetäänkö lapsisuoja erillisenä ja karsitaanko kiistanalaisimmat rikos-/ihmisoikeusmuutokset? (Kanada.ca)

Mitä seurata seuraavaksi?

  1. Uusi luonnos: tuleeko puhtaasti lapsisuojaan/ei-suostumukselliseen sisältöön ja deepfakeihin keskittyvä malli? (Kanada.ca)
  2. Valvontaviranomainen: Digital Safety Commissionin valtuudet – miten pitkälle ulottuu alustoihin kohdistuva velvoittaminen? (Tech Policy Press)
  3. Sanktioiden koko: seuraamusasteikko (hallinnolliset sakot, mahdolliset liikevaihtoon suhteutetut maksimit) ja näyttökynnykset. (The Wall Street Journal)

Lähteet (valikoitu): Justice Canada – tiivistelmä ja perusoikeusarvio; LEGISinfo – eteneminen; Canadian Heritage – virallinen tilannekuva (raukesi 1/2025); CCLA & BCCLA – kriittiset lausunnot; TechPolicy.Press – analyysi hankkeen kaatumisesta; ajankohtainen uutisseuranta sananvapausnäkökulmasta. (Ministère de la Justice)