Uusi Stanfordin tutkimus (PNAS) väittää, että pysyvä normaaliaika olisi kansanterveyden kannalta paras vaihtoehto: “kellon vääntäminen” kahdesti vuodessa nostaa vuorokausirytmin kuormaa, mikä heijastuu lihavuuteen, aivohalvauksiin ja muuhun sairastavuuteen. Havainto ei synny tyhjiössä – unilääketieteen järjestöt ovat jo pitkään varoittaneet kesäajasta, etenkin pimeiden talviaamujen takia. Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä Suomessa ja EU:ssa? (PNAS)

Mikä tutkimuksessa on olennaista

Stanfordin tutkijat mallinsivat kolmella skenaariolla: 1) nykyinen kahdesti vuodessa vaihtuva aika, 2) pysyvä normaaliaika (ST) ja 3) pysyvä kesäaika (DST). Malli yhdisti valon ajoituksen (aamun luonnonvalo vs. illan valo) ja ihmisten sisäisen kellon “siirtymätarpeen” terveysdataan. Tulokset: pysyvä normaaliaika tuotti pienimmän vuorokausirytmitaakan ja ennusteiden mukaan Yhdysvalloissa se voisi tarkoittaa jopa noin 2,6 miljoonaa lihavuustapausta ja 300 000 aivohalvausta vähemmän verrattuna nykyiseen järjestelmään. Tämä on mallinnettu arvio, mutta se konkretisoi valon ajoituksen merkityksen. (PNAS)

Miksi aamuvalo voittaa

Vuorokausirytmi lukittuu ensisijaisesti aamun valoon. Kun aamu pimenee (kuten pysyvällä kesäajalla talvella kävisi), sisäinen kello viivästyy suhteessa yhteiskunnan aikatauluihin: enemmän “sosiaalista jet lagia”, vähemmän palauttavaa unta ja enemmän terveysriskejä. Unilääketieteen kansalliset linjaukset ovatkin siirtyneet kannattamaan pysyvää normaaliaikaa – nimenomaan terveyden ja turvallisuuden perustein. (aasm.org)

Vastaväitteet: entä iltavalo ja arki?

Kesäajan kannattajat korostavat iltavalon hyötyjä (liikunta, vapaa-aika, “turvallisempi” iltatunne). Tutkimus kuitenkin muistuttaa, että terveysnäkökulmasta aamuvalo on arvokkaampi: se tahdistaa aivojen ja koko elimistön kellot – vaikutus näkyy unessa, kognitiossa, aineenvaihdunnassa ja riskikäyttäytymisessä (esim. onnettomuudet). Silti rehellisesti: kyse on mallista, ei läkähdyttävästä koeasetelmasta; paikalliset olosuhteet, työn ja koulun aloitusajat, sisävalaistus ja kronotyypit vaikuttavat lopputulemaan. Siksi päätöksiä ei pidä tehdä pelkästään yhden paperin varassa – mutta suunta on selvä. (PNAS)

EU ja Suomi: missä mennään nyt

EU-parlamentti äänesti jo vuonna 2019 kellonsiirroista luopumisen puolesta, mutta jäsenmaiden neuvosto ei ole edennyt – käytäntö jatkuu toistaiseksi entisellään. Suomessa kelloja siirrettiin keväällä 2025 EU-linjan mukaisesti, ja seuraava siirto on 26.10.2025, jolloin siirrytään takaisin normaaliaikaan. Toisin sanoen poliittinen liike on jumissa, vaikka tutkimus- ja asiantuntijalinja painaa kohti pysyvää normaaliaikaa. (Euroopan unionin neuvosto)

Mitä tämä tarkoittaa meille käytännössä

  • Talviaamut pohjoisessa: Pysyvä kesäaika tekisi aamuista pimeämpiä juuri silloin kun aamuvalo olisi tärkein tahdistaja. Pysyvä normaaliaika tuo valon aikaisemmaksi – pienempi rytmitaakka. (PNAS)
  • Koulut ja työ: Aikaiset aloitukset + myöhäinen biologinen kello = vähemmän unta, enemmän onnettomuus- ja virheriskejä. Pysyvä ST lieventää ongelmaa ilman kalenterin “repäisyjä”. (aasm.org)
  • Talous ja energia: Historialliset perustelut (sota, energia) eivät enää kanna samalla tavalla älyvalaistuksen ja muuttuneen arjen maailmassa. Terveyshyödyt kääntävät vaakaa aamuvalon suuntaan. (Stanford Medicine)

Pitäisikö kellot lopulta pysäyttää (vai ainakin siirrot lopettaa)?

Jos EU:ssa joskus painetaan nappia, Suomen on valittava pysyvän ajan suunta. Terveysdata ja unilääketieteen suositukset osoittavat pysyvää normaaliaikaa kohti, etenkin leveysasteillamme. Ennen lopullista valintaa olisi silti järkevää tehdä tuore vaikutusarvio: koulut, vuorotyö, liikenne, sairaalapäivystys, energia ja talviolosuhteet – sekä realistinen seuranta- ja palautejakso. Mutta “terveys ensin” -linjalla valinta näyttää yhä enemmän itsestään selvältä. (PNAS)

Faktalaatikko

  • Uusi tutkimus (PNAS, 2025): Pysyvä normaaliaika → pienin vuorokausirytmitaakka; mallin mukaan jopa ~2,6 M lihavuustapausta ja ~300 000 aivohalvausta vähemmän/vuosi (USA) verrattuna nykyisiin kellonsiirtoihin. (PNAS)
  • Ammattisuositus: American Academy of Sleep Medicine kannattaa pysyvää normaaliaikaa terveyden ja turvallisuuden perustein (päivitetty kannanotto). (aasm.org)
  • EU-tila (syksy 2025): Parlamentti puolsi lopettamista 2019, mutta neuvosto ei ole edennyt → kellonsiirrot jatkuvat toistaiseksi. (Euroopan unionin neuvosto)
  • Suomi (2025): Kesäaika alkoi 30.3.2025 ja päättyy 26.10.2025; siirtyminen normaaliaikaan tapahtuu EU:n yhteisaikataulussa. (Valtioneuvosto)

Lähteet

  • Weed L. ym. (2025). Circadian-informed modeling predicts regional variation in circadian burden under time policies. PNAS. (PNAS)
  • Stanford Medicine News (15.9.2025): Study suggests most Americans would be healthier without daylight saving time. (Stanford Medicine)
  • American Academy of Sleep Medicine (1.5.2025): Permanent standard time is the optimal choice for health and safety. (päivitetty linjaus) (aasm.org)
  • EU Council: Seasonal clock changes in the EU (tilannekuva; neuvosto ei ole sopinut kannastaan). (Euroopan unionin neuvosto)
  • LVM (25.3.2025): Clocks go forward as summer time begins on Sunday 30 March. + Timeanddate: DST Ends 26 Oct 2025 (Helsinki). (Valtioneuvosto)