Kreikasta löydetyt fossiilit ovat nostaneet esiin kysymyksen, voiko ihmiskunnan varhaisvaiheita selittävä Out of Africa -teoria olla väärässä tai ainakin puutteellinen. Löytöjen iäksi arvioidaan yli 200 000 vuotta, mikä tekee niistä merkittävästi vanhempia kuin aiemmat eurooppalaiset ihmisen kaltaisten lajien jäänteet.

Kyse on löydöistä, jotka viittaavat varhaisiin hominideihin – lajiryhmään, josta nykyihminen polveutuu. Aiemmin valtavirran tutkimus on pitänyt selvänä, että Homo sapiens syntyi Afrikassa ja levittäytyi sieltä muualle maailmaan noin 60–70 000 vuotta sitten. Kreikan fossiilit pakottavat kuitenkin tarkistamaan aikajanaa ja avaavat mahdollisuuden, että Euroopassa olisi ollut ihmisen kaltaisia lajeja huomattavasti aiemmin.

Out of Africa – teorian haastaja

Out of Africa -teoria on ollut vuosikymmeniä vallitseva selitys ihmiskunnan synnystä. Sen mukaan kaikki nykyihmiset ovat lähtöisin yhdestä Afrikan populaatiosta. Teoria on saanut tukea niin fossiiliaineistosta kuin geneettisistä tutkimuksista.

Nyt Kreikasta löytyneet jäänteet haastavat tämän näkemyksen. Mikäli ajoitukset pitävät paikkansa, ihmisen kaltaisia lajeja on ollut Euroopassa jo ennen oletettua suurta muuttoliikettä. Tämä voi tarkoittaa, että ihmiskunnan kehityslinja on ollut monimuotoisempi ja hajanaisempi kuin tähän asti on uskottu.

Tieteellinen kiista kuumenee

Löydöt eivät vielä kumoa Out of Africa -teoriaa, mutta ne pakottavat tutkijat arvioimaan sen rajoja. Osa tutkijoista näkee fossiilit todisteena rinnakkaisista kehityslinjoista, joissa Afrikan ulkopuoliset hominidit saattoivat vaikuttaa nykyihmisen geneettiseen perimään. Toiset pitävät asiaa esimerkkinä siitä, kuinka yksittäinen löytö voi hetkellisesti hämmentää kokonaiskuvaa, mutta ei muuta perusteesiä.

Silti Kreikan löydöt ovat tärkeitä: ne muistuttavat siitä, että ihmiskunnan tarina ei ole kiveen hakattu, vaan alati elävä tutkimusalue, jossa jokainen uusi löytö voi muuttaa käsitystämme omista juuristamme.

Mitä seuraavaksi?

Fossiilit tullaan analysoimaan uudelleen eri laboratorioissa, ja vertailua tehdään myös muista Euroopan ja Aasian kohteista löytyneiden jäänteiden kanssa. Lopputulos voi olla, että Out of Africa -teoriaa joudutaan muokkaamaan niin, että se huomioi laajemman ja monimutkaisemman leviämishistorian.

Kysymys jää ilmaan: alkoiko ihmiskunnan tarina todella vain Afrikasta – vai oliko Euroopalla paljon suurempi rooli kuin olemme tähän asti uskoneet?