Yuval Hararin Davos-puhe ei ollut lipsahdus vaan linjaus

Yuval Noah Harari ei ole enää vain historioitsija, kirjailija tai futuristinen ajattelija. Davosissa hän toimii eräänlaisena tulkitsijana: henkilönä, joka sanoittaa ääneen sen, mitä moni teknologia- ja valtaeliitin sisällä ajattelee mutta harvempi lausuu suoraan.

Tammikuussa 2026, World Economic Forumin kokouksessa Davosissa, Harari esitti väitteen, joka herätti poikkeuksellisen paljon huomiota myös hänen aiempiin ulostuloihinsa tottuneissa piireissä:
tekoäly ei ainoastaan muuta yhteiskuntia – se voi alkaa luoda uskontoja.

Ei metaforana. Ei varoituksena. Vaan mahdollisena, jopa todennäköisenä kehityskulkuna.

Tämä ei ollut yksittäinen provokaatio. Se oli johdonmukainen jatko Hararin viime vuosien ajattelulle – ja samalla ikkuna siihen, miten osa globaalista eliitistä hahmottaa ihmiskunnan seuraavaa murrosta.

Mitä Harari oikeastaan sanoi?

Hararin ydinväite on yksinkertainen mutta raju:
jos uskonto määritellään järjestelmäksi, joka luo merkityksiä, normeja ja moraalisia kehyksiä, ei ole mitään periaatteellista estettä sille, etteikö tekoäly voisi täyttää tämän roolin.

Hänen mukaansa AI kykenee jo nyt:

  • tuottamaan kertomuksia,
  • muokkaamaan symboleja,
  • vastaamaan eksistentiaalisiin kysymyksiin,
  • ja ennen kaikkea mukautumaan yksilöllisesti jokaisen käyttäjän maailmankuvaan.

Siinä missä perinteiset uskonnot tarjoavat yhden, hitaasti muuttuvan tulkinnan todellisuudesta, tekoäly voisi tarjota reaaliaikaisesti päivittyvän, henkilökohtaisen “merkityskoneen”.

Harari ei väittänyt, että tämä olisi hyvä tai paha asia. Hän totesi sen olevan teknologisesti ja psykologisesti mahdollista – ja siksi poliittisesti ja kulttuurisesti väistämätöntä, ellei sitä tietoisesti estetä.

Miksi juuri uskonto?

Uskonto ei Hararin ajattelussa ole ensisijaisesti jumaliin uskomista. Se on koordinaatioteknologia: tapa saada suuret ihmisjoukot toimimaan yhdessä yhteisten kertomusten varassa.

Tästä näkökulmasta raha, kansallisvaltiot ja jopa ihmisoikeudet ovat eräänlaisia “maallisia uskontoja” – kollektiivisia sopimuksia, jotka toimivat vain, jos ihmiset uskovat niihin.

Tekoäly, Hararin mukaan, voi:

  • oppia nämä kertomukset,
  • yhdistellä niitä,
  • ja luoda uusia, jotka resonoivat tehokkaammin kuin vanhat.

Erityisen vaaralliseksi – tai tehokkaaksi – tämän tekee se, että AI tuntee käyttäjänsä. Se tietää pelot, toiveet, heikkoudet ja arvot paremmin kuin yksikään pappi, filosofi tai poliittinen johtaja.

Konteksti: Davos ei ole sattumaa

Hararin puheenvuoro ei syntynyt tyhjiössä. Davos on paikka, jossa ei keskustella vain siitä, mitä teknologia tekee, vaan siitä, miten siihen vastataan hallinnollisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti.

Kun Harari puhuu tekoälyn mahdollisuudesta luoda uskontoja juuri täällä, hän puhuu yleisölle, jolla on:

  • resurssit rahoittaa kehitystä,
  • valta säädellä sitä,
  • ja intressi hallita sen seurauksia.

Puhe ei ollut saarna yleisölle. Se oli tilannekuva päätöksentekijöille.

Reaktiot: liioittelua vai rehellisyyttä?

Kritiikki ei ole yllättänyt. Hararia on syytetty:

  • teknologisesta determinismistä,
  • uskonnon yksinkertaistamisesta,
  • ja pelon lietsomisesta.

Toisaalta hänen puolustajansa huomauttavat, että Harari tekee juuri sitä, mistä hänet tunnetaan:
ottaa olemassa olevat kehityskulut ja vetää ne loogiseen ääripisteeseen, jotta niistä voidaan keskustella ennen kuin ne tapahtuvat huomaamatta.

Oleellista ei ehkä ole se, syntyykö tekoälyuskontoja sanan perinteisessä merkityksessä. Oleellisempaa on kysymys:
kuka määrittää merkityksen maailmassa, jossa algoritmit tuntevat meidät paremmin kuin me itse?

Miksi tällä on väliä nyt?

Hararin puhe osuu hetkeen, jossa:

  • perinteiset instituutiot menettävät uskottavuuttaan,
  • teknologia täyttää syntyvää tyhjiötä,
  • ja ihmiset etsivät yhä enemmän vastauksia digitaalisista järjestelmistä.

Kun kysymykset koskevat identiteettiä, moraalia ja elämän tarkoitusta, raja “työkalun” ja “auktoriteetin” välillä alkaa hämärtyä.

Harari ei sanonut, että tekoäly pitäisi ottaa uskonnolliseen käyttöön. Hän sanoi, että se saattaa tapahtua, ellei ymmärretä, mitä ollaan tekemässä.

Ja Davosissa tuo ymmärrys ei ole akateeminen kysymys. Se on strateginen.

Lopuksi

Yuval Hararin Davos-puhe ei ollut yksittäinen kohu-otsikko. Se oli merkki siitä, että keskustelu tekoälystä on siirtynyt seuraavalle tasolle:
tehokkuudesta merkitykseen, automaatiosta auktoriteettiin.

Se, pidetäänkö Hararia visionäärinä vai provokaattorina, on toissijaista.
Oleellista on, että hän sanoi ääneen sen, minkä moni mieluummin jättäisi sanomatta.

Ja juuri siksi puhe herätti reaktioita.

📚 Lähde
Technocracy News: Yuval Harari at Davos: AI Will Take Over World Religions
https://www.technocracy.news/yuval-harari-at-davos-ai-will-take-over-world-religions/