On yhä vaikeampaa pitää oma pää kasassa maailmassa, jossa jokainen klikkaus, viipyilevä katse ja raivoisa kommentti tallentuu ikuiseksi dataksi jonkun muun koneeseen. Mentaalinen suvereniteetti – ajatus siitä, että oma tietoisuus kuuluu ensisijaisesti itselle – on muuttumassa kokopäivätyöksi.

Samaan aikaan kun meille myydään “älykkäitä” työkaluja arkisten ongelmien ratkaisemiseen, taustalla rakennetaan jotain paljon isompaa: globaalia järjestelmää, jossa tekoäly ei ainoastaan palvele meitä, vaan alkaa määrittää, mitä ylipäätään pidämme todellisena ja mahdollisena.

Tämä artikkeli ei ole tekninen selitys tekoälystä. Tämä on kartta: missä olemme, mihin suuntaan rataa viedään – ja mitä itse voi tehdä, ettei herää jonain aamuna huomaamaan, että oma mieli on jo kauan sitten ulkoistettu koneen omistajille.

Assangen varoitus, joka ei jäänyt dystopiakirjallisuudeksi

Vuonna 2017 Julian Assange kuvaili tulevaisuutta, jossa tekoäly kerää yksilön koko verkkohistorian ja rakentaa sen ympärille “perseptuaalisen prisman” – näkymättömän linssin, joka suodattaa jokaiselle juuri sellaista tietoa, joka ohjaa ajattelua haluttuun suuntaan. Hän vertasi tätä siihen, miten shakkiohjelma pystyy pelaamaan 20–30 siirtoa ihmisaivoja pidemmälle: tasolla, jota ihminen ei enää kykene seuraamaan.(Instagram)

Se, mikä 2017 kuulosti pahalta scifiltä, näyttää vuonna 2025 yllättävän paljon nykyiseltä liiketoimintasuunnitelmalta.

Australialainen journalisti Caitlin Johnstone kuvaa tuoreessa artikkelissaan juuri tätä kehitystä: olemme radalla, jossa “pian kaikki tietomme tallennetaan ja analysoidaan tekoälyn toimesta hallitusten ja miljardööri-megayritysten käsissä”, ja tätä järjestelmää käytetään “valvomaan, manipuloimaan ja kontrolloimaan meitä”.(Caitlin Johnstone)

Tämä ei ole yksittäinen paranoidi näkemys, vaan suunta, jonka jokainen palanen – valtiolliset tiedustelupalvelut, suuryritysten datahimo, sosiaalisen median rakenne – tukee.

Algoritmien imperiumi: kun kaikki tallennetaan, mikään ei unohdu

Nykyinen tiedustelu- ja turvallisuuskoneisto ei ole jäänyt tekoälyhypen ulkopuolelle. Akateeminen tutkimus kuvaa, miten Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisö rakentaa parhaillaan järjestelmiä, joissa tekoälyä käytetään massadataan nojaavaan valvontaan, uhkien ennakointiin ja vaikuttamisoperaatioihin.(OUP Academic)

Samaan aikaan analyytikot ennustavat, että generatiivinen tekoäly voi lisätä maailman talouteen 2,6–4,4 biljoonaa dollaria vuodessa – enemmän kuin koko Ison-Britannian BKT.(McKinsey & Company) AI-markkinan arvon arvioidaan nousevan sadoista miljardeista yli 1,8 biljoonaan dollariin vuoteen 2030 mennessä.(scb10x.com)

Tähän päälle Citigroup arvioi, että pelkkä suurten teknologiayritysten AI-infra-investointi voi nousta 2,8 biljoonaan dollariin vuoteen 2029 mennessä.(Reuters) IDC puolestaan ennustaa AI-infrastruktuurimarkkinan ylittävän 200 miljardin dollarin rajan jo vuoteen 2028 mennessä.(FutureIOT)

Nämä luvut eivät kerro meille vain rahasta. Ne kertovat vallasta.

Kun näin massiivinen pääoma sidotaan järjestelmiin, joiden tarkoitus on:

  • kerätä kaikki mahdollinen tieto käyttäjistä
  • mallintaa heistä tarkkoja psykologisia profiileja
  • ja käyttää näitä profiileja mainontaan, poliittiseen vaikuttamiseen ja sosiaaliseen hallintaan

…on naiivia kuvitella, että sama järjestelmä olisi neutraali tai “vain teknologiaa”.

Kissinger, Schmidt ja opittu avuttomuus

Henry Kissinger ja entinen Googlen johtaja Eric Schmidt kuvasivat kirjassaan The Age of AI and Our Human Future, miten tekoäly muuttaa radikaalisti tapaa, jolla ihminen ymmärtää maailmaa. He korostavat, että tekoäly ei ole enää pelkkä työkalu vaan järjestelmä, joka alkaa tuottaa omia “havaintojaan” ja tulkintojaan todellisuudesta – nopeammin ja laajemmin kuin mihin yksittäinen ihminen pystyy.(Amazon)

Journalisti Whitney Webb on lukenut samaa kirjaa vähemmän hyväntahtoisesta kulmasta: hänen tulkintansa mukaan Kissinger ja Schmidt näkevät tekoälyn todellisen lupauksen nimenomaan havaintojen manipulaatiossa. Ajatus on, että ihmiset totutetaan niin riippuvaisiksi AI:sta, etteivät he enää kykene tulkitsemaan todellisuutta ilman koneen apua – kognitiivinen kapasiteetti kutistuu, ja tilalle tulee opittu avuttomuus.(darkfutura.substack.com)

Jos tämä yhdistetään Assangen kuvaamaan “perseptuaaliseen prismaan”, lopputulos on kylmä:

  1. Ensin ihmiset totutetaan delegoimaan ajattelu tekoälylle – “kirjoita tämä”, “tiivistä tuo”, “mieti puolestani”.
  2. Sitten sama järjestelmä säätelee, mitä tietoa ylipäätään on tarjolla, millä sävyllä ja missä järjestyksessä.
  3. Lopulta ihminen ei enää luota omaan arviointikykyynsä, vaan odottaa, että kone kertoo mitä ajatella – ja kokee tämän helpotuksena, ei uhkana.

Tässä vaiheessa mentaalinen suvereniteetti on käytännössä menetetty.

Hypnokratia: kun todellisuus hukutetaan tarinoiden tulvaan

Yksi tuore filosofinen kirja kuvaa nykyistä vallankäyttöä “hypnokratiaksi”: vallan muodoksi, jossa totuutta ei tukahduteta, vaan se hukutetaan loputtomaan kertomusten sumuun. Vallankäyttö ei perustu enää sensuuriin, vaan siihen, että mikään näkökulma ei saa kunnolla jalansijaa – kaikki on yhtä aikaa mahdollista, totta, valhetta ja meemiä.(WIRED)

Tekoäly toimii tässä mallissa kuin steroidi-injektio:

  • se tuottaa ennennäkemättömän määrän sisältöä, meemejä, artikkeleita ja “asiantuntijan” mielipiteitä
  • se oppii reaaliajassa, mikä nappi (pelko, viha, toivo, tribalismi) toimii keneenkin
  • ja se mukauttaa viestinsä jokaiselle erikseen – juuri sen verran hienovaraisesti, ettei manipulaatio tunnu manipulaatiolta

Samalla olemme jo nähneet, miten algoritmeja ja sisältömoderaatiota käytetään politiikan välineenä: tiettyjä aiheita nostetaan, toisia työnnetään näkymättömiin, kolmansia merkitään vaarallisiksi tai “disinformaatioksi” tavalla, joka ei noudata tieteellistä keskustelua vaan geopoliittista etua. Tämä ei ole salaliitto, vaan dokumentoitu kehitys sosiaalisen median alustojen, hallitusten ja “luotettavien kumppanien” yhteistyössä.(OUP Academic)

Kun tähän yhdistetään generatiivinen AI, joka pystyy jatkuvaan, räätälöityyn vaikuttamiseen, lopputulos alkaa muistuttaa hallittua unta: et ole varsinaisesti sidottu, mutta et myöskään täysin hereillä.

Mitä mentaalinen suvereniteetti oikeasti on?

Mentaalinen suvereniteetti ei ole jotain mystistä new age -höttöä. Se on käytännön kykyä:

  • havainnoida maailmaa ilman jatkuvaa algoritmista välikättä
  • muodostaa omia johtopäätöksiä ilman, että ensimmäinen reaktio on ”kysynpä tekoälyltä”
  • sietää epävarmuutta ilman, että tarvitsee heti jonkun “lopullisen vastauksen”
  • tunnistaa, milloin jokin tunne (pelko, raivo, syyllisyys) on systemaattisen manipulaation tuote, ei aito sisäinen impulssi

Kun delegoimme nämä taidot kokonaan koneille, emme pelkästään helpota arkeamme. Luovutamme samalla päätäntävaltaa siitä, mikä on totta ja mikä on tärkeää.

Ongelma ei ole se, että tekoäly auttaa kirjoittamaan sähköposteja. Ongelma on se, että sama järjestelmä päättää myös, mikä uutinen eksyy etusivullesi, kenen puheenvuoro vaikuttaa “luotettavalta” ja millainen tarina sinulle tarjotaan maailmasta ja itsestäsi.

Kuinka suojata mentaalista suvereniteettia – käytännön tasolla

Johnstone päätyy artikkelissaan siihen, että ainoa todellinen vastavoima tälle kehitykselle löytyy sieltä, minne teknokraatit eivät yllä: inspiraatiosta, tietoisuudesta, luovuudesta ja sisäisestä työstä.(Caitlin Johnstone)

Puretaan tämä auki konkreettisiksi askeliksi.

1. Tunne järjestelmä, jossa elät

Ensimmäinen suojakeino ei ole tekninen, vaan tietoisuutta lisäävä:

  • ymmärrä, mitä dataa sinusta kerätään (sijainti, selaushistoria, ostokset, viestien metatiedot)
  • ymmärrä, että näistä rakennetaan psykologista profiilia – ei pelkästään mainontaa varten, vaan myös riskienhallintaa, luottoluokitusta ja poliittista segmentointia varten(OUP Academic)

Tämä ei tarkoita vainoharhaa, vaan realismia. Jos et ymmärrä pelilautaa, pelaat jonkun muun sääntöjen mukaan.

2. Suunnittele oma informaatiodieettisi

Mielenterveyden kannalta on valtava ero siinä, selaatko koko päivän algoritmin valikoimaa vai luetko tietoisesti valittuja, pitkiä tekstejä.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

  • rajoita “loputonta scrollausta” – laita rajat TikTokille, Reels-videoille ja shorts-sisällölle
  • pidä päivässä yksi hetki, jolloin luet vain pitkiä, syvällisiä juttuja (kirjoja, raportteja, esseitä)
  • valitse muutama lähde, jotka haet itse – älä odota, että algoritmi tuo kaiken eteesi

Tavoite ei ole täydellinen puhdistautuminen, vaan se, että sinulla on edes yksi osa päivästä, jolloin sinä päätät, mitä mieleesi syötetään.

3. Käytä tekoälyä työkaluna, älä hengityskoneena

Tekoäly voi olla äärimmäisen hyödyllinen:

  • luonnosten, koodin ja rakenteiden tuottamisessa
  • ideoiden sparraamisessa
  • vaihtoehtoisten näkökulmien nopeassa kartoittamisessa

Mutta kaksi perussääntöä pitää:

  1. Älä anna tekoälyn tehdä johtopäätöksiä puolestasi. Käytä sitä mahdollisten vastausten kartoittamiseen, älä “totuuden” etsimiseen.
  2. Pidä yksi alue elämästäsi tekoälyttömänä. Esimerkiksi päiväkirja, käsin piirretty luonnosvihko tai lukupiiri, jossa kukaan ei tuo mukanaan AI-tiivistelmiä.

Mentaalinen suvereniteetti tarvitsee tilaa, jossa sinä ja ajatuksesi kohtaavat ilman välikäsiä.

4. Tee sisäinen huolto: pelko- ja viha-koukkujen irrottaminen

Propaganda – oli se sitten valtiollista, kaupallista tai aktivistista – tarttuu aina samaan perussettiin: pelko, viha, syyllisyys, ylemmyydentunne.

Jos haluat olla vähemmän manipuloitavissa:

  • tunnista, mitkä aiheet laukaisevat sinussa välittömän raivon tai paniikin
  • kysy aina: hyötyykö joku siitä, että reagoin näin impulsiivisesti?
  • harjoittele viivettä reaktioon – älä jaa, twiittaa tai repostaa ennen kuin olet nukkunut yön yli

Tämä ei tee sinusta vähemmän tuntevaa. Se tekee sinusta vähemmän ohjattavan.

5. Palaa ihmisyyteen: luovuus, inspiraatio, hengellisyys

On alueita, joihin tekoäly ei pääse käsiksi ilman, että me itse annamme avaimet:

  • improvisoitu musiikki ystävien kanssa
  • kirjoittaminen, jossa et pyydä koneelta ensimmäistäkään ehdotusta
  • hiljainen kävely metsässä ilman kuulokkeita
  • meditatiivinen tai hengellinen harjoitus, missä tahansa muodossa

Nämä eivät ole luksusta, vaan hermoston ja mielen perushuoltoa. Ne luovat sisäisen tilan, jota on vaikeampi kolonisoida klikkioptimoinnin ja psykologisen profiloinnin työkaluilla.

📊 Mitä luvut oikeasti tarkoittavat?

Puhutaan hetki mittakaavasta.

  • Citigroup arvioi, että suurten teknologiayritysten AI-infrainvestoinnit voivat nousta 2,8 biljoonaan dollariin vuoteen 2029 mennessä.(Reuters)
  • McKinseyn mukaan generatiivinen AI voi lisätä 2,6–4,4 biljoonaa dollaria vuodessa globaaliin talouteen.(McKinsey & Company)
  • IDC ennustaa AI-infran markkinan nousevan yli 200 miljardiin dollariin 2020-luvulla.(FutureIOT)

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

  • 2,8 biljoonaa dollaria on noin seitsemän kertaa Suomen koko BKT.
  • 4,4 biljoonaa dollaria vuodessa on enemmän kuin useiden G20-maiden taloudet yhteensä.
  • Jos AI-infraan käytetään 200 miljardia dollaria, sillä voisi rahoittaa esimerkiksi jokaiselle EU-kansalaiselle satojen eurojen vuotuisen “dataosingon” – jos raha ohjattaisiin ihmisiin, ei pelkkiin serverihalleihin.

Nämä luvut kertovat, että tekoäly ei ole sivuprojekti. Se on uuden valtajärjestelmän selkäranka.

Tuomio: tämä aika kutsuu hereille – ei antautumaan

On helppo vajota fatalismiin: koneet valtaavat kaiken, miljardöörit omistavat datan, hallitukset innostuvat valvonnan mahdollisuuksista, eikä tavallisella ihmisellä ole muuta vaihtoehtoa kuin mukautua.

Mutta tämä ei ole koko tarina.

Sama kehitys, joka uhkaa mentaalista suvereniteettiamme, tekee sitä samalla näkyväksi. Kun ymmärrämme, miten algoritmit, tekoäly ja datakoneistot toimivat, meillä on myös mahdollisuus kieltäytyä olemasta pelkkää syötettä.

Tämä aika kutsuu meitä kahteen vastakkaiseen suuntaan:

  • kohti opittua avuttomuutta, jossa ulkoistamme ajattelun, muistimme ja mielipiteemme koneille
  • tai kohti tietoista ihmisyyttä, jossa käytämme teknologiaa kylmänä työkaluna, mutta pidämme sisäisen kompassimme tiukasti omissa käsissämme

Mentaalinen suvereniteetti ei ole annettu – se on jokapäiväinen harjoitus. Jokainen kerta, kun valitset lukea pitkän tekstin lyhyen videon sijaan, kun kyseenalaistat oman reaktiosi, kun ajattelet ensin itse ja kysyt tekoälyltä vasta sitten, harjoitat tätä suvereniteettia.

Koneet tulevat olemaan täällä. Vallanpitäjät tulevat käyttämään niitä. Mielenrauha ei synny kieltämällä tätä, vaan rakentamalla itsensä sellaiseksi ihmiseksi, jota ei voi ohjata yhdelläkään nappia painamalla.

Tämä aikakausi ei vie meitä pois ihmisyydestä, ellei meistä itsestämme tule passiivisia katsojia. Meillä on yhä mahdollisuus tehdä siitä hetki, jolloin tiedostava, ajatteleva ihminen astuu esiin – ei algoritmin vastustajana, vaan sen yläpuolella.

📚 Lähteet

  • Caitlin Johnstone: It’s Getting Harder And Harder To Preserve Our Mental Sovereignty (30.11.2025) – caitlinjohnstone.com.au (Caitlin Johnstone)
  • Henry Kissinger, Eric Schmidt & Daniel Huttenlocher: The Age of AI and Our Human Future – kirjan esittely ja haastattelut(Amazon)
  • Whitney Webb ym.: kommentit Kissinger–Schmidt-kirjan AI-näystä ja havaintojen manipulaatiosta(darkfutura.substack.com)
  • US Intelligence Community & AI – tekoälyn käyttö tiedustelussa ja turvallisuuspolitiikassa(OUP Academic)
  • Reuters, McKinsey, IDC, Citigroup: tekoäly-investointien ja AI-markkinan kasvuennusteet 2020-luvulla(Reuters)
  • “Hypnocracy”: digitaalisen manipuloinnin ja tarinavallan kirja – Wiredin taustoitus(WIRED)