Saksalainen Report24 nosti otsikoihin japanilaisen tapausraportin, jossa rintasyövän ihoetäpesäkkeestä löydettiin immunohistokemialla (IHC) SARS-CoV-2:n S-piikkiproteiinia, mutta nukleokapsidiproteiinia (N) ei. Kirjoittaja tulkitsee löydöksen “todennäköisesti rokoteperäiseksi” (ajoitus: mRNA-booster ennen taudin uusiutumista). Kyseinen artikkeli on vertaisarvioitu ja julkaistu Journal of Dermatological Science -lehdessä (10/2025). (JDS Journal)

Report24:n juttu on nähtävissä täällä, mutta sen sävy on yliviritetty suhteessa alkuperäiseen aineistoon. (Report24)

1) Mitä tapausraportti näyttää

  • N=1: yksittäistapaus, potilas rintasyövän ihoetäpesäkkeellä.
  • IHC-löydös: kasvaimen soluissa S-piikki positiivinen, N-proteiini negatiivinen → kirjoittajan hypoteesi: piikki on peräisin mRNA-rokotteesta (rokotteet eivät sisällä N-proteiinin mRNA:ta). Tämä on johdonmukainen mutta ei todistus kausaliteetista. (JDS Journal)

Miksi N-negatiivisuus on kiinnostavaa?
Luonnollisessa infektiosta peräisin oleva virusilmentymä tuottaa sekä S- että N-proteiineja; rokoteilmentymä tuottaa vain S-piikkiä. Siksi S(+)/N(–) -kuvio viittaa rokote-S:ään, muttei “todista” sitä ilman riippumatonta varmistusta (esim. in situ -hybridisaatio, massaspektrometria). (PMC)

2) Konteksti muusta kirjallisuudesta

  • S-piikin kudoshavaintoja on raportoitu myös muualla IHC:llä. Esim. Ota ym. kuvasivat aivovaltimoiden intimassa S-piikin pitkäkestoista esiintymistä potilailla kuukausia rokotuksen jälkeen; tulkinta on kiistanalainen ja sitä on kritisoitu menetelmärajoitteista. (ScienceDirect)
  • “Turbo-syöpä” väitteet: laajat epidemiologiset aineistot ja viranomaisselvitykset eivät tue väitettä, että mRNA-rokotukset lisäisivät syöpää tai kiihdyttäisivät sitä; useat faktantarkistukset ovat oikaisseet väitteet (mm. Japani). (Reuters)
  • Syöpäpotilaiden kliininen näyttö rokotuksista: tuoreet analyysit (ESMO 2025) viittaavat jopa parempaan elossaoloon, kun mRNA-COVID-rokote on annettu lähellä immunoterapian aloitusta; muut tutkimukset eivät löydä haittaa tehoon tai turvallisuuteen. Nämä havainnot eivät liity S-IHC-löydöksiin suoraan, mutta ne tasapainottavat kokonaiskuvaa. (ecancer)

3) Menetelmä: miksi IHC vaatii varovaisuutta

Immunohistokemian spesifisyys riippuu vasta-aineesta, protokollasta ja kudoskäsittelystä. SARS-CoV-2-antigeenien IHC-tunnistukseen on kehitetty valideja klooneja, mutta ristireaktiot ja taustavärjäykset ovat todellisia riskejä. Siksi yksittäiset S-positiiviset värjäykset tulisi varmistaa orthogonaalisilla menetelmillä (ISH, proteomiikka). (PMC)

Johtopäätös menetelmästä: tapausraportti on teknisesti uskottava ja uutiskelpoinen, mutta todisteketju on vielä ohut. Vahvistus tarvitaan.

4) Miten tämä kannattaa tulkita (ilman ylilyöntejä)

  • Fakta: vertaisarvioitu tapaus osoittaa S-piikin signaalin kasvaimesta, N(–), ajoituksellisesti mRNA-boosterin jälkeen. (JDS Journal)
  • Ei-fakta: tästä ei seuraa, että rokote laukaisee syövän, kiihdyttää kasvaimen kasvua tai muuttaa yleistä syöpäriskiä. Kausaliteettia ei ole osoitettu.
  • Konteksti: laajat kliiniset aineistot eivät näytä rokotuksista johtuvaa syövän lisääntymistä; osa tuoreesta datasta viittaa päinvastaiseen immunoterapian yhteydessä. (ecancer)
  • Seuraukset tutkimukselle: tarvitaan laajoja kohortteja, joissa kudosnäytteistä tutkitaan S- ja N-proteiinit standardoiduilla, validoiduilla menetelmillä ja verrataan rokotus-, infektio- ja hoitohistoriaan. (PMC)

5) Mikä Report24:ltä jäi kertomatta

Report24 otsikoi “räjähteisesti”, mutta ei erittele IHC-menetelmän rajoitteita eikä tuo esiin vastanäyttöä syövän epidemiologiasta rokotusten jälkeen. Meidän arviomme on: ilmiö on tieteellisesti kiinnostava hypoteesi, muttei todiste mekanismista tai riskistä väestötasolla. (Report24)

6) Mitä seuraamme jatkossa

  1. Riippumattomat toistot: löytyykö S(+)/N(–) -kuviota muista kasvaimista, muilla laboratorioilla ja vasta-aineilla? (PMC)
  2. Orthogonaaliset varmistukset: ISH/massaspektrometria vahvistamaan, onko kyse todella S-proteiinista (ja missä muodossa). (Nature)
  3. Kliiniset korrelaatiot: assosioituuko S-signaali millään tavoin ennusteeseen tai hoitovasteeseen, vai onko se biologisesti merkityksetön “jälki”?
  4. Vastalöydökset ja kritiikki: Ota ym. kaltaisten IHC-tutkimusten metodikritiikki on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa. (PubMed)

Johtopäätös

Uusi tapausraportti on uutisarvoinen datapiste, joka nostaa selvän tutkimuskysymyksen: voiko rokote-S jäädä joihinkin kudoksiin ja missä määrin sillä on biologista tai kliinistä merkitystä? Tällä hetkellä oikea tulkinta on: hypoteesi kyllä, näyttö kausaliteetista ei. Siksi aiheesta kannattaa raportoida – mutta ilman sensaatioita ja rinnalla esitettäväksi se laaja näyttö, joka ei tue väitteitä rokotusten aiheuttamasta “syöpäaallosta”. (Reuters)

Lähteet

  • Sano S. A case of metastatic breast carcinoma to the skin expressing SARS-CoV-2 spike protein possibly derived from mRNA vaccine. Journal of Dermatological Science (10/2025). (JDS Journal)
  • Report24: Explosive Studie: Spike-Protein in Krebszellen … (14.10.2025). (Report24)
  • Szabolcs M. ym. Identification of Immunohistochemical Reagents for In Situ… Am J Surg Pathol (2020) – IHC-spesifisyys. (PMC)
  • Ota N. ym. Expression of SARS-CoV-2 spike protein in cerebral arteries… Microvasc Res (2025) + kriittinen kirje. (PubMed)
  • Reuters Fact Check (Japan & “turbo-cancer” väitteet). (Reuters)
  • ESMO 2025: mRNA-rokotus & immunoterapia – elossaolon paraneminen; ei haittaa turvallisuuteen. (ecancer)