Pääkohdat

  • Frontnieuws referoi Del Bigtree -dokumenttia An Inconvenient Study, joka väittää Henry Ford Healthin (HFH) julkaisemattoman kohorttianalyysin osoittavan rokotetuilla lapsilla jopa ~2,5-kertaisen riskin kroonisiin sairauksiin verrattuna rokottamattomiin. (Frontnieuws)
  • Itse analyysin luonnos (24-sivuinen PDF) on julkinen senaattikuulemisen aineistona; siinä raportoidaan mm. suuremmat riskisuhteet astmalle, atoopialle, autoimmuunitaudeille ja neurokehityshäiriöille.
  • Tutkimus ei ole vertaisarvioitu, ja HFH on todennut sen “ei läpäisseen” järjestelmän tieteellisiä laatukriteerejä. (An Inconvenient Study)
  • Merkittävimmät menetelmäongelmat: voimakas havaintoharha (rokotetuilla moninkertainen määrä lääkärikäyntejä ja pidempi seuranta-aika), epätasapainoiset lähtöryhmät (enemmän ennenaikaisia, matalapainoisia ym. riskitekijöitä rokotetuissa). Nämä seikat voivat keinotekoisesti kasvattaa diagnoosien määrää rokotetuissa ilman todellista terveyseroa. (STAT)
  • Laajat, tuoreet väestöaineistot – esim. Tanskan 1,2 miljoonan lapsen kohortti – eivät löydä yhteyttä (myöskään alumiiniadjuvantteihin) ja 50 erilaiseen krooniseen sairauteen. (PubMed)

Mistä kohu alkoi?

Frontnieuws nostaa esiin Bigtree’n dokumentin, joka rakentuu Henry Ford Healthin sisäiseen, julkaisemattomaan analyysiin. Narratiivi: tutkimus “piilotettiin”, koska tulokset näyttävät rokotteille epäedullisilta. (Frontnieuws)

Itse asiakirja on kuitenkin katsottavissa – ei tieteellisessä lehdessä, vaan Yhdysvaltain senaatin pysyvän tutkintavaliokunnan kuulemisen liitteenä (syyskuu 2025).

Mitä PDF väittää?

Henry Fordin analyysi (18 468 lasta; 1 957 rokottamatonta) raportoi rokotuksille altistuneilla lisääntyneen riskin “krooniselle terveydentilalle” (HR ~2,5). Yksittäisissä diagnoosiluokissa korostuvat astma, atopia/ekseema, autoimmuunitaudit sekä tietyt neurokehityshäiriöt. Raportin mukaan 10 vuoden kohdalla “kroonisesti sairauden” vapaana olisi 43 % rokotetuista vs. 83 % rokottamattomista.

Miksi tuloksia pidetään epäluotettavina?

1) Havaintoharha (ascertainment/detection bias).
PDF:ssä itsessään todetaan, että rokotetuilla on keskimäärin noin 7 lääkärikohtaamista/vuosi riippumatta diagnooseista; rokottamattomilla noin 2. Kun diagnoosi edellyttää useita käyntejä (esim. puheviive, ADHD, oppimisvaikeudet, korvataudit), ryhmä joka käy lääkärissä useammin saakin näitä diagnooseja useammin. Tämä kasvattaa “sairautta” rekistereissä ilman, että todellinen sairastavuus olisi eri.

Useat riippumattomat arviot (Stanfordin infektiolääkäri Jake Scott; biostatistikko Jeffrey Morris ym.) nostivat juuri tämän ongelman esiin: mittaatko oikeasti terveyseroa – vai terveydenhuollon kontakteja? (STAT)

2) Seuranta-ajan ero.
Rokotetuilla mediaaniseuranta ~970 päivää vs. rokottamattomilla ~461 päivää; pidempi seuranta → enemmän mahdollisuuksia “ehtiä” saada diagnoosi tutkimusikkunassa. Tekijät yrittävät herkkyysanalyyseillä korjata tätä, mutta riippumattoman arvion mukaan epäsuhta jää ja voi jopa korostua.

3) Epätasaiset lähtöryhmät (confounding).
Rokotetuissa oli enemmän ennenaikaisuutta, matalaa syntymäpainoa, syntymäasfyksiaa/traumaa – kaikki tekijöitä, jotka itsenäisesti lisäävät myöhempien diagnoosien riskiä. Vaikka malleissa säädetään joistain muuttujista, näin suuret eroperusteet altistavat jäännöshäiriöille.

4) “Nollia” epäuskottavissa kohdissa.
Esim. ADHD-tapauksia ilmoitetaan 0 rokottamattomissa (~1 900 lasta), vaikka väestötasolla esiintyvyys on ≈10–11 %. Tämä viittaa pikemminkin alidiagnostiikkaan kuin suojaan. (Science Feedback)

5) Ei vertaisarvioitu, työnantajan oma linjaus kriittinen.
HFH:n mukaan luonnos “ei läpäissyt” järjestelmän tiukkoja standardeja; organisaatio on myös kiistänyt elokuvan esittämiä väitteitä. (An Inconvenient Study)

Laajempi kuva: mitä muut suuret aineistot sanovat?

Samaan aikaan kun Henry Fordin luonnosta käytetään “todisteena”, uudet, laajat väestörekisteritutkimukset antavat hyvin toisenlaisen kuvan:

  • Tanska, 1,2 miljoonaa lasta (Annals of Internal Medicine, 2025): ei yhteyttä alumiiniadjuvantteihin ja 50 krooniseen sairauteen (autismi, astma, autoimmuunitaudit, ym.). Myös ulkoiset asiantuntijat ja lehden toimitus torjuivat yritykset mitätöidä tutkimus ilman näyttöä. (PubMed)
  • Useat riippumattomat, vertaisarvioidut arviot ja koosteet tukevat samaa kokonaiskuvaa: väitteet laajasta haittasairastavuudesta eivät saa tukea laadukkaista rekisteri- ja kohorttinäytöistä. (Science Feedback)

Huomio Aaby/DTP-keskustelusta: Frontnieuws viittaa myös Peter Aabyn ns. “epäspesifeihin vaikutuksiin” (DTP-rokotteen ja kuolleisuuden suhde historiallisissa, matalan tulotason ympäristöissä). Tältäkin osin kuva on ristiriitainen: osa havainnoivista aineistoista raportoi yhteyksiä, toiset eivät; WHO:n SAGE-katsaukset eivät pitäneet näyttöä vakuuttavana ja korostivat menetelmäongelmia ja kontekstiriippuvuutta. Näitä asetelmia ei voi suoraan yleistää nykyisiin korkean tulotason rokotusohjelmiin. (PubMed)

Entä julkaisematta jättäminen – “sensuuria” vai laatua?

On ymmärrettävää, että “vaxxed vs. unvaxxed” -asetelma kiinnostaa. Mutta jos vertailuryhmät eroavat radikaalisti terveydenhuollon käytön, seurannan ja syntymäriskien suhteen, saatu signaali voi olla analyysihäly eikä biologiaa. Vertaisarviointi on juuri se paikka, jossa tällaiset virheet karsitaan – ja dlategoHenry Fordin luonnos ei päätynyt lehteen. Tätä painottivat sekä riippumattomat arviot että HFH:n oma kanta. (STAT)

Mitä Frontnieuws jättää sanomatta?

  • Dokumentti rakentaa “paljastustarinan”, mutta ohittaa keskeiset menetelmäseikat (kontakti- ja seurantaerot), jotka selittävät suuren osan raportoituista eroista ilman syy-seuraus-tulkintaa. (Frontnieuws)
  • Samaan aikaan tuoreet, massiiviset rekisteritutkimukset – joissa edellä mainittuja vinoumia hallitaan – eivät tue väitettä laajasta rokotehaittasairastavuudesta. (PubMed)

Johtopäätös

Henry Fordin lapsikohortin luonnos on todellinen asiakirja, mutta ei vertaisarvioitu tutkimus, ja siinä on vakavia metodologisia ongelmia (havaintoharha, epätasaiset lähtöryhmät, seuranta-ajan ero). Kun todistustaakka on näin suuri, anekdootti- ja luonnostason havainnot eivät riitä muuttamaan johtopäätöksiä, jotka perustuvat laadukkaisiin, väestötason aineistoihin. Tämänhetkinen paras saatavilla oleva näyttö ei tue väitteitä, että rokotusohjelmat lisäisivät lasten kroonisia sairauksia väestötasolla. (STAT)

Lähteet (valikoidut)

  • Frontnieuws-artikkeli ja An Inconvenient Study -sivusto (väitteet ja konteksti). (Frontnieuws)
  • Henry Ford -luonnos (senaatin liite, tulostaulukot ja hazardiriskit).
  • Riippumattomat arviot: STAT News (Jake Scott), Science Feedback (metodiongelmat). (STAT)
  • Tanskan Annals-tutkimus (1,2 M lasta) ja siitä raportoineet tahot. (PubMed)