#Sysimusta(tm)-luenta: Turvatakuiden teatteri
By Konrad K / 8 tammikuun, 2026 / Ei kommentteja / Sysimusta-analyysi
Ukraina-show ottaa taas uusia kierroksia, katsotaanpa tarkemmin mitä iltasanoman artikkeli oikeasti kertoo.
Aloitetaan suoraan ilman kiertelyä.
Kun poliitikot alkavat toistella sanaa turvatakuu, on syytä katsoa tarkasti, mitä ei sanota.
Pariisissa kokoontunut niin sanottu “halukkaiden koalitio” julisti Ukrainalle sitovia turvatakuita. Julistuksen mukaan nämä takuut astuvat voimaan tulitauon alkaessa, estävät Venäjän tulevat hyökkäykset ja takaavat Ukrainan turvallisuuden pitkälle tulevaisuuteen. Paperilla kaikki näyttää vakaalta. Retoriikassa jopa historialliselta.
Mutta Sysimusta-lukeminen alkaa vasta, kun paperia aletaan lukea kuin rahoitussopimusta – ei kuin julistusta.
Ensimmäinen havainto: Yhdysvallat ei allekirjoittanut julistusta.
Se oli paikalla. Se puhui. Se lupasi. Mutta allekirjoitus puuttuu.
Paikalla olivat presidentti Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff ja Trumpin vävy Jared Kushner. Molemmat vakuuttivat, että kyseessä ovat “vahvimmat turvatakuut, joita kukaan on koskaan nähnyt”.
Sysimusta-kysymys kuuluu:
missä nämä takuut ovat, jos ne ovat historian vahvimmat?
Toinen havainto: julistuksen teksti on vesitetty.
Sekä Reuters että Politico kertovat, että aiemmista luonnoksista poistettiin suorat muotoilut, joissa Yhdysvallat olisi sitoutunut tukemaan monikansallisia joukkoja tiedustelulla, logistiikalla ja sotilaallisilla kyvykkyyksillä.
Tilalle jäi kieli, joka on tuttu kaikille, jotka ovat lukeneet EU-lausuntoja kriisitilanteissa:
valmiuksia, tukea, yhteistyötä, perälauta.
“Backstop.”
Sana, joka kuulostaa tekniseltä mutta tarkoittaa käytännössä: ei automatiikkaa, ei velvoitetta, ei pakkoa.
Kolmas havainto: konteksti tekee lupauksista onttoja.
Samaan aikaan kun Yhdysvallat lupaa Ukrainalle turvatakuita, Trumpin hallinto:
– puhuu avoimesti Grönlannin haltuunotosta
– sivuuttaa kysymykset liittolaisten alueellisesta koskemattomuudesta
– kieltäytyy kommentoimasta Tanskaa koskevia uhkauksia
Jos Yhdysvallat ei sitoudu liittolaisensa alueelliseen koskemattomuuteen Pohjois-Atlantilla, miksi sen lupaus olisi uskottava Itä-Euroopassa?
Tätä ei tarvitse keksiä. Useat asiantuntijat sanovat sen suoraan.
Ruotsalainen taloustieteilijä ja diplomaatti Anders Åslund toteaa, että Trumpin antamat turvatakuut ovat lähtökohtaisesti tyhjiä, koska Trump kyseenalaistaa jatkuvasti jopa Naton peruslogiikan.
Brookings-instituutin tutkija Philip H. Gordon muistuttaa, että Trump ei ole kertaakaan osoittanut halukkuutta vastustaa Venäjää sotilaallisesti – edes silloin, kun Ukraina on ollut suorassa hyökkäyksessä.
Sysimusta-tulkinta:
jos apua ei anneta silloin kun sitä eniten tarvitaan, sitä ei anneta myöhemminkään nimellisen sopimuksen perusteella.
Neljäs havainto: Venäjä ei hyväksy näitä turvatakuita – eikä sen tarvitsekaan.
Kreml on toistuvasti sanonut, ettei se hyväksy Nato- tai EU-joukkoja Ukrainassa missään muodossa. Ulkoministeri Sergei Lavrov puhuu avoimesti “juurisyiden” eliminoinnista – Nato pois, alueet Venäjälle.
Strategiatutkija Phillips O’Brien huomauttaa, että Venäjän lausunnot paljastavat karun realiteetin: Moskovassa Yhdysvaltojen lupauksia pidetään merkityksettöminä.
Ja tässä kohtaa näytelmä sulkeutuu.
Ukrainalle luvataan turvatakuita, joita:
– Yhdysvallat ei allekirjoita
– Yhdysvallat ei sido itseään sotilaallisesti toimeenpanemaan
– Venäjä ei hyväksy osaksi mitään rauhansopimusta
Silti Euroopan johtajat puhuvat “uudistuneesta yhtenäisyydestä”.
Sysimusta-johtopäätös ei ole miellyttävä, mutta se on selkeä:
Tässä ei rakenneta turvallisuutta.
Tässä rakennetaan poliittista välitilaa, jossa:
– Ukraina pidetään kiinni lupauksissa
– Eurooppa ostaa aikaa
– Yhdysvallat säilyttää liikkumavapauden perääntyä
Turvatakuu ilman pakkoa on lupaus ilman seuraamusta.
Ja lupaus ilman seuraamusta ei ole takuu – se on retoriikkaa.
Kun tämä teksti luetaan ääneen, se ei ole uutinen.
Se on varoitus:
sanoihin nojaava turvallisuus on aina ensimmäinen asia, joka romahtaa.