Donut Labin lupaukset ovat juuri sitä kamaa, josta teknologiajournalismi saa dopamiinit: yksi tuote väittää ratkaisevansa kaikki pullonkaulat yhdellä iskulla.

Siksi myös se “törkeä vihjailu” syntyy niin helposti: jos teksti rakennetaan draamakaareksi (mullistus → onko huijaus? → ehkä ei sittenkään, mutta…), lukija ohjataan epäilemään ennen kuin mitään on oikeasti todistettu – ja samalla annetaan riittävästi “mutta ehkä!” -pakotietä, jotta kukaan ei joudu vastuuseen vahvasta väitteestä.

Alla Sysimusta-purku: mitä tiedetään, mitä ei tiedetä, ja missä kohtaa tarina muuttuu klikki-ansaksi.

1) Raakadata: mitä Donut Lab itse oikeasti väittää

Donut Labin oma CES-julkistus muotoilee viestin näin: “high performance solid state” -akku, skaalattavissa massatuotantoon ja nähtävissä “real world use” Verge-moottoripyörissä, aikataululla Q1. (Donut Lab)

Sama speksipaketti (400 Wh/kg, nopea lataus, erittäin pitkä syklikesto) toistuu laajasti CES-raporteissa Verge-yhteydessä. Techradar esimerkiksi puhuu 400 Wh/kg -energiatiheydestä ja jopa 100 000 syklin eliniästä, mutta nostaa samalla esiin käytännön toteutuksen ja skaalan epävarmuuden. (TechRadar)

Verge puolestaan markkinoi TS Pro -mallilleen DC-pikalatausta “jopa 200 kW” ja “jopa 300 km alle 10 minuutissa” 33,3 kWh akulla. (Verge Motorcycles)

Tärkeä huomio: nämä ovat ensisijaisesti yritysten omia tai niitä siteeraavia väitteitä. Ne eivät vielä ole riippumattomia mittaustuloksia.

2) Ensimmäinen punainen lippu: “0–100% alle 5 min” vs. perusfysiikka (pakettitasolla)

Jos puhutaan 33,3 kWh akustosta ja 200 kW lataustehosta:

  • Aika = energia / teho
  • 33,3 kWh / 200 kW = 0,1665 h
  • 0,1665 h × 60 min/h = 9,99 min

Eli jo pelkällä jakolaskulla: “0–100% alle 5 min” ei täsmää 200 kW / 33,3 kWh -pakettiin, ellei (a) latausteho ole merkittävästi suurempi, (b) puhuta paljon pienemmästä akusta, tai (c) “0–100” tarkoita jotain muuta kuin mitä normaalisti luullaan.

Tässä kohtaa median pitäisi pysähtyä määritelmiin, mutta useimmiten se ei pysähdy – koska hype toimii paremmin ilman määritelmiä.

3) Toinen punainen lippu: 5 minuutin täysi lataus = 12C (ja se on raju)

C-rate-logiikka:

  • 1C = täysi lataus 60 minuutissa (QuantumScape)
  • 5 minuutissa täyteen → 60 / 5 = 12C

12C täyteenlataus 0–100% on akkutekniikassa poikkeuksellisen aggressiivinen vaatimus, etenkin jos samaan pakettiin ladataan vielä:

  • korkea energiatiheys
  • pitkä elinikä
  • turvallisuus
  • ja kylmä/kuumakestävyys

Yksi näistä voi olla realistinen. Kaksi on jo vaikea. Kaikki samaan aikaan on se kohta, jossa skeptisyys ei ole “negatiivisuutta” vaan perushygieniaa.

4) Kolmas punainen lippu: 100 000 sykliä — “ikuisuus” ei ole mittayksikkö

Jos joku väittää 100 000 sykliä, ensimmäinen kysymys ei ole “valehtelisiko ne”, vaan:

Mitä tarkoittaa “sykli”?

  • 100% purku + 100% lataus (100% DoD)?
  • 10% mikro-sykli edestakaisin?
  • laboratorion nopea pulssitus?

Ilman määritelmää luku on markkinointia.

Ja jos leikittelee hetken täydellä syklillä ja 600 km toimintasäteellä (jota näissä CES-jutuissa pyörii Verge-kontekstissa):
600 km × 100 000 = 60 000 000 km.
Se ei ole “hyvä akku”. Se on “tämä ei tarkoita sitä mitä luulet” -luku.

5) “Ehkä se ei ole litiumakku vaan kondensaattori” – tämä on se reitti, jolla speksit voivat alkaa muistuttaa todellisuutta

Moni kriitikko on kiinnittänyt huomiota siihen, että sama numeropaketti näyttäisi linkittyvän Nordic Nanon “electrostatic bipolar capacitor” -ajatukseen – eli kondensaattori/batteria-hybridiin, ei klassiseen litiumioniin. Tätä linjaa on nostettu esiin mm. alan keskusteluissa ja some-kommenteissa. (LinkedIn)

Tämä on olennainen, koska:

  • Superkondensaattorien perusheikkous on tyypillisesti energiatiheyden mataluus (luokkaa 5–20 Wh/kg, lähteestä riippuen). (ScienceDirect)
  • Vastavuoroisesti niiden vahvuus on teho, nopea lataus ja pitkä syklikesto.

Jos Donut Lab / Nordic Nano yrittää sanoa “akku” sellaiseen laitteeseen, joka käyttäytyy monelta osin kuin kondensaattori, syntyy kaksi asiaa samaan aikaan:

  1. Teknisesti osa luvuista alkaa kuulostaa vähemmän mahdottomilta (syklit ja lataus).
  2. Kielellisesti syntyy harmaa alue, jossa “solid-state battery” voi tarkoittaa markkinoinnissa jotain aivan muuta kuin mitä insinööri olettaa.

Ja juuri tässä kohtaa media voi tehdä “törkeän vihjailun” ilman että sanoo sitä ääneen:

  • “Se kuulostaa liian hyvältä”
  • “Onko se edes akku”
  • “Julkista tukea”
  • “pieni tiimi”
  • “miksei isot OEM:t ole jo mukana”

Rakenne on kuin tehty johdattamaan lukija ajatukseen “haisee huijaukselta”, vaikka jutussa ei olisi mitään varsinaista näyttöä huijauksesta.

6) Missä kohtaa vihjailu muuttuu ongelmaksi (Sysimusta-kohta)

Tämä on se media-kaava:

  1. Kerro speksit mahdollisimman uskomattomina.
  2. Aseta “järjen ääni” vastapuolelle (yksi asiantuntija/kommentoija), ja samalla pienennä häntä sävyllä (esim. “itseään akkutohtoriksi nimittävä” -tyyppiset ilmaisut).
  3. Kerro tarinaan sotkettuja signaaleja: julkinen tuki, pieni tiimi, nopeasti perustettu yhtiö.
  4. Lopeta “ei ehkä täysi huijaus” -pelastuslauttaan.

Lopputulos: lukijaan jää tunne, että jossain tässä on kusetus — vaikka jutun faktapohja olisi lähinnä yrityksen oma markkinointi + yksi reaktio.

Se on tehokasta. Ja kyynisesti: se on myös turvallista, koska kukaan ei väittänyt suoraan mitään. Lukija vain “päätteli”.

7) Mitä pitäisi olla pöydällä ennen kuin tästä voi kirjoittaa rehellisesti “mullistuksena”

Jos Donut Lab haluaa tappaa epäilyn, tie on yksinkertainen (ei helppo, mutta yksinkertainen):

  • Datasheet: kennon kemia/arkkitehtuuri, nimellisjännite, kapasiteetti, jatkuva ja huippuvirta, latausprofiili.
  • Mittaustapa: 400 Wh/kg millä tasolla (kenno vs moduuli vs paketti), ja millä standardilla.
  • Syklit: syklin määritelmä, DoD, lämpötila, latausnopeus, ja kapasiteetin säilyvyys käyrinä.
  • Nopea lataus: lataus 0–100% (tai 10–80%) standardoidulla protokollalla ja lämmönhallinnan kanssa.
  • Riippumaton verifiointi: ulkopuolinen labra tai vähintään kolmannen osapuolen auditointi.

Ilman näitä mullistus on tarina, ei todiste.

8) Mitä minä pidän todennäköisimpänä (ilman kristallipalloa)

  • On täysin mahdollista, että Verge/Donut Lab on rakentanut oikeasti toimivan demon / pienen erän energianvarastointia, joka on “solid-state” jossain merkityksessä ja toimii moottoripyöräkäytössä. CES-kontekstissa Verge/Donut näkyy muutenkin isosti. (Autoweek)
  • On myös täysin mahdollista, että “akku”-sana on tahallisesti venytetty kattamaan laite, joka on lähempänä kondensaattori-hybridiä kuin klassista litiumakkua. (LinkedIn)
  • Ja se kaikkein tylsin, mutta yleisin: luvut ovat parhaat mahdolliset laboratorio-olosuhteet + optimistinen tulkinta + markkinointikieli.

Eli: ei välttämättä huijaus, mutta väitepaketti on rakennettu niin, että se kuulostaa paremmalta kuin se on, ja media hyödyntää tätä tekemällä epäilystä oman draamansa.

📚 Lähteet

  • Donut Lab – CES battery announcement (yrityksen oma väite “solid state”, skaalautuvuus ja aikataulu). (Donut Lab)
  • Techradar – Verge/Donut Lab CES 2026 -juttu (väitteet 400 Wh/kg, 10 min -lataus/teemat). (TechRadar)
  • Verge Motorcycles – TS Pro (33,3 kWh, jopa 200 kW, “jopa 300 km alle 10 minuutissa”). (Verge Motorcycles)
  • ScienceDirect (2025) – superkondensaattorien tyypillinen energiatiheys 5–20 Wh/kg vs. Li-ion. (ScienceDirect)
  • Battery University – vertailutaulukko superkondensaattori vs. litiumioni (mm. tyypillinen Wh/kg-luokka). (Battery University)
  • QuantumScape – C-rate selitys (1C = 0–100% tunnissa). (QuantumScape)
  • Rakennerahastot.fi – Nordic Nano Groupille myönnetty ~2,9 M€ JTF-tuki (taustatietona julkisesta rahoituksesta). (Rakennerahastot)