Lähde: Iltalehti
Teksti: Heikki Mulari
Otsikko: Putinin korttitalo romahti – jäljellä enää yksi epätoivoinen oljenkorsi

1. Mitä teksti väittää (pintataso)

Iltalehden analyysi rakentaa selkeän kertomuksen:

  • Vladimir Putin on menettänyt liittolaisensa.
  • Venäjä on osoittautunut kyvyttömäksi suojelemaan Bašar al-Assadia, Nicolás Maduroa tai tukemaan Irania ratkaisevasti.
  • Kiina käyttää Venäjää kylmästi hyväkseen.
  • Jäljellä on vain yksi toivo: Yhdysvaltojen huomion harhauttaminen pois Ukrainasta.

Tämä kehystetään Putinin epätoivoiseksi loppupeliksi, jossa Kreml uhraa kaiken Ukrainan alistamiseksi.

2. Ensimmäinen ongelma: analyysi, joka on narratiivi

Tekstiä kutsutaan analyysiksi, mutta se toimii poliittisena kertomuksena, ei rakenteellisena purkuna.

  • Liittolaisten kaatuminen esitetään suoraviivaisesti Venäjän kyvyttömyytenä
  • Vaihtoehtoisia selityksiä ei käsitellä
  • Aikajänne typistetään: neljän vuoden sota = automaattinen romahdus

Analyysissä ei kysytä:

  • Mikä Venäjän todellinen minimistrategia on?
  • Missä kohtaa Venäjä valitsee olla puuttumatta?
  • Missä kohtaa liittolaisuudet ovat olleet alun perinkin instrumentaalisia, ei eksistentiaalisia?

3. Assad ja Maduro – väärä rinnastus

Assadin ja Maduron kohtalot niputetaan samaan ketjuun. Tämä on analyyttisesti heikko ratkaisu.

  • Syyria:
    • Venäjä sai jo Tartusin ja Hmeimimin
    • Strateginen Välimeren jalansija on pitkälti realisoitu
    • Assadin henkilökohtainen kohtalo ei ole sama kuin Venäjän asema
  • Venezuela:
    • Venäjän läsnäolo oli symbolinen, ei sotilaallinen
    • Maduro ei koskaan ollut Venäjän ”suojelukohde” samalla tasolla

Teksti tulkitsee vetäytymisen heikkoudeksi, vaikka se voi olla kulujen katkaisua.

4. Iran – tekstin suurin väärinymmärrys

Iranin kohdalla analyysi lipsahtaa pahimmin.

  • Iran ei ole Venäjän liittolainen samalla tavalla kuin länsimaissa ymmärretään
  • Kyse on vaihtokaupasta:
    • Iran: droonit, ohjukset
    • Venäjä: raha, teknologia, diplomatia (rajallisesti)

Se, ettei Venäjä anna Iranille huippuilmapuolustusta:

  • ei ole moraalinen pettäminen
  • vaan oman ilmapuolustuksen priorisointia sodassa

Analyysi tulkitsee tämän ”selkärangattomuudeksi”, vaikka kyse on resurssilogistiikasta.

5. Kiina – vasallisuhde vai hallittu epäsymmetria?

Tekstissä Xi Jinping esitetään kylmänä hyväksikäyttäjänä ja Venäjä vasallina.

Tämä on osittain totta, mutta:

  • Venäjä hyväksyy tämän suhteen
  • Vastineeksi se saa:
    • markkinat energialle
    • pakoterakoa
    • strategista syvyyttä

Kyse ei ole nöyryytyksestä vaan epäsymmetrisestä liitosta, jonka molemmat osapuolet ymmärtävät.

6. ”Viimeinen oljenkorsi” – Trump narratiivina

Analyysin huipennus nojaa Donald Trumpiin.

Lähteenä käytetään Meduzaaa, mutta:

  • esitetty ajattelu on spekulatiivista
  • se toimii paremmin länsimaisena pelkokuva-projektiona kuin Kremlin strategiana

Venäjä ei ”toivo” Trumpin sekoittavan maailmaa.
Venäjä varautuu Yhdysvaltojen sisäiseen epävakauteen – mikä tahansa hallinto on sille hyväksyttävä, kunhan Ukraina ei saa rajatonta tukea.

7. Mitä tekstissä ei sanota (oleellisin osa)

Iltalehden analyysi ei käsittele:

  • Venäjän sotatalouden sopeutumista
  • Sisäpoliittisen järjestelmän vakautta
  • Ukrainan sodan kulumista molemmin puolin
  • Lännen omia rajoitteita (asevarastot, poliittinen tahto)

Putinin ”korttitalo” kuvataan romahtaneeksi, mutta:

  • mitään romahtamista ei todenneta
  • vain liittolaisten henkilökohtaisia tappioita

8. Sysimusta-yhteenveto

Tämä ei ole analyysi Putinin tilanteesta.
Tämä on analyysi lännen toiveajattelusta.

Iltalehti:

  • tulkitsee vetäytymisen heikkoudeksi
  • sekoittaa moraalisen pettämisen strategiseen priorisointiin
  • käyttää Trumpia narratiivisena pelastajana ja uhkakuvana yhtä aikaa

Todellisuudessa:

  • Venäjä ei ole voittamassa nopeasti
  • mutta se ei ole myöskään romahtamassa
  • Putinin järjestelmä on rakennettu kestämään huonoja vaihtoehtoja, ei hyviä

Korttitalo ei kaadu.
Se vain kutistuu siihen mittaan, jonka se on valmis maksamaan.

Ja se on asia, josta tämä ”analyysi” vaikenee.