#Sysimusta(tm)-analyysi: “Tänä vuonna taotaan auroja aseiksi” – miten sota normalisoidaan talouspuheeksi
By Konrad K / 5 tammikuun, 2026 / Ei kommentteja / Sysimusta-analyysi
Analyysin kohde:
HS Pääkirjoitus, Paavo Rautio, 2026
Keskeinen väite (implisiittinen):
Suomen Nato-jäsenyys on nyt taloudellisesti hyödyllinen, ja puolustusteollisuuden kasvu on rationaalinen, jopa toivottava kehityssuunta.
1. Otsikko paljastaa jo kaiken
“Tänä vuonna taotaan auroja aseiksi”
Tämä ei ole neutraali metafora.
Se on moraalinen siirtymälausuma.
- “Aurat” = siviilitalous, rauha, tuottava yhteiskunta
- “Aseet” = militarisaatio, sota, uhkakuva
- “Taotaan” = aktiivinen, päättäväinen teko
- “Tänä vuonna” = kiire, välttämättömyys, ei vaihtoehtoja
Otsikko tekee yhden asian erittäin tehokkaasti:
👉 se normalisoi siirtymän rauhan ajan taloudesta sotatalouteen.
Ei surua.
Ei ristiriitaa.
Ei moraalista kitkaa.
Vain realismia.
2. Ensimmäinen kappale: pörssi before periaate
Teksti alkaa näin:
“Uutinen tämän vuoden mahdollisesta pörssilistautujasta kertoo paljon siitä, minne talouden vuosi 2026 suuntaa.”
Ei sodasta.
Ei turvallisuusuhasta.
Ei Venäjästä.
Vaan listautumisesta.
Yritys: Sensofusion
Rahoitus: 45 miljoonaa euroa
Sektori: droonien torjunta
Jo ensimmäinen valinta kertoo kehystyksestä:
Sota ei ole kriisi – se on markkinasignaali.
3. Teknologian eufemismi: tappaminen katoaa sanastosta
Sensofusionista kirjoitetaan näin:
“Torjuntadrooni on pieni ja halpa. Se hyödyntää tekoälyä.”
Huomaa, mitä ei sanota:
❌ tappaminen
❌ kohteet
❌ ihmiset
❌ vastuu
❌ virheet
❌ eskalaatio
Tilalla on:
✔ “pieni ja halpa”
✔ “tekoäly”
✔ “istuu hyvin Euroopan puolustukseen”
Tämä on klassinen teknologinen neutralisointi:
ase ei ole ase, vaan ratkaisu.
4. “Resepti, jolle ei olisi ollut tilausta” – mutta nyt on
“Se on myös resepti, jolle ei olisi ollut mitään tilausta vain muutama vuosi sitten.”
Tämä lause on keskeinen.
Se tekee kaksi asiaa yhtä aikaa:
- Myöntää, että kyseessä on poikkeustila
- Julistaa poikkeustilan uudeksi normaaliksi
Ei kysytä:
- miksi tämä tila syntyi
- kuka hyötyy
- milloin se päättyy
Vaan todetaan: nyt on tällainen maailma.
5. Yhdysvallat petti, Venäjä uhkaa – Eurooppa maksaa
“Venäjä uhkaa Eurooppaa eikä Yhdysvallat ole enää luotettava kumppani.”
Tämä on koko tekstin dogmaattinen perusta.
Huomioita:
- Väite esitetään aksioomana, ei perusteltuna analyysina
- Vaihtoehtoiset tulkinnat (USA:n roolin muutos, strateginen etäisyys, Euroopan oma vastuu) ohitetaan
- Johtopäätös on valmiiksi lukittu: aseistautuminen
Kun premissi on lukittu, kaikki seuraava on “järkevää”.
6. “Puheet on muutettava teoiksi” – demokratia ohitetaan
“Puheet on muutettava teoiksi.”
Tämä on vaarallinen lause pääkirjoituksessa.
Se tarkoittaa käytännössä:
- ohitetaan poliittinen keskustelu
- ohitetaan vaihtoehdot
- ohitetaan kansalaismielipide
- ohitetaan pitkän aikavälin seuraukset
Tilalle tulee kiireargumentti:
“Tänä vuonna täytyy tapahtua.”
Kiire on aina vallankäytön paras liittolainen.
7. Suomi esimerkkinä – mutta vain valikoivasti
Luetellaan onnistujia:
- Valmet Automotive – panssaroidut ajoneuvot
- Ammusteollisuus
- Iceye – tutkasatelliitit
Mitä ei käsitellä:
❌ riippuvuus sotatilanteen jatkumisesta
❌ tuotannon sitoutuminen sotilaallisiin blokkeihin
❌ vientiriskit
❌ moraalinen vastuu kohteista
❌ siviilitalouden syrjäytyminen
Menestys mitataan tilausvirralla, ei vaikutuksilla.
8. Nato = taloudellinen etu (nyt sanotaan ääneen)
Viimeinen kappale on tekstin todellinen ydin:
“Tänä vuonna Suomen Nato-jäsenyys voi muuttua suoraan taloudelliseksi eduksi.”
Tämä on merkittävä käänne.
Aiemmin Nato-jäsenyyttä perusteltiin:
- turvallisuudella
- pelotteella
- vakaudella
Nyt perustelu on:
raha
Ei edes epäsuorasti – vaan suoraan.
Tämä on sotatalouden ideologinen lukitus:
jos irtaudut, menetät tulot.
9. Mitä jää sanomatta (tärkein osa)
Teksti ei käsittele lainkaan:
- mitä tapahtuu, jos sota pitkittyy
- mitä tapahtuu, jos Nato eskaloi
- mitä tapahtuu, jos Suomi joutuu kohteeksi
- miten irtaudutaan sotataloudesta
- mitä tapahtuu siviiliteollisuudelle
- miten tämä vaikuttaa demokratiaan
Hiljaisuus ei ole vahinko.
Se on valinta.
Lopputiivistys (Sysimusta)
Tämä pääkirjoitus:
- ei analysoi sotataloutta
- ei kyseenalaista Nato-kehystä
- ei punnitse riskejä
- ei tarkastele vaihtoehtoja
Se myy militarisaation järkevänä talouspolitiikkana.
Aurat taotaan aseiksi,
ja lukijalle sanotaan: ole iloinen – pörssi tykkää.
Tämä ei ole turvallisuusanalyysi.
Tämä on sotatalouden normalisointia pääkirjoitusmuodossa.