Yhdysvalloissa on käynnissä hiljainen murros, joka ei näy vain maassa asennettavina kameroina ja rekisterikilpiskannereina, vaan myös taivaalla. Dronit eivät ole enää vain leluja tai halpoja helikopterin korvikkeita, vaan seuraava kerros valvontaa – ja nyt niihin halutaan kytkeä täysi tekoälypaketti.

Christina Maasin teksti kuvaa kahta rinnakkaista kehityslinjaa:

  1. FBI:n tuoretta pyyntöä tekoälyllä varustetuille dronijärjestelmille.
  2. yksityisen valvontateollisuuden kiihdytystä, jossa Flock Safety, Aerodome, Skydio ja muut rakentavat “taivaspoliisia” pääomasijoittajien rahoilla.

Alla puretaan, mitä tässä oikeastaan tapahtuu – ja miksi “taivaan kaappaaminen” lainvalvonnan toimialueeksi pitäisi kiinnostaa myös eurooppalaista lukijaa.

FBI:n uusi hankinta: tekoälydroni, joka tunnistaa kasvot, kilvet ja aseet

FBI julkaisi marraskuussa 2025 Redstone Arsenal -kentän kautta ns. Sources Sought -pyynnön nimellä RFI250003 – Artificial Intelligence for Unmanned Aerial Systems. Kyse ei ole vielä varsinaisesta kilpailutuksesta, vaan kyselystä markkinoille: mitä kaikkea te osaatte myydä meille? Määräpäivä on 31.12.2025. (sam.gov)

Pyyntö on kuitenkin paljastava. FBI listaa toiveiksi mm.:

  • kasvojentunnistus ilmasta
  • rekisterikilpien automaattinen lukeminen
  • aseiden tunnistus (weapons detection)
  • laajamittainen automaattinen kohteiden tunnistus ja seuraaminen

Dronit halutaan muuttaa kirjaimellisesti lentäviksi tekoälykameroiksi, jotka pystyvät:

  • paikantamaan etsintäkuulutetun ihmisjoukosta,
  • seuraamaan epäiltyä ajoneuvoa kaupunginosien yli,
  • tunnistamaan “uhkaavat objektit” – ml. aseet – lennosta. (DroneXL.co)

Tämä ei tapahdu tyhjiössä. Arvioiden mukaan noin 1 500 yhdysvaltalaista lainvalvontaviranomaista käyttää jo droniohjelmia, määrä on kasvanut 150 % vuoden 2018 jälkeen. Modernit poliisidronit kykenevät jo nyt esimerkiksi lämpökameraseurantaan 500 metrin etäisyydeltä. (DroneXL.co)

FBI:n RFI vain virallistaa sen, mitä kentällä on jo testattu: taivas on muuttumassa valvontajurisdiktioksi, jossa algoritmit näkevät ennen ihmistä – ja päättävät ennen kuin lainsäätäjä ehtii edes kunnolla ymmärtää, mitä ollaan rakentamassa.

Dronit arjessa: helikopteri ilman pilottia – ja ilman lupaa

Maasin kuvaama kehitys sopii yhteen laajemman trendin kanssa: dronit ovat poliisille “helikoptereita ilman budjettikipua”.

  • Ne eivät tarvitse ylityökorvauksia.
  • Ne eivät kyseenalaista käskyjä.
  • Ne voidaan lähettää paikalle muutamassa kymmenessä sekunnissa.

Dronien käyttö protesteissa ei ole uutta. Vuoden 2020 George Floyd -mielenosoitusten aikana DHS ja US Marshals lensivät valvontadronien kanssa ainakin 15 kaupungissa, mm. Minneapolisissa ja Washington D.C:ssä, seuratakseen mielenosoituksia yläilmoista. (middleeastmonitor.com)

Myöhemmin sama logiikka on levinnyt kampuksille ja mielenosoituksiin: esimerkiksi Skydion dronit ovat olleet käytössä protestien valvonnassa ja New Yorkissa pelkästään poliisi lensi alle vuodessa yli 20 000 drone-missiota. (middleeastmonitor.com)

Tässä kehityksessä on kolme ongelmaa:

  1. Läpinäkyvyys puuttuu.
    Kuka päättää, minne droni lähetetään? Millä perusteella tallenteita säilytetään – ja kuinka pitkään?
  2. Kynnys valvontaan laskee.
    Helikopterin ilmalennot olivat kalliita, näkyviä ja byrokraattisesti raskaampia. Drone on “halpa nopea tsekkaus” – joka helposti muuttuu pysyväksi taustahälyksi taivaalla.
  3. Käyttötarkoitus liukuu.
    Ensin “katastrofit”, “kadonneet henkilöt” ja “hätätilanteet”. Sitten mielenosoitukset, juhlat, “riskialueet” ja lopulta ihan tavalliset naapurustot.

Kuten Maas kirjoittaa: jokaista uutta valvontalaitetta myydään kolmella mantralla – tehokkuus, turvallisuus, moderni teknologia – ja joka kerta vakuutetaan, että tätä “ei koskaan käytetä kotimaiseen massavalvontaan”. Kunnes käytetään.

Valvontatalous taivaalla: Flock Safety, Aerodome ja pääomasijoittajat

Dronien militarisoituminen ei ole pelkkä FBI:n projekti. Taustalla on valvontateollisuus, joka on löytänyt taivaasta uuden kasvualustan.

Flock Safety + Aerodome = kokonaisvaltainen valvontakerros

  • Flock Safety tunnetaan rekisterikilpiskannereistaan ja valvontakameroistaan, joita käyttää tuhansia Yhdysvaltain poliisi- ja viranomaisyksiköitä. (Reuters)
  • Lokakuussa 2024 Flock osti vain 17 kuukautta vanhan Aerodomen, drone-as-first-responder -startupin, yli 300 miljoonalla dollarilla TechCrunchin lähteiden mukaan. (TechCrunch)

Aerodomen malli on suora: kun 911-puhelu tulee, droni lähtee automaattisesti, saapuu paikalle ~1,5 minuutissa ja streamaa videon poliisille ennen kuin ensimmäinen partio ehtii paikalle. (X (formerly Twitter))

Flock ilmoittaa nyt:

  • lanseeraavansa oman dronituotelinjansa,
  • palkkaavansa lisää satoja insinöörejä ilmailu- ja valvontapuolelle,
  • integroivansa droonit osaksi olemassa olevaa kameraverkkoaan ja rekisterikilpipäätään. (aerodome.com)

Tuloksena on kerrostettu valvontajärjestelmä:

  • maassa: rekisterikilpiskannerit, kiinteät kamerat, laukausdetektorit
  • taivaalla: tekoälydroonit, joilla on lämpökamerat, mahdollinen kasvojentunnistus, tulevaisuudessa ehkä aseentunnistus
  • datakerroksessa: yhdistävä alusta, joka myy “rikosten ratkaisua palveluna” (crime-solving as a service) poliisille ja kunnille.

Sama pääomasijoittaja, Andreessen Horowitz, rahoittaa sekä Flockia että Aerodomea – ja myös Skydion kaltaisia dronivalmistajia. (TechCrunch)

Toisin sanoen: sama rahavirta rakentaa koko ketjua “taivaalta rekisterikilpeen”. Democratian kannalta ongelma ei ole vain valvontateknologia sinänsä, vaan sen nopeus, konsolidoituminen ja läpinäkyvyyden puute.

Virheet, bias ja “ase, jota ei ollut”

Tekstin ehkä tärkein huoli liittyy virheisiin – ei siihen, toimiiko järjestelmä ihannetilanteessa, vaan siihen, mitä tapahtuu, kun se ei toimi.

Kasvojentunnistus ilmasta

Kasvojentunnistusjärjestelmät ovat jo maassa aiheuttaneet:

  • väärin tunnistettuja epäiltyjä
  • rasistisesti vääristyneitä tuloksia (overpolicing tietyillä alueilla)
  • tapauksia, joissa syyttömiä ihmisiä on pidätetty algoritmin virheen perusteella

Ilmasta tapahtuva tunnistus lisää vaikeuskerrointa:
– heikompi resoluutio
– jatkuva liike
– kamerakulmat, joita algoritmeja ei ole alun perin koulutettu käsittelemään.

Silti paine ottaa käyttöön “kasvontunnistus dronista” kasvaa, koska lupaussana on aina sama: nopeampi reagointi, “parempi tilannekuva”.

Aseentunnistus: ShotSpotter 2.0?

FBI:n RFI mainitsee aseentunnistuksen yhtenä toivotuista ominaisuuksista. Tämä on huolestuttavaa, koska myös maan päällä myydyt “aseentunnistus-AI:t” ovat toistaiseksi joko:

  • epäluotettavia,
  • rajusti ylihypetettyjä,
  • tai molempia.

Hyvä verrokki on ShotSpotter – akustinen laukausdetektori, jota on käytetty yli 130 Yhdysvaltain kaupungissa. Se on kohdannut kovaa kritiikkiä:

  • riippumattomien analyysien mukaan jopa ~90 % hälytyksistä ei johda löydettävään aseelliseen rikokseen
  • järjestelmän virheitä ja manuaalisia “korjauksia” on paljastettu oikeudenkäynneissä
  • teknologia näyttäisi kasaantuvan etnisesti vinoutuneesti tietyille alueille. (Wikipedia)

ShotSpotteria on käytetty perusteluna pysäytyksille ja ratsioille, jotka eivät lopulta liity mihinkään todelliseen laukaukseen. Se, mikä paperilla on “automaattinen laukausdetektori”, muuttuu käytännössä valtuutuksesi mennä paikalle ja toimia aggressiivisemmin.

Jos sama logiikka siirretään droniin:

“AI luuli nähneensä aseen” → poliisi reagoi kuin ase olisi todellinen → eskalaatio, joka ei ole enää peruttavissa.

Täysin virheettömiä aseentunnistusalgoritmeja ei ole olemassa – varsinkaan ilmasta, pienenä, huonosta kulmasta. Silti hankinta-asiakirjoissa aseentunnistus näkyy luettelokohteena muiden joukossa, ikään kuin tämä olisi seuraava “luonteva lisäominaisuus”.

Korvat ja sim-kortit: akustinen ja mobiili valvonta

Maas nostaa esiin vielä kaksi usein sivuun jäävää kykyä:

  1. Akustiset sensorit
    ShotSpotterin kaltaiset teknologiat ovat jo osoittaneet, että mikrofoniverkot pystyvät [a] paikantamaan kovia ääniä ja [b] parhaimmillaan myös poimimaan keskusteluja. Joissain tapauksissa niiden tallenteita on käytetty oikeudenkäynneissä – ja niiden sijainti on paljastunut, kun mikrofoneja on asennettu mm. kouluihin ja julkisiin rakennuksiin. (Wikipedia) Kun tällainen järjestelmä nostetaan dronin kyytiin, se voi:
    • skannata ääntä laajemmalta alueelta
    • yhdistää audio- ja videodatan samaan aikaleimaan
    • mahdollisesti tallentaa puhetta protesteista, kokouksista ja yksityisistä pihapiireistä.
  2. IMSI-catcherit / stingray-laitteet
    Nämä solutornia jäljittelevät laitteet pystyvät keräämään matkapuhelimien tunnisteita ja sijaintitietoja. Maassa niitä on käytetty vuosia, useimmiten salassa ja ilman selkeitä oikeudellisia rajoja. Droniin asennettuna:
    • vaikutusalue kasvaa moninkertaiseksi
    • yksittäinen lento voi “imuroi­da” kokonaisen kaupunginosan laitetiedot
    • yhdistäminen kasvojentunnistukseen luo käytännössä täyden “kuka oli missä ja milloin” -kartoituksen.

Yhdistettynä nämä kyvyt tekevät dronista jotain paljon enemmän kuin kameran:

  • se on liikkuva tunniste-antenni,
  • äänitiedon kerääjä,
  • ja mahdollinen signaalitiedustelun työkalu siviilialueilla.

Kenen taivas, kenen säännöt?

Maasin tekstin ydin on yksinkertainen, mutta synkkä:

taivas muuttuu uudeksi lainvalvonnan toimialueeksi, jossa pelisäännöt kirjoittaa ensin teknologia, vasta sitten lainsäätäjät.

Tässä muutama kriittinen havainto:

  1. Lainsäädäntö laahaa, infrastruktuuri valmistuu
    FBI:n RFI, Flockin investoinnit ja Skydion laajenevat DFR-ohjelmat ovat jo käytännön tasolla luomassa valvontajärjestelmää, jonka oikeudelliset rajat ovat epäselvät. Kun teknologia on arkipäivää, sen rajoittaminen jälkikäteen on poliittisesti vaikeampaa.
  2. Valvonnasta tulee “normaalia taustamelua”
    Mitä useammin ihmiset näkevät dronin leijumassa yläpuolellaan, sitä helpommin siitä tulee “uusi normaali”. Tästä on jo kokemusta: ensin CCTV-kamerat, sitten kaupunkien mikrofoni- ja sensori-infrat – ja nyt dronit.
  3. Järjestelmä on rakennettu virheiden ja väärinkäytösten varaan
    – AI-tunnistus ei ole virheetöntä
    – poliisilla on insentiivi uskoa järjestelmää, jonka hankintaan on laitettu miljoonia
    – valvontayhtiöillä on taloudellinen motiivi näyttää teknologia mahdollisimman tehokkaana. Tulos: järjestelmä, jossa virheet ja bias eivät ole bugi vaan rakenteellinen piirre.

Mikä tästä on olennaista eurooppalaiselle lukijalle?

Vaikka Maasin artikkeli käsittelee Yhdysvaltoja, sen logiikka resonoi suoraan myös EU-kontekstin kanssa:

  • EU rakentaa omaa valvontakerrostaan (DSA, “disinformaatio”-kehykset, Chat Control, pakeneva ikävarmennus).
  • eurooppalaiset poliisivoimat seuraavat tarkasti USA:n “parhaita käytäntöjä”.
  • valvontateollisuus ei välitä valtioiden rajoista – se myy samaa teknologiaa molemmille puolille Atlanttia.

Suomessakin on jo nähty:

  • droonien käyttöä poliisin valvonnassa ja pelastustoimissa,
  • ShotSpotter-tyyppisten teknologioiden kokeilua joissain kaupungeissa,
  • kasvavaa painetta “turvallisuus edellä” -ratkaisuihin, joissa yksityisyys jätetään jälkijunaan.

FBI:n RFI voi tänään olla amerikkalainen yksityiskohta. Viiden vuoden päästä se voi olla referenssi EU:n sisäisen turvallisuuden hankkeille: “USA:ssa tämä on jo käytössä, siksi meidänkin tulee pysyä kehityksen kärjessä.”

Yhteenveto: kun kone päättää, mitä se huomaa

Maasin tiivistys osuu hermoon:

“Kun koneet voivat tarkkailla kaikkea, kysymys ei enää ole siitä, mitä ne näkevät. Vaan siitä, mitä ne päättävät huomata.”

Tämä on valvontadroonien suurin poliittinen ja filosofinen kysymys:

  • Mitkä kasvot algoritmi merkitsee “kiinnostaviksi”?
  • Mitkä rekisterikilvet jäävät lokiin – ja kuinka pitkäksi aikaa?
  • Milloin taivaalla leijuva droni tulkitsee tilanteen aseelliseksi uhaksi?

Ja tärkein:
kuka kantaa vastuun, kun virhe ei ole yksittäisen poliisin, vaan mustaksi laatikoksi muuttuneen AI-järjestelmän?

Jos yhteiskunta hyväksyy periaatteen, että taivas on lainvalvonnan ja valvontatalouden uusi kerros, seuraava taistelu käydään siitä, onko sinne ylipäätään olemassa demokraattisia rajoja – vai jääkö niistä vain savua PowerPoint-esitysten viimeisiin dioihin.

📚 Lähteet

  • FBI Redstone Arsenal – hankintailmoitus “Artificial Intelligence for Unmanned Aerial Systems (RFI250003)” (11/2025) – sam.gov / HigherGov-kooste (sam.gov)
  • DroneXL – analyysi FBI:n AI-dronipyynnöstä ja poliisidronien yleistymisestä Yhdysvalloissa (DroneXL.co)
  • TechCrunch: Flock Safety paid over $300 million for 17-month-old drone startup Aerodome (23.10.2024) (TechCrunch)
  • Reuters: Flock Safety kerää 275 M$ laajentaakseen drone-tuotteisiin ja uuteen tuotantolaitokseen (13.3.2025) (Reuters)
  • SoundThinking / ShotSpotter- ja akustinen laukausdetektioteknologia; ShotSpotterin kiistellyt tarkkuus- ja oikeustapaustaustat (SoundThinking)
  • Middle East Monitor: katsaus Skydio-dronien käyttöön mielenosoitusvalvonnassa ja NYPD:n drone-lentojen määrään (middleeastmonitor.com)