Yhdysvaltain sisä­turvallisuus­ministeriön (DHS) DNA-keruu on neljässä vuodessa kasvanut yhdeksi maan historian laajimmista bio­metrisistä ohjelmista. Georgetown Law -yliopiston laaja selvitys ja sen 2025-päivitykset kuvaavat, miten maahanmuutto­valtuuksia on käytetty välineenä DNA:n keräämiseen ja tallettamiseen FBI:n CODIS-rikostietokantaan – myös alaikäisiltä ja jopa Yhdysvaltain kansalaisilta. Hallinnon tuore tietojen­vaihtoa laajentava määräys voi entisestään syventää integraatiota. (biometricupdate.com)

Mitä on tapahtunut – luvut ja aikajana

  • Raporttisarja: Georgetown Law’n Center on Privacy & Technology julkaisi toukokuussa 2024 raportin Raiding the Genome ja jatkoi aineistonpäivityksiä heinäkuussa 2025 sekä syyskuussa 2025 (issue brief). (law.georgetown.edu)
  • Kasvu: DHS lisäsi yli 1,5 miljoonaa DNA-profiilia CODISiin neljän vuoden aikana; kokonaismäärä ylitti 2,6 miljoonaa kevääseen 2025 mennessä. (biometricupdate.com)
  • Kansalaiset & alaikäiset: 2020–2024 CBP otti DNA-näytteitä noin 2 000 Yhdysvaltain kansalaiselta, joista vähintään 95 oli alaikäisiä. Osin ilman rikossyytteitä tai selkeää oikeusperustetta. (biometricupdate.com)
  • Lapset: Useat selvitykset ja vuodot osoittavat näytteiden ottamista myös alle 14-vuotiailta, vaikka viralliset linjaukset rajaisivat säännön ulkopuolelle. (The Guardian)

Laillinen perusta – ja sen venyminen

DNA-keruun juurisyy on DNA Fingerprint Act (2005) ja DOJ:n lopullinen sääntö (2020), joka valtuutti DHS:n keräämään DNA:ta tietyiltä ei-kansalaisilta. Käytäntö laajeni merkittävästi, ja tutkijoiden mukaan se on valunut kansalaisiin ja lapsiin – konteksteihin, joihin valtuutus ei ulotu. (Congress.gov)

Lisäksi 3/2025 presidentin asetus purki virastojen välisiä ”tietosiiloja” ja määräsi laajaa viranomaisten välistä pääsyä dataan. Tutkijoiden mukaan tällainen datavirtojen yhdistäminen (mm. Palantirin järjestelmät) luo infran, jossa geneettinen tunniste voidaan kytkeä liikkumiseen, viestintään ja sukulaisuussuhteisiin. (The White House)

Kenestä dataa kerätään?

FOIA-asiakirjat ja analyysit kuvaavat järjestelmää, jossa lähes kaikki maahanmuutto­pidätykseen joutuvat pyyhkäistään – riippumatta rikos­prosessista. Aineistossa on paljon alaikäisiä, iäkkäitä ja myös kansalaisia; neljä maata (Meksiko, Venezuela, Kuuba, Haiti) muodostavat yli 70 % profiileista. (biometricupdate.com)

Miksi tämä on iso juttu?

  1. Käänne kohti universaalia valvontaa. Tutkijoiden johtopäätös: maahanmuutto­valtuuksia käytetään väylänä väestötason geneettiseen seurantaan – jota ei voi erottaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä. (biometricupdate.com)
  2. Pysyvyys. CODIS-profiilit ovat pysyviä ja käytettävissä rikos­tutkinnoissa valtakunnallisesti; poistaminen on käytännössä vaikeaa. (wyden.senate.gov)
  3. Rajan hämärtyminen: siviili vs. rikos. DNA-keruu perustuu usein siviili-pidätykseen ilman rikos­syytettä; korkeimman oikeuden Maryland v. King (2013) salli DNA-näytteenoton vakavasta rikoksesta pidätetyiltä, mutta tämä ei kata maahanmuutto­säilöönottoja. (tile.loc.gov)
  4. Uusi oikeusympäristö. Noem v. Perdomo (8.9.2025) – korkein oikeus myönsi hallinnolle pyytämänsä stayn, mikä käytännössä mahdollisti kovan linjan laajamittaiset operaatiot L.A.:ssa; vähemmistö varoitti profiloinnin normalisoitumisesta. Tällaisessa ilmapiirissä DNA-ohjelma saa tilaa kasvaa. (supremecourt.gov)

Teknologia taustalla

FOIA-asiakirjat ja tutkivat jutut kuvaavat Palantirin järjestelmien (mm. ICM/Falcon) roolia viranomaisten data-integraatiossa – yhdistelemässä geneettisiä tunnisteita muihin bio­metreihin ja rekistereihin. Tämä tekee DNA:sta ”pääavaimen”, joka linkittää ihmisen elämän eri tietolähteisiin. (The Guardian)

Kritiikki ja vastakertomukset

  • Siviilivapaudet: Georgetownin tutkijat ja useat järjestöt vaativat ohjelman keskeyttämistä, profiilien puhdistamista ja laajaa lainsäädäntöä geneettisen datan keruusta ja jakamisesta. (biometricupdate.com)
  • CBP:n linjaukset: Virasto on aiemmin vakuuttanut rajaavansa rutiini­keruun 14–79-vuotiaisiin, mutta asiakirjat osoittavat toistuvia poikkeamia. (biometricupdate.com)
  • Hallinnon perustelut: DNA-keruu esitetään rikollisuuden torjuntana ja ihmiskaupan kitkemisenä; riippumaton arviointi kuitenkin kyseenalaistaa käytännön laajuuden ja valvonnan. (The Guardian)

Mitä seuraamme seuraavaksi?

  • Kongressin liike: kumotaanko/täsmennetäänkö DNA Fingerprint Actin pykäliä; tuleeko selkeä poistomekanismi viattomille? (biometricupdate.com)
  • Oikeusjutut & FOIA: käynnissä olevat kanteet ja uudet asiakirjat voivat avata ohjelman mittakaavaa ja laillisuutta. (Amica Center)
  • Delinkitys CODISiin: päätyvätkö siviili-pidätyksen DNA-profiilit jatkossa muualle kuin rikos­tietokantaan? (Tätä vaativat useat tutkijat.) (Default)

Faktalaatikko (tiivistelmä toimitukselle)

  • 1,5M+ DHS-profiilia CODISiin 4 vuodessa; 2,6M+ kevääseen 2025. (biometricupdate.com)
  • ~2 000 USA-kansalaista (2020–2024), väh. 95 alaikäistä. (biometricupdate.com)
  • Alle 14-vuotiaita on pyyhkäisty, vaikka ohjeistus muuta väittää. (The Guardian)
  • Oikeuspohja: DNA Fingerprint Act (2005) + DOJ:n sääntö (2020). (Congress.gov)
  • Tietoinfra: Palantir-pohjainen data­integraatio. (biometricupdate.com)

Lähdekooste: Biometric Update’n analyysi (24.9.2025), Georgetown Law’n raportti + päivitykset (2024–2025), DOJ:n 2020 sääntö, Valkoisen talon 3/2025 E.O., Wiredin ja Guardianin uutisointi alaikäisistä ja kansalaisista sekä Noem v. Perdomo -ratkaisun taustadokumentit. (biometricupdate.com)