Julkaisupäivä: 19.1.2026
Artikkelityyppi: #Analysis
Kohde: Maailman talousfoorumin Global Risks Report 2026 ja Davosin kokous

Maailman talousfoorumi avaa jälleen ovensa Davosissa. Kaava on tuttu: globaalit päättäjät, yritysjohtajat ja ylikansalliset toimijat kokoontuvat keskustelemaan maailman suurimmista riskeistä – ja ennen kaikkea siitä, miten näihin riskeihin tulisi vastata.

Vuoden 2026 keskustelun erityiseksi kiintopisteeksi on nostettu Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka saapuu paikalle poikkeuksellisen suuren delegaation kanssa ja pitää avauspuheenvuoron. Tämä ei ole sivuseikka. WEF tarvitsee Trumpin – ei siksi, että tämä edustaisi foorumin arvoja, vaan siksi että hän toimii vastakuvana, peilinä ja uhkakuvana, jonka kautta oma agenda voidaan jälleen kerran oikeuttaa.

Tämän vuoden Davosin keskustelut nojaavat vahvasti WEF:n julkaisemaan **World Economic Forum**in Global Risks Report 2026 -raporttiin. Raportti toimii kehikkona, jonka sisällä ”riskit” määritellään, priorisoidaan ja ennen kaikkea irrotetaan konkreettisista poliittisista toimijoista.

Tämä on analyysin ydin: WEF nimeää seuraukset, mutta ei tekijöitä.

1. Lyhyen aikavälin riskit – itse aiheutettu kriisi

Raportin mukaan suurimmat lyhyen aikavälin uhat (1–2 vuotta) ovat:

  • geoekonomiset konfliktit
  • disinformaatio
  • yhteiskunnallinen jakautuminen

Geoekonominen konflikti on siisti termi taloussodalle: pakotteille, tullimaksuille, kaupan esteille ja energiapoliittisille katkoille. Näitä käsitellään raportissa ikään kuin ne olisivat luonnonilmiöitä – ilmiöitä, jotka ”syntyvät” globaalissa järjestelmässä.

Todellisuudessa nämä konfliktit ovat tietoisia poliittisia päätöksiä, joita ovat tehneet länsimaiset hallitukset ja ylikansalliset instituutiot itse. Venäjään kohdistetut laajat pakotteet Ukrainan sodan seurauksena eivät ole romahtaneet Venäjän taloutta, mutta ne ovat:

  • nostaneet energian hinnat Euroopassa
  • heikentäneet teollisuuden kilpailukykyä
  • ajaneet erityisesti Saksan ja Itävallan taloudelliseen taantumaan

Kun samaan aikaan suljetaan toimivia ydinvoimaloita, kielletään polttomoottorit ja korvataan vakaata energiantuotantoa kalliilla LNG-tuonnilla ja tuulisähkön tukimekanismeilla, lopputulos ei ole arvoitus. Taloudellinen kriisi ei ole riski – se on seuraus.

WEF kuitenkin esittää tilanteen kuin kyse olisi ulkoisesta uhasta, joka vaatii lisää koordinaatiota, sääntelyä ja keskitettyä ohjausta. Toisin sanoen: lisää valtaa samoille toimijoille, jotka kriisin aiheuttivat.

2. Ilmasto – jatkuva narratiivi, muuttumaton rakenne

Pitkän aikavälin riskien listalla ilmasto on jälleen keskiössä. Myrskyt, tulvat ja helleaallot esitetään kasvavina uhkina, joiden syy on yksiselitteisesti ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.

Historiallinen perspektiivi kuitenkin puuttuu lähes kokonaan. Ilmasto on aina muuttunut. Jääkaudet, lämpimät kaudet, kuivuudet ja myrskyt eivät alkaneet teollisen vallankumouksen myötä.

Merkittävämpi havainto löytyy kuolleisuustilastoista. **Our World in Data**n ja **EM-DAT**in mukaan luonnonkatastrofien aiheuttamat kuolemat suhteessa väestöön ovat romahtaneet 1900-luvun alusta lähtien. Monissa maissa puhutaan alle 0,2 kuolemasta 100 000 asukasta kohden vuodessa.

Tämä ei ole tapahtunut pelon, vaan vaurauden, teknologian ja infrastruktuurin ansiosta:

  • varoitusjärjestelmät
  • parempi rakentaminen
  • lääketieteellinen kehitys
  • sopeutuminen

WEF:n ilmastonarratiivi ei kuitenkaan korosta sopeutumista, vaan kontrollia. Ratkaisuksi tarjotaan keskitettyä sääntelyä, kulutuksen rajoituksia ja taloudellista ohjausta – ei siksi, että ne olisivat osoittautuneet tehokkaimmiksi keinoiksi ihmishenkien suojelemiseksi, vaan siksi että ne kasvattavat institutionaalista valtaa.

3. Kriittinen infrastruktuuri – kuka sitä oikeasti tuhoaa?

Raportti nostaa esiin kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden. Tämä on ironista, kun tarkastellaan viime vuosien tapahtumia Euroopassa.

Nord Stream -kaasuputket tuhottiin liittolaisten toimesta – ei vihamielisen ulkopuolisen valtion hyökkäyksenä. Saksassa toimivia ydinvoimaloita ei ainoastaan suljettu, vaan ne ajettiin fyysisesti käyttökelvottomiksi, jotta poliittinen päätös olisi peruuttamaton.

Lisäksi useissa Euroopan suurkaupungeissa on nähty ideologisesti motivoitunutta sabotaasia energiainfrastruktuuria vastaan, johon viranomaiset suhtautuvat vähintäänkin välinpitämättömästi.

Kun WEF puhuu infrastruktuurin uhista, se ohittaa kysymyksen, joka tekee aiheesta epämukavan: uhka ei tule ulkoa, vaan omasta hallinnosta.

4. Yhteiskunnallinen jakautuminen ja “disinformaatio”

Raportin mukaan yhteiskunnallinen jakautuminen ja disinformaatio ovat keskeisiä lyhyen aikavälin riskejä. Tässä kohtaa analyysi muuttuu erityisen paljastavaksi.

Jakautuminen ei ole spontaani ilmiö. Se syntyy, kun:

  • politiikkaa tehdään enemmistön tahdon vastaisesti
  • kriittiset näkemykset leimataan moraalisesti epäilyttäviksi
  • maahanmuuttopolitiikkaa jatketaan kansalaisten vastustuksesta huolimatta

Kun ihmiset vastustavat tätä kehitystä, heidät luokitellaan ”ääriajattelijoiksi” tai ”disinformaation levittäjiksi”. Tässä kohtaa ”taistelu disinformaatiota vastaan” paljastaa todellisen luonteensa: kyse ei ole totuuden suojelemisesta, vaan vallan suojelemisesta kritiikiltä.

5. Mitä WEF ei sano ääneen

WEF:n raportti nimeää riskejä, mutta ei vastuuta. Se puhuu kriiseistä, mutta ei kriisien aiheuttajista. Tämä ei ole sattumaa, vaan rakenteellinen valinta.

Jos raportti kirjoitettaisiin uudelleen kansalaisen näkökulmasta, viisi suurinta uhkaa olisivat:

  1. Ylikansalliset, valitsemattomat organisaatiot
  2. Hallitus
  3. Hallitus
  4. Hallitus
  5. Hallitus

Tämä ei ole retorinen temppu, vaan johtopäätös raportin omista lähtökohdista. Kun sama toimijajoukko sekä aiheuttaa kriisit että tarjoaa niihin ratkaisuja, kyse ei ole riskienhallinnasta vaan vallan konsolidoinnista.

Davosissa puhutaan tulevaisuudesta. Todellinen kysymys on, kuka saa päättää millainen se on – ja kenen kustannuksella.

📚 Lähteet

  • World Economic Forum – Global Risks Report 2026
  • Our World in Data – Natural disaster mortality
  • EM-DAT – International Disaster Database