YK-järjestelmän Global Chief Heat Officer Eleni Myrivili on toistuvasti sanonut, että kaupungit pitää viilentää viemällä tilaa autoilta ja poistamalla asfalttia sekä betonipysäköintikenttiä, jotka varastoivat ja säteilevät kuumuutta. “Meidän on päästävä niistä eroon ja korvattava ne vettä läpäisevillä pinnoilla, vesielementeillä ja puilla,” hän kuvasi Guardianin haastattelussa – ja täsmensi toisaalla, ettei “mikään muutu kaupungeissa kuten Ateenassa, ellei autoista luovuta ja julkista tilaa jaeta uudelleen.” (The Guardian, The Parliament Magazine)

Report24 tulkitsee tämän rivakasti muotoon “autottomat kaupungit kuumuuden takia.” On hyvä täsmentää: Myrivili ei anna sitovia “YK-kieltoja”, vaan esittää linjauksia UN-Habitatin puitteissa – roolissa, joka on olemassa juuri kaupunkien kuumuusongelman hillitsemistä varten. Hän on YK:n alaisen UN-Habitatin Global Chief Heat Officer, ei lainsäätäjä. (Yale E360, unhabitat.org)

Mikä ongelma halutaan ratkaista?

Kuumuus tappaa. Euroopassa vuoden 2022 helteisiin arvioidaan menehtyneen 60 000–70 000 ihmistä, ja vuonna 2023 arviolta just alle 48 000. Kuumuus muodostaa ylivoimaisen osuuden sään ja ilmaston ääri-ilmiöihin liittyvistä kuolemista mantereella. (climate-adapt.eea.europa.eu, eu-mayors.ec.europa.eu)
Kesän 2025 loppukesän helleaallon nopea analyysi arvioi noin 2 300 kuolemaa 12 eurooppalaisessa kaupungissa – muistutus siitä, että riskit ovat akuutteja, eivät teoriassa. (news.mongabay.com)

YK:n pääsihteeri onkin vaatinut “globaalia toimintaa kuumuuden neljällä kriittisellä alueella”: haavoittuvien suojaus, työntekijöiden parempi suoja, datan ja varoitusjärjestelmien käyttö, sekä päästöjen rajoittaminen. WHO korostaa, että kuumuuskuolemat ovat ennalta ehkäistävissä suunnitelmallisella kaupunki- ja terveyspolitiikalla. (climatecentre.org, Maailman terveysjärjestö)

“Autoton kaupunki”: visio vai käyttökelpoinen malli?

Myrivilin ydinväite on, että autoilu + asfaltti = lämpöansa. Varjottomat, mustat pinnat syövät päivän kuumuuden ja puhaltavat sen takaisin iltaan. Ratkaisu hänen mukaansa: vähemmän autoja, enemmän puita, vettä ja vettä läpäiseviä pintoja. Tätä hän on toistanut useissa yhteyksissä. (The Guardian, preventionweb.net, Greek News Agenda)

Tärkeä rajaus: tämä ei ole “YK:n autokielto”. Se on adaptation-linjaus: vähennä autojen hallitsemaa pintaa ja muuta sitä viilentäväksi vihreäksi ja siniseksi infrastruktuuriksi (varjo, viherkäytävät, suihkulähteet, hulevesiä läpäisevät pinnat).

Kriittiset kysymykset, joihin visio kaatuu tai nousee

1) Liikkumisen tasa-arvo. Miten iäkkäät, vammaiset ja haja-alueilta pendelöivät liikkuvat? Ilman toimivaa joukkoliikennettä ja saumatonta vaihtoympäristöä “autoton” on käytännössä rangaistus.
2) Huoltovarmuus ja logistiikka. Hätäajoneuvot, jakelu, ylläpito – näiden on toimittava 24/7.
3) Talous ja siirtymän hinta. Kuka maksaa, kuinka nopeasti pinnat vaihdetaan ja missä järjestyksessä?

Käytännön mallit osoittavat, että “vähemmän autoja” skaalautuu paremmin kuin “ei autoja”. Barcelonan Superblock-ratkaisu vähensi läpiajoa, lisäsi jalankulkua ja vihreyttä, mutta ei kieltänyt kaikkea autoliikennettä – tilaa jaettiin uudelleen. (ScienceDirect)

Mitä voi tehdä heti – ilman totaalikieltoja

Varjo ja vihreä: puukujanteet, katokset, viherkadut.
Kylmät pinnat: vettä läpäisevät, vaaleat materiaalit; cool roofs ja viherkatot.
Varoitus & hoitoketjut: hellevaroitukset, “cooling centerit”, työaikojen ja suojavarusteiden ohjeistus.
Kohdistus haavoittuville: yksinäiset ikäihmiset, kroonisesti sairaat, raskaana olevat.
Nämä ovat WHO:n ja YK:n linjausten mukaisia ja vaikuttavat nopeasti – ilman symbolisia kieltoretoriikoita. (Maailman terveysjärjestö, UNEP – UN Environment Programme)

Publication-X:n johtopäätös

Report24 osuu sormella kipukohtaan, mutta liioittelee: maailmaan ei ole ilmestynyt “YK:n autokieltolakia”. On olemassa korkean profiilin YK-asiantuntija, joka perustellusti väittää, että auto- ja asfalttikeskeinen kaupunki on kuumeneva painekattila – ja siksi tilaa pitää jakaa uudelleen. Siirtymä, joka toimii, on kuitenkin kirurginen, vaiheittainen ja saavutettavuuden huomioiva: vähemmän autoja, enemmän varjoa ja vettä, vahvempi terveys- ja varoitusinfrastruktuuri.
Jos halutaan vähemmän kuolleita eikä vain enemmän otsikoita, näin se tehdään.

Faktalaatikko: Kuumuus Euroopassa
– 2022: arviolta 60–70 000 kuolemaa. – 2023: arviolta ~48 000 kuolemaa. – Kesä 2025: nopean analyysin mukaan ~2 300 kuolemaa 12 kaupungissa. – Kuumuus on ylivoimaisesti yleisin ilmasto-ääri-ilmiöihin liittyvä kuolinsyy Euroopassa. (climate-adapt.eea.europa.eu, eu-mayors.ec.europa.eu, news.mongabay.com)

Taustalähteet ja avainviitteet
– Myrivili: “Get rid of cars/asphalt…” (Guardian-haastattelu); “Nothing’s going to change… unless we get rid of cars.” (The Parliament Magazine); varhaisempi linjaus “we have to get rid of cars” (PreventionWeb). (The Guardian, The Parliament Magazine, preventionweb.net)
– Rooli: UN-Habitat Global Chief Heat Officer (Yale E360 -haastattelu; UN-Habitat-esittely). (Yale E360, unhabitat.org)
– Kuumuuskuolemat ja terveyspolitiikka: EEA/European Climate and Health Observatory; WHO & YK:n “Call to Action”. (climate-adapt.eea.europa.eu, Maailman terveysjärjestö)
– Kaupunkimallit: Barcelonan Superblocks tutkimuskatsaus. (ScienceDirect)