Bill Gatesin uusi suunnitelma: kaadetaan 70 miljoonaa hehtaaria puita “ilmaston lämpenemistä vastaan”
Bill Gates ja muut globalistimiljardöörit investoivat nyt uusiin ilmastoyhtiöihin, kuten Kodama Systemsiin, korjatakseen ja haudatakseen miljardi tonnia “biomassaa” “pelastaakseen planeetan”. Sen sijaan haudataan miljoonia puita, jotka tarjoavat meille happea ja jotka olisivat voineet olla arvokasta puutavaraa. Tämä johtaa puun, polttopuun, sellun ja muiden puutuotteiden hintojen nousuun, kirjoittaa Christer Ericsson Freewestmedia.com -sivustolla .
50 lukukertaaTämän kesän enimmäkseen tarkoituksella sytyttäviä metsäpaloja eri puolilla maailmaa käytetään nyt ensisijaisena argumenttina metsien hävittämisen puolesta. Amerikan metsien tuhoamista “ilmaston vuoksi” johtaa kiinalainen professori. Yhdessä puiden istuttamisen peltomaalle ja viljelijöiden taloudellisten kannustimien kanssa siirtyä “hiilenviljelyyn” elintarviketuotannon sijaan, jo ennestään kireä maailmanlaajuinen elintarviketuotanto ei pian enää pysty ruokkimaan maailman väestöä.
Bill Gates, Microsoftin perustaja ja yksi maailman rikkaimmista globalisteista, rahoittaa nyt uutta aloitetta “ilmaston lämpenemisen torjumiseksi” ja “pelastaa planeetta”. Gatesin organisaatio Breakthrough Energy on investoinut 6,6 miljoonaa dollaria vuonna 2021 perustetun Kodama Systemsin johtamaan projektiin. Suunnitelmana on raivata jopa 70 miljoonaa hehtaaria metsää pääosin Yhdysvaltojen länsiosissa. Massiivisen sadonkorjuun jälkeen miljoonat puut haudataan maahan, jotta kukaan ei voi käyttää niitä. Syynä tähän on se, että ilmastohälytystekijät uskovat, että “puiden hautaaminen vähentää ilmaston lämpenemistä”, koska se estää niitä vapauttamasta hiilidioksidia ilmaan.
Ilmassa olevaa hiilidioksidia tarvitaan kasveille ja puille, jotta ne voivat imeä ja käyttää hiiltä kasviosien rakentamiseen ja kasvattamiseen. Fotosynteesin kautta vapautuu happea, jota me ihmiset hengitämme. Siksi puut sitovat elämänsä aikana suuria määriä hiilidioksidia. Kun ne kuolevat ja hajoavat tai palavat, talteen otettu hiilidioksidi vapautuu. Kun puita korjataan niiden elinkaaren lopussa, kun ne ovat arvokkaimpia puuna tai polttopuuna, ja haudataan mieluummin kuin myydään, hiilidioksidi on tarkoitus sitoa ja erottaa ilmakehästämme. Siksi hankkeen koordinaattorit, jotka tunnetaan nimellä Carbon Lockdown Project, suunnittelevat “varastoivansa biomassaa pitkään hapettomissa puuholvissa”.
metsäpaloja
Hakkuu ei ole tulevaisuuden idea; se on jo alkanut. Amerikkalainen yrityslehti Forbes raportoi, että Kodama Systemsin perustaja Merritt Jenkins johtaa parhaillaan koehakkua Stanislaus National Forestissa, joka sijaitsee Sierra Nevadan vuorijonon juurella Pohjois-Kaliforniassa. Luonnonsuojelualue kattaa lähes 900 000 hehtaaria, ja sitä hallinnoi US Forest Service, joka on osa Yhdysvaltain maatalousministeriötä. 31 % Yhdysvaltain metsistä on liittovaltion omistuksessa.
Kodama testaa ja parantaa parhaillaan puoliautonomista puunkorjuuyksikköä, joka on kahdeksan metriä pitkä ja painaa 17 tonnia. Tavoitteena on rakentaa täysin autonomisia puunkorjuukoneita, jotka voivat työskennellä 24 tuntia vuorokaudessa ilman ihmiskäyttäjiä puiden kaatamisesta niiden poisvetoon metsästä. Kodaman nykyinen testauskone voi toimia yöllä, mutta vaatii silti ihmisiä. Satelliittiyhteyksillä ja edistyneillä lidar-kameroilla (valontunnistus ja etäisyys), kuten itseajavissa autoissa, työtä voidaan ohjata ja valvoa etänä. Jokainen Avatar-elokuvan nähnyt voi suunnilleen ymmärtää, miltä se näyttäisi.
Kodama käyttää metsäpaloja yhtenä päämyyntikohtanaan, sillä ne tarjoavat myös kaatuneiden puiden ja aluskasvillisuuden hoitoa sekä metsän harventamista – metsänhoitoa, jota ei enää tehdä entiseen tapaan. Kodama korostaa metsäpalojen savun hengen ja omaisuuden uhkaa sekä terveysriskejä. Jimmy Voorhis, Kodaman biomassan käytön ja politiikan johtaja, kertoo Forbesille, että poliittiset päättäjät kuuntelevat nyt, varsinkin sen jälkeen, kun tämän kesän Kanadan metsäpalot aiheuttivat vaarallisia ilmaolosuhteita suurimmissa kaupungeissa, kuten New Yorkissa, Washingtonissa ja Chicagossa.
”San Franciscon oranssi taivas oli käännekohta. He kuuntelevat meitä nyt”, Voorhis sanoo tyytyväinen.
Yhdysvaltain viranomaiset yrittävät nyt ratkaista nopeasti oman toimimattomuutensa aiheuttamaa ongelmaa palkkaamalla Kodaman. US Forest Service haluaa harventaa 70 miljoonaa hehtaaria metsää seuraavan kymmenen vuoden aikana pääasiassa Kaliforniassa. Normaalisti tällaisen metsäharvennuksen jälkeen myyntikelpoista puuta lähetetään sahoille, loput kasataan ja poltetaan myöhemmin yhdessä aluskasvillisuuden kanssa valvotuissa olosuhteissa. Nyt Kodama hautaa sen sijaan miljardi tonnia “biomassaa” “puuholviin”, jotka on suunniteltu ylläpitämään kuivat ja hapettomat olosuhteet puun lahoamisen tai palamisen estämiseksi.
“Yksi tonni biomassaa maaperässä on yksi tonni hiilidioksidia, joka ei päädy ilmakehään.” – – Ning Zeng, kiinalainen professori, joka kaataa Amerikan metsiä “pelastaakseen planeetan”, on luonut nyrkkisäännön.
Kodama on jo saanut miljoona dollaria apurahoja Kalifornian metsäpalovirastolta ja muilta, sekä ostositoumuksia hiilidioksidipäästöistä, jotka on sidottu Gatesin tukeman yrityksen hautaamiin ensimmäisiin 400 tonniin. Forbes kirjoittaa, että “näiden hyvitysten pitäisi olla 200 dollaria tonnilta avoimilla markkinoilla”. Forbes valitsee todennäköisesti tämän palkinnon, koska ilmastohälyttäjät ovat mainostaneet sitä pian tulevana vähimmäispalkintona, joka tarvitaan “planeetan pelastamiseen”. Tällä hetkellä päästöoikeudet maksavat alle puolet tästä hinnasta. Joten ennakkomaksu 400 tonnista haudatuista puista vastaa 0,8 miljoonan dollarin hiilihyvitystä. Puun ja polttopuun muodossa oleva todellinen arvo muunnetaan siten fiktiiviseksi arvoksi, joka perustuu ihmisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen.
Free West Mediasin ulkomaisella tiskillä on pääsy sisäiseen esitykseen, joka osoittaa, että tämän idean taustalla olevat voimat aikovat ansaita rahaa useilla tavoilla. Sitä johtaa Ning Zeng, kiinalainen professori Marylandin yliopistosta Yhdysvalloissa ja Carbon Lockdown Projectin (CLP) perustaja. Ningiä on kuvattu “biomassahautauksen kummisetä”. Esitys, joka pidettiin muille sisäpiiriläisille, on paljastava, koska se antaa käsityksen heidän ajattelustaan. Ning korostaa muun muassa, että 97 prosenttia puista säilyy 100 vuoden kuluttua, mikä viittaa siihen, että ne aikovat varastoida pitkään ja mahdollisesti myöhemmin käyttää uudelleen.
Erityisesti Ning korostaa, että hiilidioksidin poistamisen kustannukset ilmakehästä ovat erittäin alhaiset, 10-50 dollaria tonnilta. Yritykset, jotka joutuvat maksamaan niin sanotuista hiilidioksidihyvityksistä käynnissä olevassa päästökauppajärjestelmässä – monen miljardin dollarin toimiala, jota globalistit nyt pakottavat maailmalle – voivat ostaa tämän “palvelun” CLP:ltä.
EU:n keskimääräinen päästöoikeuksien huutokauppahinta vuonna 2022 oli 79 euroa hiilidioksiditonnilta, vähimmäishinta noin 58 euroa hiilidioksiditonnilta ja enimmäishinta 98 euroa hiilidioksiditonnilta. Tätä voidaan verrata vuoden 2021 keskihintaan, joka oli noin 53 euroa hiilidioksiditonnilta, mikä on 33 prosentin nousu yhdessä vuodessa. Ei ole merkkejä siitä, että tämä hintojen noususuuntaus katkeaisi; sen sijaan se todennäköisesti kiihtyy. Tänä vuonna keskihinta näyttää olevan reilusti yli 100 euroa. Ning Zengin sisäisen kustannusarvion mukaan metsien raivaus ja hautaaminen voisi tuottaa tänä vuonna vähintään 100-1000 prosentin voittoa. Suomen hallitus on jo maksanut Zengin yritykselle 181 dollaria tonnilta, ja ruotsalainen sijoitusyhtiö Kinnevik osti äskettäin 1 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Hiilidioksidin myyntivoittojen lisäksi miljoonia tonneja metsiä voitaisiin jatkossa myydä kymmenillä euroilla kilolta, monta kertaa kalliimmin kuin nyt inflaatiota huomioimatta. Tämä tarkoittaa sekä arvoa säilyttävää investointia että puhtaita voittoja, jotka lasketaan miljooniin miljoonien sijaan. On siis useita suurelta osin piilotettuja taloudellisia motiiveja, kuten usein globalistien suunnitelmissa.
Luonnonmukaista maataloutta hävitetään
Carbon Lockdown Project ilmoittaa verkkosivuillaan, että “luonnollisen hiilen kierto on lähellä tasapainoa”, mutta ei täydellisesti. Siksi epätäydellinen luonto on pelastettava globalistien keinotekoisilla ratkaisuilla, koska luonnollinen kiertokulku ei riitä. Carbon Lockdown Project selittää sen sanomalla: “Vaikka fotosynteesi on “ilmaista”, metsiä on hoidettava kestävästi”, mitä he väittävät tietävänsä parhaiten. Carbon Lockdown Project korostaa sitten puiden istutuksen tärkeyttä ja sitä, kuinka he aikovat “toimia” pelastaakseen planeettamme:
Puunkorjuun ja varastoinnin (Wood Harvesting and Storage, WHS) idea ehdottaa hallinnan interventiota puunkorjuulla tai puutähteiden keräämisellä, jota seuraa varastointi anaerobisissa maanalaisissa tai märkä/kuiva/kylmä olosuhteissa mädäntymisen estämiseksi.
On siis selvää, että kyseessä on puunkorjuu eikä vain kaatuneiden ja lahoavien puiden raivaus metsässä – kuten laitoksen faktantarkistajat väittävät, kun hanke alkaa saada huomiota ja kritiikkiä. Myös hankkeen muista materiaaleista käy ilmi, että painopiste on loppuvaiheessa olevissa puissa – ennen kuin ne uhkaavat vapauttaa hiilidioksidia – eli vanhimpiin ja suurimpiin puihin, juuri puulle sopivimpiin ja halutuimpiin puihin. jälkeen sahoilla ja rakennusteollisuudessa. Sen sijaan, että niistä tulisi puuta esimerkiksi talonrakentamiseen, ne haudataan. Tämä ei tarkoita vain merkittävästi korkeampia puun hintoja, vaan myös polttopuun hintojen nousua. Monissa maissa, myös Itä-Euroopassa,
Puiden istuttaminen saattaa kuulostaa myönteiseltä, kunnes näemme globalistien kohdistavan avoimiin maisemiin yleensä ja maatalousmaahan erityisesti. Vain se osa “hiilen vastaisesta sodasta” Netnollan saavuttamiseksi pakottaa monet maatilat sulkeutumaan, mikä johtaa luonnonruoan, karjan ja viljan tuotannon vähenemiseen entisestään. Alankomaissa globalistien hallitsema hallitus yrittää pakottaa 3 000 maatilaa sulkemaan toimintansa, ja Irlannissa maidontuottajat varoittavat, että 3 000 maidontuottajaa ollaan hävittämässä uusien “ilmastovaatimusten” vuoksi. Lisäksi puiden kaatamisen ja hautaamisen taloudelliset kannustimet ohjaavat kehitystä. Forbesin artikkeli paljastaa, että on olemassa laajoja suunnitelmia maanviljelijöiden ohjaamiseksi sellaiseen “hiiliviljelyyn”, joka maksetaan hiilidioksidipäästöoikeuksilla ja on jo kannattavampaa kuin perinteinen viljely. Tavoitteena on saada heidät lopettamaan ruoan ja puutuotteiden valmistus. Mainitaan myös, että tähän tarkoitukseen halutaan tuoda ulkomaisia ”paremmin hiiltä imeviä” puulajeja, kuten bambua. Näitä voidaan muunnella geneettisesti kestämään kylmää leveysasteillamme.
Energian korkea hinta on jo pyyhkäissyt pois suuren osan kemianteollisuudesta – erityisesti lännestä – joka tuottaa lannoitteita, joita tarvitaan lähes puoleen maailman elintarviketuotannosta. Lisäksi jatkuva heikko auringon sykli, joka alkoi joulukuussa 2019, on luonut äärimmäisiä sääolosuhteita, jotka ovat tuhonneet sadon maailmanlaajuisesti. Tämän syksyn sadonkorjuuaika pohjoisella pallonpuoliskolla näyttää olevan yksi kaikkien aikojen pahimmista monissa maissa (luvut eivät ole vielä lopullisia). Maailmanlaajuinen elintarviketurva ei ole koskaan ollut niin uhattuna, minkä jopa Agendaa ajava YK on tunnustanut.
Elintarvikkeiden tuotantoa on vahvistettava merkittävästi ja nopeasti maailmanlaajuisesti, mutta sen sijaan tapahtuu päinvastoin. Globalistit haluavat pääasiassa luopua karjankasvatuksesta ja korvata eläinproteiinit kasvis- ja synteettisellä ”lihalla” ja hyönteisillä. Myös maitotuotteet korvattaisiin samalla tavalla kaikella soijapohjaisista “meijerituotteista” torakanmaitoon. He eivät kuitenkaan koskaan selitä, kuinka he aikovat korvata vakavamman ja massiivisemman viljapulan.
Sen lisäksi, että maatalous joutuu ottamaan askeleen taaksepäin sekä ruoan että puun tuotannon osalta, tämä johtaa johonkin muuhun, josta kukaan ei puhu. Lahotuva kasvillisuus ja puut luovat uusia ravinnepitoisia maaperäjä, jotka ovat kaiken viljantuotannon perusta. Teollistuneesta maataloudesta johtuva huuhtoutunut maaperä, jota usein ajavat globaalit monikansalliset yritykset, ovat suuri ongelma nykyään. Miljoonien puiden poistaminen luonnollisesta kierrosta tuhoaa myös tulevaisuuden maatalousmaan ja elintarviketuotannon.
Lähde: Frontnieuws.com