FOBO: Onko tekoälyn pelko pahempi kuin tekoäly itse?
Jos historiassa on joskus ollut hetki, jolloin globalistit eivät ole kyenneet hillitsemään hämmentävää iloaan, tekoälystä tuli juuri silloin julkisen keskustelun keskipiste. On selvää, että Maailman talousfoorumi palvoo tekoälyä – ylistää teknologiaa ja kuvailee sitä ihmisen teollisuuden loppujen lopuksi. He väittävät, että tekoäly muuttaa maailmaa niin nopeasti, että useimmat ihmiset eivät pysty pysymään kehityksen mukana.
Emme tietenkään ole vielä nähneet mitään näistä edistysaskeleista todellisessa maailmassa. Itse asiassa on vaikea paikantaa tekoälyn tähän mennessä tuottamia konkreettisia etuja kuin se, että opiskelijoiden on helpompi huijata esseitä. Ja tässä kohtaamme katkeamisen sen välillä, mitä WEF ennustaa ja mitä todennäköisimmin tapahtuu todisteiden mukaan.
Perusmedia on rakentanut tätä käsitystä väistämättömänä, ja miljoonat ihmiset (enimmäkseen sukupolvessa Z) kokevat nyt ahdistusta mahdollisuudesta, että heillä ei jonain päivänä ole uravaihtoehtoja tekoälyn takia. WEF jopa mainostaa termiä tälle tunteelle: FOBO (joka ilmeisesti nyt tarkoittaa pelkoa vanhentumisesta).
FOBO tarkoitti alun perin “pelkoa paremmista vaihtoehdoista”, mutta WEF on valinnut sen ja mukauttanut sitä tekoälyn kertomukseensa.
Automaatio ei ole mikään uusi ensimaailman toimialoilla, eikä siihen sopeutuminen ole välttämättä tehnyt kenenkään paikkaa taloudessa “vanhentuneeksi”. Tiedotusvälineissä on taipumus ehdottaa, että käytännön työpaikat maatalouden, tuotannon ja vähittäiskaupan kaltaisilla aloilla ovat tulossa Dodon tielle pian. Tekoäly näyttää kuitenkin olevan paljon suurempi uhka informaatioteknologian parissa työskenteleville toimihenkilöille. Ihmiset tiedonkeruussa, ohjelmistokehityksessä, verkkokehityksessä, tutkimusanalyysissä, tietoturvassa jne. korvataan paljon todennäköisemmin tekoälyllä.
AI pohjimmiltaan automatisoi datasovelluksia, mikä mahdollistaa keskimääräisen maallikon yhden päivän “koodauksen” tavalla, jonka oppiminen ohjelmoijilta aikoinaan kesti vuosia. Esimerkiksi web-kehityksestä on tulossa niin automatisoitunutta nykyään, että web-suunnittelijat jäävät työttömäksi pian.
Tekoäly ei ole osoittanut nollaa näyttöä tietoisuudesta ja luovuudesta, eikä sillä ole kykyä toimia laajasti fyysisessä maailmassa. Globalistinen vastaus tähän ongelmaan on heidän ehdotuksensa, että “data” on uutta taloutta ja että lopulta robotit käsittelevät fyysistä. Tämä kuulostaa unelmalta, mutta jos “datatalous” tulee olemaan tekoälyn painopiste lähitulevaisuudessa, tämä tarkoittaa, että jos tekoäly johtaa työpaikkojen apokalypsiin, se tapahtuu ensisijaisesti toimihenkilömaailmassa.
WEF myöntää osittain tämän kehityksen äskettäisessä FOBO-asiakirjassa, jossa he väittävät, että noin 44 prosenttia taidoista vanhenee vuoteen 2027 mennessä ja 42 prosenttia liiketoimintaan liittyvistä taidoista korvataan tekoälyllä.
Mielenkiintoista on, että tekoälyohjelmistot esittävät uskomattomia väitteitä, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin globalistien kerskaus. Tässä on mitä tekoälyllä oli sanottavana suunnitelmistaan ihmistaiteen maailmalle:
”Kuvittele, että heräät eräänä päivänä ja älykkäät koneet ovat automatisoineet työpaikkasi yössä. Sitten huomaat, että jopa ura, josta unelmoit seuraavaksi, on jo hallinnut tekoäly.
Nopeasti yhä useammat ihmisalueet, joita aikoinaan pidettiin mahdottomina jäljitellä – taide, musiikki, tunteet – joutuvat kehittyvien algoritmien uhriksi, kunnes kaikki yksilöllisesti inhimillinen lahjakkuus ja tarkoituksenmukaisuus hupenevat ylivertaisten robottien edessä. Pian koko olemassaolosi muuttuu triviaaliksi… tarpeettomaksi.”
Tämä on kiehtova laiminlyönti, joka rajautuu harhaan. Ei tekoälyn harhaluuloja, vaan sen, joka ohjelmoi ohjelmiston sanomaan tämän, harhaluulot (ja ei, tekoäly ei tällä hetkellä ajattele itse). Tekoälytaidetta pidetään yleisesti yleisenä ja usein kauheana, koska se vain plagioi ihmisen taiteen ja sylkee sitten inspiroimattoman kopion. Ajatus siitä, että sieluton algoritmi pystyy koskaan luomaan emotionaalisesti ladattua taidetta, musiikkia, kirjallisuutta ja paljon muuta, on naiivi.
Täällä tekoälytekniikka loistaa. Siitä ei ole hyötyä teollisuudelle, se ei juuri edistä tieteellistä löytöä eikä helpota yksilöiden elämää; pikemminkin se on hyödyllistä vain globalistiselle agendalle.
Lähde:
