Tekoäly ja digitalisaatio: Milloin meistä tulee “hyödyttomia syöjiä”?
Uudet teknologiat ovat jo aiheuttaneet mullistuksia ihmisten työelämään. Niin kutsutun tekoälyn leviämisen myötä LLM-yritysten, kuten ChatGPT, Midjourney & Co, kautta olemme siirtymässä uuteen tällaiseen vaiheeseen. Tällä kertaa kuitenkin “hyvät” työt osuvat kovemmin – mutta myös jotkut palvelutyöt.
Suurimpia muutoksia talouselämässä viime vuosisatojen aikana ovat olleet tavaratuotannon teollistuminen, liikenteen motorisoituminen ja tietokoneistaminen tai digitalisaatio. Jälkimmäinen siirtyy nyt todennäköisesti seuraavaan vaiheeseen – ja se voi tuhota satoja miljoonia työpaikkoja maailmanlaajuisesti tulevina vuosina. Aikaisemmin hyvin palkattuja ja varsin turvallisina pidettyjä töitä sekä yksinkertaisempia, robotisoitavia tehtäviä. Syynä tähän on niin sanotun “tekoälyn” kehitys.
Goldman Sachsin ennusteen mukaan jopa 300 miljoonaa työpaikkaa maailmanlaajuisesti voi joutua uuden tekoälyn digitalisoinnin uhriksi pelkästään muutaman seuraavan vuoden aikana. GS:n arvioiden mukaan tekniikan nykytasolla jopa 18 prosenttia maailman työvoimasta voidaan korvata tietokoneella. Erityisesti hallinnossa, tekstiteollisuudessa ja graafikkojen/suunnittelijoiden keskuudessa, mutta myös lakialalla. Tekoälyohjatut robotit voisivat myös ottaa entistä enemmän töitä varastonhallinnan alueella ja jopa pikaruokaketjuissa.
Vaikka automaatiopotentiaalia ei ole vielä täysin hyödynnetty, koska työttömät eivät välttämättä sovellu kuluttajiksi, yritysten kustannuspaineet kasvavat. Tuottavuutta ja tehokkuutta on lisättävä. Pian (ainakin kun tekoälymallit paranevat) suuren osan mediasisällöstä tulee todennäköisesti tekoälyn luoma. Vaikka esimerkiksi CNET:n suorittama testi epäonnistui alun perin armottomasti . Siitä huolimatta yhä useammat uutistoimistot ja toimitukset käyttävät generatiivista tekoälyä tehokkuuden lisäämiseen. Tekoälygrafiikkaohjelmat, kuten Midjourney (jopa Adobe Photoshop käyttää nyt tekoälyä), voivat korvata kokonaisia graafisen suunnittelun tiimejä. Siellä missä ennen työskenteli useampi henkilö, nykyään riittää hyvä “suhkertaja”, joka tuntee näiden ohjelmien toiminnan. Esimerkiksi artikkelikuva on luotu tekoälyohjelmalla.
Teollisuusmaiden demografisten muutosten, lisääntyvän väestön ikääntymisen ja käytettävissä olevien työntekijöiden määrän vähenemisen valossa lisääntyvä automaatio voidaan ymmärtää – mutta siirtymäkausi tulee olemaan vaikea. Lukemattomat ihmiset menettävät työpaikkansa ja joutuvat “hyödyttömäksi syöjiksi”. Riippuu hallituksen monistettavista ja siksi alttiina hallitusten kiristyksille. Tämä herättää myös kysymyksen, onko tämä myös syy miksi poliittiset johtajat yrittävät niin lujasti ottaa käyttöön keskuspankin digitaalista rahaa (CBDC) ja tarjota ihmisille eräänlaista “yleistä perustuloa”.
Koulujen opetussuunnitelmat eivät kuitenkaan valmista lapsiamme tulevina vuosina ja vuosikymmeninä todennäköisesti tapahtuviin muutoksiin. Taidot, kuten laskennallinen ajattelu, ohjelmointitieto, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot tai joustavuus ja sopeutumiskyky ovat tärkeitä. Ilman tällaisia taitoja heistäkin tulee sellaisia ”hyödyttomia syöjiä”, joita globalistinen eliitti pitää kulutettavana ihmismateriaalina. Tai kuten jotkut kyynikot sanoisivat: Hiili, joka on poistettava…
Lähde: