Julkaisuaikataulut

Artikkelit julkaistaan 2 tunnin välein alkaen klo 11, poikkeustapauksissa jo klo 9. Jos päivälle on videoartikkeli, se julkaistaan klo 19.

Yhteystiedot

Publication-X on sitoutumaton julkaisu, artikkelit tulevat yhteistyökumppaneiltamme, ensisijassa ainoastaan käännämme tekstit ja muut julkaisut  suomeksi.

Tarvittaessa yhteyden toimitukseen saa helpoiten sähköpostilla osoitteella editor@publication-x.com

Business contacts: via email above.

Publication-X toimii kevytyrittäjä-periaatteella, laskutuksesta vastaa Omapaja Oy, 2399894-2

16.11.2024

Publication-X

"Tempus loquendi abiit, opus Domini faciendum est"

Faktantarkastusverkosto sanoo, että faktantarkistukset verkossa eivät ole sensuuria.

Faktantarkastusverkosto sanoo, että faktantarkistukset verkossa eivät ole sensuuria.
50 lukukertaa

Elämme nyt maailmassa, jossa “faktantarkistajat” järjestävät “vuosikokouksia” – yksi niistä järjestetään juuri tällä viikolla Bosnia ja Hertsegovinassa.

Nämä muiden yritysten (erityisesti Facebookin kaltaisten massiivisten sosiaalisten alustojen) sensuurinvalvojat eivät ole vain kokoontuneet Sarajevoon, vaan ovat myös antaneet “lausunnon”, jossa mainitaan kaupungin nimi.

Poynter-instituutti on merkittävä toimija tällä alalla, ja sen International Fact-Checking Network (IFCN) toimii muun muassa Metan sensuurin koordinoijana.

IFCN:n tehtävänä oli nyt antaa “Sarajevon lausunto” 130 “faktantarkistusalan” ryhmän puolesta. Kyseessä on tällä hetkellä kasvava ala, jonka lonkerot ulottuvat ainakin 80 maahan – näin monta ryhmää on kyseisen lausunnon takana.

Ei ole yllätys, että nämä “faktantarkistajat” pitävät itsestään eivätkä näe mitään väärää siinä, mitä he tekevät; itseään vahvistavassa lausunnossa viitataan (Poynterin johtamaan) “faktantarkistukseen” sananvapauden kannalta olennaisena (voisiko joku kuitenkin tarkistaa tuon lausunnon?).

Syy siihen, että keskitytään sananvapauteen, on selvä – “faktantarkistajat” ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet olevansa joko taitamattomia, puolueellisia, sensuurin välineitä, kaikkia kolmea, tai jokin näiden yhdistelmä.

Siksi heidän “vuosikokouksessaan” julistetaan nyt näennäisen suorin naamoin, että “faktojen tarkistaminen” ei ole vain sananvapauden puolestapuhuja, vaan sitä “ei pitäisi koskaan pitää sensuurin muotona”.

Mutta kuka kertoo Metalle? Vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen Facebookista tuli periaatteessa syntipukki, jonka valitsivat ne, jotka eivät pitäneet äänestystuloksesta, ja syyttivät alustaa siitä, että se oli paikka, jossa tapahtui (sittemmin kumottu) massiivinen “väärän tiedon sekaantumiskampanja”.

Koska Facebook oli tietoinen seurauksista, joita sen liiketoiminta saattaisi kärsiä, jos tällainen mielikuva jatkuisi, sillä oli vuonna 2019, juuri ennen uusia vaaleja, jopa 50 “tosiasioita tarkistavaa” kumppania, jotka “tarkistivat ja arvioivat” sisältöä.

Vuonna 2019 raporteissa kerrottiin selvästi, miten asia toimii – se on jyrkässä ristiriidassa “Sarajevon lausunnon” ja “… ei koskaan sensuuria…” -väitteen kanssa.

Ja näin se toimi: “Faktantarkistetut” viestit merkitään automaattisesti Facebookissa, ja videot, jotka on luokiteltu “vääriksi”, ovat edelleen jaettavissa, mutta Facebookin algoritmi näyttää ne alempana uutisvirrassa.

Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on myös sanonut, että varoitusmerkinnät viesteissä hillitsevät jakojen määrää 95 prosentilla.

“Teemme yhteistyötä riippumattomien faktantarkistajien kanssa. COVID-epidemian puhkeamisen jälkeen he ovat antaneet 7 500 väärää tietoa koskevaa ilmoitusta, minkä vuoksi olemme antaneet 50 miljoonaa varoitusmerkintää viesteihin. Tiedämme, että nämä ovat tehokkaita, koska 95 prosenttia ajasta käyttäjät eivät klikkaa sisältöä, jossa on varoitusmerkintä”, Zuckerberg paljasti.

Tämä oli ennen vuoden 2020 äänestystä. Ei ole yhtään syytä uskoa, että jos asiat ovat sillä välin muuttuneet, ne ovat muuttuneet parempaan suuntaan – ainakaan sananvapauden osalta.

Lähde