JRR Tolkienin suosiminen ei tee ihmisestä “äärioikeistolaista”.
Kaikista J.D. Vancea kohtaan esitetyistä kritiikeistä yksi vaikeimmin vakavasti otettavista on hänen rakkautensa Taru sormusten herrasta. Donald Trumpin vastaehdokas on nimennyt J.R.R. Tolkienin suosikkikirjailijakseen ja väittänyt tämän vaikuttaneen “paljon konservatiiviseen maailmankuvaani”. Tämä on kuitenkin häiritsevä lukuvalinta MSNBC:n juontajalle Rachel Maddow’lle, joka eilen väitti, että “Taru sormusten herrasta on monien äärioikeistolaisten ja alt-oikeistolaisten hahmojen suosikkikosmetiikka asioiden nimeämisessä ja kulttuuriviittauksissa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa”.
Hänen pääesimerkkinsä on Peter Thiel, miljardööri teknologiasijoittaja ja Vancen mentori. Vaikka monet kiistävät ajatuksen, että Thiel olisi äärioikeistolainen, hän on varmasti saanut Tolkienista inspiraatiota nimetessään liiketoimintayrityksiään: Palantir Technologies, Valar Ventures ja Mithril Capital, muutamia mainitakseni. Kun Vance perusti oman sijoitusyhtiön, hän antoi sille nimen Narya Capital, joka on jälleen yksi Keski-Maasta lainattu nimi.
Maddow luulee olevansa jonkin jäljillä, koska hän tavuttaa sanan katsojilleen ja sanoo, että “sen voi muistaa, koska se on ‘arjalainen’, mutta n-kirjain siirretään eteen”. Sanomattakin on selvää, ettei Vancen yrityksellä eikä Tolkienin kirjallisella keksinnöllä ole mitään tekemistä rotuideologian kanssa. Kun eräs natsiajan saksalainen kustantaja kirjoitti brittikirjailijalle vuonna 1938 ja tiedusteli, oliko hän “arisch”, hän laati upean vastauksen, jossa todettiin, että “en pidä kaiken juutalaisen veren (todennäköistä) puuttumista välttämättä kunniallisena; ja minulla on paljon juutalaisia ystäviä, ja minun pitäisi pahoitella, että antaisin minkäänlaista väriä käsitykselle, jonka mukaan olisin allekirjoittanut täysin vahingollisen ja epätieteellisen rotuopin.”
Mutta voisiko Maddow’n epäjohdonmukaisuuksien joukkoon olla haudattu jonkinlainen pointti? Eikö olekin niin, että monet konservatiivit ja oikeistolaiset ovat aivan hulluna Tolkieniin? Esimerkiksi Italian pääministeri Giorgia Meloni?
Tässä ajattelutavassa on jotain perää, mutta Tolkienilla on kannattajia eri puolilla poliittista kirjoa. On esimerkiksi Tony Blair, paavi Franciscus ja Stephen Colbert, ennen kuin päästään niihin satoihin miljooniin muihin, jotka ovat pitäneet hänen kirjojaan arvossa. Unkarissa Tolkienin tunnetuin puolestapuhuja ei ole Viktor Orbán vaan edesmennyt liberaali toisinajattelija Árpád Göncz, joka toimi maansa ensimmäisenä kommunismin jälkeisenä presidenttinä ja Taru sormusten herrasta -kirjan unkarilaisena kääntäjänä.
On myönnettävä, että Tolkienin ja hänen teoksensa seksistisiksi, rasistisiksi ja luokkahistoriallisiksi tuomitsevien kriitikoiden joukko on kasvanut, mutta Canterburyn liberaali entinen arkkipiispa Rowan Williams on oikaissut heitä lempeästi.
Viime kädessä kaikki yritykset luoda hobittilais-reaktionäärinen kompleksi romahtavat oman tietämättömyytensä painon alla. Hyväksyitpä Vancen tai et, rakkautta Keski-Maata kohtaan ei voi asettaa häntä vastaan. Jos häntä voi arvostella tässä suhteessa, niin se on se, että hänen poliittiset kantansa eivät ole riittävän tolkkilaisia.
Taru sormusten herrasta on mitä ilmeisimmin opettanut, että laajentumishaluiset tyrannit on pysäytettävä – tätä Vance saattaa haluta miettiä ennen kuin hän hylkää Ukrainan Vladimir Putinille. Sitten on vielä hänen heikkoutensa ympäristönsuojelussa. Tolkien kauhistui ihmiskunnan aiheuttamaa luonnon tuhoamista, ja toisin kuin Vance ilmastonmuutoksen suhteen, hän olisi vaistomaisesti ymmärtänyt luodulle järjestykselle aiheutuvan uhan.
Lopuksi on vielä se, mitä Taru sormusten herrasta opettaa meille vallan turmelevasta luonteesta. Yhdysvaltain todennäköisenä seuraavana varapresidenttinä Vance on yhtä kaukana niin suuresta vallasta kuin tämä maailma koskaan tarjoaa. Emme suinkaan pahoittele hänen arvostustaan Tolkienin kosmosta kohtaan, vaan toivomme, että se syvenee.