Vasemmiston idoli: “jumalanvihaaja” Karl Marx
Kommunismin ja antikristillisen ajattelun yhteys: Teksti väittää, että kommunismi, erityisesti Karl Marxin ja Friedrich Engelsin edustama ideologia, on lähtökohtaisesti antikristillinen ja ateistinen. Kommunismi nähdään poliittisena ja moraalisena vastakohtana kristillisille arvoille, ja sen katsotaan pyrkivän kumoamaan uskonnon ja moraalin.
Karl Marxin satanistiset ajatukset: Tekstissä esitetään, että Karl Marx kääntyi satanismiin ja ilmaisi runoissaan ja kirjoituksissaan vihaa Jumalaa kohtaan. Richard Wurmbrandin kirjoitusten mukaan Marxin luomukset heijastavat demonisia ja itsetuhoisia piirteitä, ja hänen ideologiansa on osa laajempaa taistelua uskontoa ja perinteisiä arvoja vastaan.
Vasemmisto ja uskonnon vastaisuus: Tekstissä todetaan, että vasemmistolaiset liikkeet, kuten sosialismi ja kommunismi, ovat historiallisesti olleet uskonnon ja perinteisten arvojen vastaisia. Näiden liikkeiden edustajat, kuten Marx ja Lenin, kuvataan jumalankieltäjinä ja jumalanvihaajina, jotka pyrkivät luomaan uuden moraalisen ja yhteiskunnallisen järjestyksen.
Marxismin perintö ja nykyajan vasemmisto: Lopuksi tekstissä kritisoidaan nykyajan vasemmiston ja sosialistien suhtautumista Marxin ideologiaan, jota pidetään edelleen kunnioitettuna, vaikka sen taustalla olisi pahaenteisiä ja antikristillisiä ajatuksia. Tekstin mukaan Marxismin perintö ja sen vaikutus näkyvät edelleen vasemmiston pyrkimyksissä heikentää perinteisiä yhteiskuntarakenteita, kuten perhettä ja uskontoa.
Antikristillisiä päähenkilöitä löytyy kulttuurimarxismista, joka halusi myös poliittisesti legitimoida uuden moraalisen kulttuurin arvojen kääntämisen, biologian, seksuaalitieteen ja uskonnon vastustamisen. Ennen kaikkea vasemmistolainen idoli ja “jumalanvihaaja” Karl Marx.
Valistuksen ja rationalismin myötä ateismi nosti päätään kommunismin muodossa, joka asettui poliittisesti vasemmalle. Uskonnollisesti se on “pahan” puolella. Koska historiallisesti vallankumoukselliset ovat aina istuneet vasemmalla puolella, eli ne, jotka halusivat kukistaa monarkian tai halusivat korvata Jumalan luomakunnan ja järjestyksen omilla jumalattomilla yhteiskunnallisilla muodoillaan ja moraalisääntöillään ja toisinaan pyrkivät yhteiskunnan kaatoon tai radikaaliin muutokseen. ja ihmisiä. Niinpä sosiaalidemokraattiset, sosialistiset ja kommunistiset puolueet olivat aina vasemmistolaisia. 1
Sosialistit, kommunistiset jumalankieltäjät
Joka tapauksessa tosiasia on, että sosialistisen ja kommunistisen ideologian tunnetuimmat edustajat olivat kaikki jumalankieltäviä ja jumalanvihaajia. Nimittäin Karl Marx (1818-1883, saksalainen filosofi, taloustieteilijä, yhteiskuntateoreetikko, historioitsija ja poliittinen toimittaja),
Friedrich Engels (1820-1895, saksalainen filosofi, yhteiskuntateoreetikko, historioitsija, toimittaja, yrittäjä ja kommunistinen vallankumouksellinen) ja Vladimir Iljits Lenin (1870-1924, venäläinen poliitikko, kommunistinen vallankumouksellinen, marxilainen teoreetikko, bolshevikkien puheenjohtaja, kommunistien hallituksen päämies Venäjän sosialistinen liittotasavalta (SFSR) ja myöhemmin Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (Neuvostoliitto).
Neuvostoliiton valtiodoktriini oli ateistinen, ja valtio kielsi tai rajoitti tiukasti uskonnon harjoittamisen väliaikaisesti. Vuonna 1920 Venäjän ortodoksiseen kirkkoon kuului vielä 90 prosenttia väestöstä, vuonna 1940 vain alle 30 prosenttia. Monia uskovia kohdeltiin vihamielisesti ja häirittiin, kidutettiin, teloitettiin tai karkotettiin Siperiaan. 2
Karl Marxin sodanjulistus Jumalalle
Karl Marx, kerran harras kristitty, 3 joka kehitti marxilaisuuden sosiaalisen ja taloudellisen teorian yhdessä Friedrich Engelsin kanssa, tuli satanistiksi hänen luopumuksensa jälkeen! Sinun ei tarvinnut olla minkään sellaisen kultin jäsen. Siitä lisää myöhemmin…
Joka tapauksessa Marx oli osittain vastuussa miljoonien kuolemantapauksista totalitaarisissa kommunistisissa hallintojärjestelmissä kapeakatseisen talouden, luokkataistelun ja väkivaltaisen vallankumouksen radikaalien ideoiden sekä vainoon ja diktatuuriin johtaneiden ateististen näkemysten leviämisen varjolla.
Vuoden 1848 kommunistisen puolueen manifestissa jokainen voi lukea:
“Mutta kommunismi kumoaa ikuiset totuudet, se kumoaa uskonnon ja moraalin sen sijaan, että se muotoilee niitä uudelleen, joten se on ristiriidassa kaiken aikaisemman historiallisen kehityksen kanssa (…) (Kommunistit) julistavat avoimesti, että heidän tarkoituksensa voidaan saavuttaa vain kaattamalla kaikki aikaisemmat yhteiskuntajärjestykset väkivaltaisesti. 4
Loppujen lopuksi Marxin ja Engelsin luoma “dialektinen materialismi” oli ja on utopia luokkattomasta yhteiskunnasta ja sodanjulistuksesta Jumalalle, uskolle ja kirkolle.
Karl Marx ei suinkaan ollut luokkattoman yhteiskunnan humanitaarinen ja epäitsekäs taistelija köyhien ja avuttomien puolesta, kuten hänen “opetuslapsensa” kuvasivat häntä. Pikemminkin ihmisvihallinen henki, jolla on itsetuhoinen, egomaaninen, demoninen puoli. 5 Ja hän vihasi Jumalaa! Jo väitöskirjassaan ”Demokraattisen ja epikurolaisen luonnonfilosofian ero” hän totesi: ”Sanalla sanoen, vihaan täysin kaikkia ja jokaista Jumalaa” (esipuhe). 6
“Satanisti” Karl Marx
Karl Marxin muut kasvot kirjoittajan Richard Wurmbrandin mukaan Marx omaksui satanismin sisäisen kriisin jälkeen, kääntyi pois lapsuuden juutalaisesta ja kristillisestä taustastaan ja hänen teoksissaan heijastui hänen vihansa Jumalaa kohtaan. 7
Esimerkiksi runossaan ”The Pale Maid” Marx kirjoitti: ”Joten menetin taivaan, tiedän sen varmasti. Sieluni, joka ennen kuului Jumalalle, on nyt tarkoitettu helvettiin.” 8 “Epätoivoisessa rukouksessa”: “Jumala on repäissyt minusta kaiken, vierinyt pois kohtalon ja ikeen kirouksessa, Hänen maailmansa – kaiken – ikävä kaikkea! Yksi asia jäi, kosto jäi minulle! Haluan ylpeänä kostaa itselleni, olennolle, joka istuu siellä valtaistuimella…” 9
Toisessa runossa Marx haaveili Jumalan luoman maailman tuhoamisesta: “Jumalan tavoin voin vaeltaa. He kulkevat voitokkaasti läpi tuhoutuneen valtakuntansa, jokainen sana on intoa ja kauppaa. Rintani on kuin Luojan povi.” 10
Tämä postulaatti muistuttaa meitä Luciferin sanoista: “Minä nousen taivaaseen ja korotan valtaistuimeni Jumalan tähtien yläpuolelle” (Jesaja 14:13).
Asiasta kiinnostuneiden silmään pisti muukin: näytelmä “Oulanem” tuli Marxin kynästä. Otsikko on anagrammi Emanuelista, Jeesuksen raamatullisesta nimestä, joka tarkoittaa hepreaksi “Jumala kanssamme”. Richard Wurmbrand kirjoitti: “On ominaista, että “Oulanem” on pyhän nimen vääristely (…) Pyhien nimien vääristely on osa saatanallista messua. 11 Juuri näin se on!
Wurmbrand jatkaa: ”Ja nyt kuuntele ensin se outo tunnustus, jonka Marx tekee runossaan The Spielmann :
‘Mitä, mitä! Minä puukotan, puukotan verimustan sapelin sieluusi erehtymättä,
Jumala ei tiedä sitä, Jumala ei kunnioita taidetta, joka työnsi päähän helvetin sumusta, kunnes aivot hulluttuvat, kunnes sydän on muuttunut, musta mies vaihtaa sen elävänä! Hän lyö lyöntiä puolestani, hän kalvaa merkit…’ 12
Näistä linjauksista tulee merkityksellisiä, kun tiedetään, että paholaisen kultin korkeamman pyhittäytymisen rituaaleissa ehdokkaalle myydään lumottu miekka, joka takaa menestyksen. Hän maksaa sen allekirjoittamalla lupauksen verellä suonistaan, että kuoleman jälkeen hänen sielunsa kuuluu paholaiselle.” 13
Uskonnon lakkauttaminen
Marx sanoi myös: “Uskonnon poistaminen ihmisten illusorisena onnellisena on heidän todellisen onnensa vaatimus. Sen täytyy luopua illuusiosta omasta tilastaan, mikä vaatii illuusiota. Uskonnon kritiikki on siis itussaan kritiikkiä kyynelten laaksosta, jonka halouskonto on 14
Lopulta Marx kääntyi uskontoa vastaan, koska se esti kommunistisen ihanteen toteutumista ja tunnusti myös olevansa “suurin ns. positiivisen vihaaja”! Hän otti yhteiskunnan vallankumouksellisena Saatanan nimessä. 15
Näin ollen ei ollut yllättävää, että vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1871, kun kommunistinen vallankumous puhkesi Pariisissa, Communard Flourende julisti: “Vihollisemme on Jumala. Jumalan viha on viisauden alku. ” Hänen kollegansa Friedrich Engels suostui myös poistamaan kaiken uskonnon ja moraalin. 17
“Saatana Suuri”
Mielenkiintoista tässä yhteydessä on, että saatanalliset ajatukset levisivät myös Marxin perheessä. Esimerkiksi hänen suosikkityttärensä Jenny Julia Eleanor meni naimisiin englantilaisen sosialistin ja vapaa-ajattelijan Edward Bibbins Avelingin kanssa hänen suostumuksellaan. Hän piti luentoja sellaisista aiheista kuin ”Jumalan jumalattomuus”. Hän edusti oikeutta jumalanpilkkaan. 18
Piireissä, joissa Aveling asui, luettiin tällaisia runoja:
“Hallitsemattomana ja rohkeana, säkeeni nousevat sinulle, oi saatana, juhlan kuningas. Pois pirskottelustasi, oi pappi, ja korppikotkasi,sillä Saatana, oi pappi, ei koskaan seiso sinun takanasi. Henkesi, oi Saatana, inspiroi säkeitäni, kun uhman jumalia rinnastani. Pappikuninkaista ja epäinhimillisistä kuninkaista. Sinun on salama, joka saa mielet vapisemaan. Oi sielu, joka vaeltelet kauas suoralta tieltä, Saatana on armollinen. Katso Heloise!Kun pyörretuuli avaa siipensä, se ohittaa, oi ihmiset, Saatana Suuri!Terveisiä ymmärryksestä, suurelle vanhurskaalle! Pyhät suitsukkeet ja valat nousevat sinulle! Olet syrjäyttänyt papin Jumalan valtaistuimelta.” 19
Marxin vihaan Jumalaa, kristillistä uskoa ja kirkkoa kohtaan ja hänen pyrkimyksiinsä “uudelleenarvostaa” yhteiskuntaa kuuluu myös taistelu perhettä vastaan. Hän sanoi kerran: ”Pyhän perheen mysteeri on maallinen perhe. Jotta entinen katoaisi, jälkimmäinen on tuhottava teoreettisesti ja käytännössä.” 20
Mutta mitään tästä ei kuulla julkisesti vasemmistolta, vihreiltä, sosialisteilta ja kommunisteilta, jotka osoittavat kunnioitusta Marxin pahaenteiselle ideologialle!
Guido Grandtin kirjoja löytyy osoitteesta: gugramediaverlag.wordpress.com
Lista lähteistä
1 https://weltgeschehen.info/was-bedeutet-links-und-rechts-im-sinne-gottes/
2 Katso mm.: Puolue ja kirkot varhaisessa neuvostovaltiossa: Venäjän kommunistisen puolueen keskuskomitean uskonnonvastaisen komission pöytäkirjat (Bol’seviki) 1922-1929. Toimittanut käännöksenä Ludwig Steindorff. Berliini, Hampuri, Münster, 2007Efraim Briem: Kommunismi ja uskonto Neuvostoliitossa: Ideoiden taistelu. Basel: Friedrich Reinhardt, 1948///Daniel Peris: Storming the Heaven: the Soviet League of the Militant Godless. Ithaca, New York, 1998
3 Richard Wurmbrand : The Other Face of Karl Marx , Kreuzlingen 1993 (8. painos), alkuperäinen painos: Marx: Prophet of Darkness , Marshall Pickering, 1986, s. 12
4 Marx-Engels Complete Edition (MEG), osa 1, s. 182, 183
5 Katso: https://www.epochtimes.de/politik/deutschland/karl-marx-war-ein-bekennender-satanist-meine-seele-die-einst-gott-gehoerte-ist-nun-fuer-die- hell- määritetty-a2436767.html
6 https://weltgeschehen.info/was-bedeutet-links-und-rechts-im-sinne-gottes/
7 https://www.epochtimes.de/politik/deutschland/karl-marx-war-ein-bekennender-satanist-meine-seele-die-einst-gott-gehoerte-ist-nun-fuer-die-hoelle-determined- a2436767.html
8 https://www.epochtimes.de/politik/deutschland/karl-marx-war-ein-bekennender-satanist-meine-seele-die-einst-gott-gehoerte-ist-nun-fuer-die-hoelle-determined- a2436767.html
9 Joachim Fest/Wolf Jobst Siedler (toim.): Karl Marxin varhaiset kirjoitukset, modernin ajattelun klassikot (https://www.epochtimes.de/politik/deutschland/karl-marx-war-ein-bekennender-satanist-meine-seele- die -once-God-is-now-destined-for-hell-a2436767.html)
10 Lainaus “Deutsche Tagespost” v.31:ssä. 12. 1982
11 Richard Wurmbrand : The Other Face of Karl Marx , Kreuzlingen 1993 (8. painos), alkuperäinen painos: Marx: Prophet of Darkness , Marshall Pickering, 1986, s. 15
12 Karl Marx: Spielmann , ibid., s. 57-58
13 Richard Wurmbrand : The Other Face of Karl Marx , Kreuzlingen 1993 (8. painos), alkuperäinen painos: Marx: Prophet of Darkness , Marshall Pickering, 1986, s. 15
14 Karl Marx ja Friedrich Engels: Hegelin oikeusfilosofian kritiikistä, MEGA, I, i (1), s. 607-608
15 Richard Wurmbrand : The Other Face of Karl Marx , Kreuzlingen 1993 (8. painos), alkuperäinen painos: Marx: Prophet of Darkness , Marshall Pickering, 1986, s. 17, 22///After B. Brecht: Works , in 8 osa, Vol. I, Frankfurt 1979, s. 651
16 Charles Boyer: The Philosophy of Communism, 10. The Political Atheism of Communism , kirjoittanut Igino Giordani, Fordham University Press, New York 1952, s. 134
17 Karl Marx ja Friedrich Engels: Valitut teokset, Lawrence ja Wishart, Lontoo 1958, s. 52
18 Chushichi Tsuzuki: Eleonor Marxin elämä, Clarendon Press, Oxford 1967, s. 85
19 Frederick Tatford: Pimeyden prinssi, Raamattu ja Adventin todistusliike, Eastbourne 1967
20 Marx-Engelsin täyspainos, osa 3, s. 6