NY Times kritisoi salausta ja mainitsee “disinformaatioasiantuntijat”, joilla on vaikeuksia päästä käsiksi yksityisiin viesteihin.
New York Times on löytänyt uuden tavan ja syyn hyökätä verkon salausta vastaan.
Yhdysvaltain presidentinvaalien lähestyessä kulman takana se liittyy ”disinformaatioon” – erityisesti siihen, miten sen aiheuttama koettu vaara vaikuttaa latinalaisamerikkalaisten äänioikeusaktivisteihin (ilmeisesti huonosti – NYT sanoo, että ”disinformaatio” on ongelma, joka ”pitää heidät hereillä öisin”).
Kun artikkelissa on käyty läpi litania valituksia siitä, mitä sanomalehti pitää ”disinformaationa”, joka kohdistuu erityisesti latinoäänestäjiin, siinä käsitellään turvallista salausta, miksi NYT pitää sitä pahana ja mitä asialle pitäisi tehdä.
Parin viime vuoden aikana (ja Yhdysvaltain vaalikausien aikana) on syntynyt uusi joukko ”asiantuntijoita” – niitä, joilla on oletettavasti parhaat valmiudet puuttua ”disinformaatioon”.
Artikkelissa NYT pitää heidän asiantuntemustaan itsestäänselvyytenä ja selittää heidän avullaan yhden syyn siihen, miksi ”disinformaatiota” ei muka voida käsitellä asianmukaisesti tai ainakaan NYT:tä tyydyttävällä tavalla.
Ja salatut sovellukset ovat näiden asiantuntijoiden tiellä – vakoilemassa ihmisten henkilökohtaista viestintää, ja samalla viitataan vakoiluun ”avoimuusongelmana”.
NYT:n mukaan ”paljon disinformaatiota” löytyy salatuista viestisovelluksista, joita kutsutaan harhaanjohtavasti ”suljetuiksi” – sanalla on ohjelmistomaailmassa hyvin erilainen ja negatiivinen merkitys.
Tässä tapauksessa sovellukset ovat yksinkertaisesti ”suljettuja” yksityisen viestinnän valvonnalta, mikä tarkoittaa, että ”disinformaatioasiantuntijat” eivät pääse käsiksi näihin tietoihin mielensä mukaan.
Ilmeisesti eräs tällainen asiantuntija – Brownin yliopiston School of Public Healthin Information Futures Labin johtaja Stefanie Friedhoff – näkee toisenkin ongelman, nimittäin sen, että sosiaalisen median yritykset eivät myöskään ”yleensä” luovuta tämäntyyppisille tutkijoille tietoja, jotka osoittaisivat, ”mikä leviää”.
Toisin sanoen, mitä on tukahdutettava, kun se on leimattu ”disinformaatioksi”. Kokemus on osoittanut, että se voi olla monia asioita, myös asiallisesti oikeaa sisältöä.
Koko artikkeli kertoo hyvin selvästi, missä sen poliittiset mieltymykset ovat – nimittäin nykyisen Valkoisen talon puolella, ja ”salausviestinnän vastainen sota” on hyvin samansuuntainen ja jo pitkään ollut osa tätä yleistä poliittista suuntausta.