EU hyväksyi tekoälylain – laki, jota syytetään biometrisen massavalvonnan laillistamisesta Euroopassa.
Euroopan parlamentti (EP) on hyväksynyt tekoälylain, säädöksen, jota alettiin laatia jo vuonna 2021 keinona estää biometriikkaan perustuva massavalvonta – mutta joka on nyt itse asiassa edistänyt tätä käytäntöä laissa.
Ja se on laki, joka tulee voimaan tämän vuoden toukokuussa sen jälkeen, kun se on saanut “siunauksen” EU:n neuvostolta, jotta sitä voidaan sitten panna täytäntöön vuodesta 2025 alkaen.
EU puolestaan ilmoitti tekoälylain hyväksymisen olevan “käänteentekevä” tapahtuma, ja mainostaa sen tarjoavan turvatoimia tekoälyn “yleisen käyttötarkoituksen” osalta sekä “rajoittavan tunnistusjärjestelmien käyttöä lainvalvonnassa”.
EU väittää myös, että laki edistää turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden lisäksi myös innovointia.
“Sen tavoitteena on suojella perusoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja ympäristön kestävyyttä riskialttiilta tekoälyltä, samalla kun se edistää innovointia ja vakiinnuttaa Euroopan (EU) aseman alan johtavana toimijana”, todetaan lehdistötiedotteessa.
Piraattipuolueiden Euroopan parlamentin jäsenet ovat kuitenkin täysin eri mieltä ja äänestivät vastaan.
He väittävät, että tekoälylain laatimiseen liittyi kolmikantaneuvotteluja (EP:n, Euroopan komission ja EU:n neuvoston välillä), jotka eivät olleet riittävän avoimia ja johtivat muutoksiin alkuperäiseen ideaan, joka nyt “tosiasiallisesti sallii lainvalvontaviranomaisten ottaa käyttöön virhealttiita kasvojen tarkkailu- ja kasvojentunnistuskameraohjelmistoja julkisilla paikoilla”, kuten europarlamentaarikko Patrick Breyer totesi blogissaan.
Breyer viittaa näihin ja muihin nyt EU:n hallituksen käytössä oleviin välineisiin – kuten julkisten paikkojen reaaliaikaiseen valvontaan, “rotuluokitteluun ja epätieteelliseen tekoälyyn” – autoritaarisina välineinä, jotka uhkaavat tehdä demokratioista “korkean teknologian valvontavaltioita”.
Tšekin piraattipuolue ei ole yhtä vaikuttunut, ja Euroopan parlamentin jäsen Marcel Kolaja sanoo, että uusi laki sisältää “kansallisten hallitusten” lisäämiä elementtejä, jotka hänen mukaansa “tosiasiallisesti” luovat oikeusperustan kansalaisten joukkovakoilulle, jossa käytetään biometristä teknologiaa käyttäviä laitteita, kuten kameroita.
“Tällaiset tekoälyllä varustetut kamerat pystyvät tunnistamaan ihmisten kasvot ja siten seuraamaan, kuka on ollut missä, milloin ja kenen kanssa. Tekoälylain olisi pitänyt kieltää tällainen orwellilainen työkalu, mutta sen sijaan se nimenomaisesti laillistaa sen”, Kolaja totesi.
