Meta puolustaa veloitusta käyttäjien yksityisyyden takauksena
Meta ideoi viime syksynä, miten se voisi noudattaa EU:n digitaalimarkkinoita koskevaa lakia (jota ei pidä sekoittaa digitaalipalvelulakiin (DSA), jota kriitikot pitävät “sensuurilakina”).
Meta nimittäin ilmoitti tuolloin, että noudattaakseen DMA:ta ja salliakseen mainoksetonta “kokemusta” EU:ssa (mutta myös Euroopan talousalueella, ETA:ssa ja Sveitsissä) Facebook ja Instagram tarjoaisivat tilauksia yksityisyyden suojaa arvostaville käyttäjille.
Meta kutsuu “vapaata, osallistavaa, mainosrahoitteista” internetiä ongelmaksi, eikä vain se, että mainokset ovat ärsyttäviä, vaan myös se, että ihmiset maksavat siitä melkoisen kovan hinnan, eli jättiläinen käyttää heidän arkaluonteisia henkilötietojaan rahana “yksilöllistä” eli kohdennettua mainontaa varten.
Mutta tämä “opt-out” -ajatus (maksua vastaan) tai vaihtoehtoisesti suostumus tiedonkeruuseen, jotta alustan käyttöä voidaan jatkaa (“ilmaiseksi”), ei mennyt hyvin läpi EU:ssa syistä, jotka EU:n komissio esitti tyypilliseen, tuskin ihmisymmärrystä vaativaan tapaansa.
EY:n mukaan syyt ovat seuraavat: ehdotettu Meta-järjestelmä “ei anna käyttäjille mahdollisuutta valita palvelua, joka käyttää vähemmän heidän henkilötietojaan, mutta vastaa muutoin ‘henkilökohtaisiin mainoksiin perustuvaa palvelua'”, ja “ei anna käyttäjille mahdollisuutta käyttää oikeuttaan antaa vapaasti suostumuksensa henkilötietojensa yhdistämiseen”.
EU:n sisämarkkinoista vastaavan komissaarin Thierry Bretonin innostus aiemmin tällä viikolla julkaistuja EY:n havaintoja kohtaan – ottaen huomioon hänen aiemmat saavutuksensa – houkuttelee ihmettelemään, onko tällä päätöksellä todella tekemistä kilpailukyvyn ja käyttäjien suojelemisen kanssa Euroopassa – vai onko kyseessä jälleen yksi Meta-painostuksen muoto herkällä (poliittisella) hetkellä.
Oli miten oli, komission havainnot ovat EU:n tapaan vasta alkua pitkälle prosessille, jonka odotetaan kestävän kuukausia, kun Meta tutkii havainnot ja yrittää vastustaa niiden väitteitä puolustaakseen kantaansa.
Tiedottajan lausunnon ansiosta tiedämme, että Meta yrittää voittaa tässä kiistassa muun muassa vetoamalla EU:n ylimpään tuomioistuimeen, Euroopan unionin tuomioistuimeen (EUT), joka vuonna 2023 “vahvistaa” sen ehdottaman järjestelmän, joka on jättiläisen mukaan DMA:n mukainen.
Jos tämä taistelu lopulta häviää, Meta joutuu maksamaan 10 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdostaan ja maksamaan jopa 20 prosentin sakot toistuvista rikkomuksista.