YK allekirjoittaa tulevaisuuden sopimuksen (future pact) 60 päivässä – miksi sillä on merkitystä
Syyskuussa Yhdistyneiden Kansakuntien 79. yleiskokous isännöi odotettua “tulevaisuuden huippukokousta”, jossa valtiot allekirjoittavat “tulevaisuuden sopimuksen”, joka on merkittävä askel kohti maailmanhallituksen luomista.
YK:n valmistautuessa YK:n yleiskokouksen 79. istuntoon suuri yleisö näyttää olevan vaarallisen tietämätön YK:n “tulevaisuuden huippukokouksen” suunnitelmista. Huippukokouksessa jäsenvaltioiden odotetaan julistavan “planeetan hätätilan” osana niin kutsuttua “tulevaisuuden sopimusta”.
Vaikka YK:n yleiskokous on vuosittainen kokous, tämän vuoden kokoontuminen on ainutlaatuinen, koska siihen on lisätty Summit of the Future, joka järjestetään New Yorkissa 22. ja 23. syyskuuta. Huippukokousta on valmisteltu ainakin vuodesta 2022 lähtien sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on toistuvasti kehottanut siirtämään taloudellisia resursseja YK:n vuonna 2015 asettamien Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi nopeasti.
Syyskuussa 2021 pääsihteeri julkaisi raporttinsa Our Common Agenda , jossa vaadittiin nopeuttamaan kestävän kehityksen tavoitteiden ja YK:n 75-julistukseen sisältyvien sitoumusten täytäntöönpanoa. Yhteinen asialistamme vaati myös tulevaisuuden huippukokousta “uusi maailmanlaajuisen konsensuksen luomiseksi valmistautumisesta tulevaisuuteen, joka on täynnä riskejä mutta myös mahdollisuuksia” .
Summit of the Future -sivustolla sanotaan, että tulevaisuuden sopimuksen tuloksena on ”maailma – ja kansainvälinen järjestelmä –, joka on paremmin valmistautunut hallitsemaan nyt kohtaamiamme haasteita” . Tulevaisuuden sopimus on todennäköisesti toinen osa muutosta kohti maailmaa, jota hallitsevat valitsemattomat internationalistiset poliitikot.
Tulevaisuuden huippukokouksen aikana YK:n jäsenvaltiot todennäköisesti äänestävät myös itse YK:n – jota jotkut kutsuvat UN 2.0:ksi – ja sen luonteen muuttamisesta radikaalisti, kuinka kansallisvaltiot tekevät planeetan tulevaisuutta koskevia päätöksiä.
YK on myös hiljattain ilmoittanut suunnitelmastaan allekirjoittaa “Global Digital Compact” tulevaisuuden huippukokouksessa. GDC:n ilmoitettu tarkoitus on “luoda osallistava globaali kehys, joka on olennainen useiden sidosryhmien toiminnalle, jota tarvitaan digitaalisten, datan ja innovaatioiden erojen voittamiseksi” . YK väittää, että sopimus auttaa edistämään “avointa, ilmaista, turvallista ja ihmiskeskeistä digitaalista tulevaisuutta kaikille” samalla kun se auttaa saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.
Vaikka uutiset tulevaisuuden huippukokouksesta ja tulevaisuuden sopimuksesta ovat alkaneet hiipiä riippumattomaan mediatilaan, suuri yleisö on edelleen täysin tietämätön tästä tapaamisesta ja keskustelujen kohteena olevien sopimusten vaikutuksista.
Jeffrey Sachs: Maailmanhallituksen puolestapuhuja
Huolimatta yleisön tietämättömyydestä, tulevaisuuden huippukokous on tarttunut akateemiseen maailmaan. Esimerkiksi taloustieteilijä Jeffrey Sachs julkaisi äskettäin huippukokousta koskevan lausunnon , jossa ylistettiin YK:n ponnistelujen hyveitä. Sachs saattaa olla lukijoille tuttu, koska hän toimi Lancetin COVID-19-komission puheenjohtajana vuosina 2020–2022, jossa hän kyseenalaisti COVID-19-panikin lähteen. Maaliskuussa 2023 Sachs todisti myös USA:n kongressin edessä funktiotutkimuksen rahoittamisesta ja “laboratoriovuototeoriasta”. Hän on ollut näkyvästi esillä vaihtoehtoisessa mediassa , mukaan lukien Jimmy Dore ja Russell Brand.
Sachs on kuitenkin pitkään ollut YK:n ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden kannattaja. Sachs on Columbian yliopiston kestävän kehityksen keskuksen johtaja. On myös huomattava, että Columbia University on alkuperäisen Technocracy-liikkeen koti . Sachs on myös YK:n kestävän kehityksen ratkaisuverkoston puheenjohtaja ja toimi YK:n pääsihteerin erityisneuvonantajana vuosina 2001–2018. Hän toimi myös YK:n edellisen pääsihteerin Ban Ki-moonin neuvonantajana.
Ei siis pitäisi olla yllättävää, että kesäkuun 21. päivänä Sachs puolusti tulevaisuuden huippukokousta ja maailmanhallitusjärjestelmää. Tietenkin maailmanhallituksen vaatimus on muotoiltu termeillä “monenvälisyys”, mutta lopputavoite on sama – kansallisvaltioiden loppuminen ja sellaisen maailman hallintoelimen toteuttaminen, jolla on valta vaikuttaa kansallisiin politiikkoihin.
”Maailman geopoliittinen järjestelmä ei tarjoa sitä, mitä haluamme tai tarvitsemme. Kestävä kehitys on julistamamme tavoitteemme, mikä tarkoittaa taloudellista vaurautta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ympäristön kestävyyttä ja rauhaa. Silti todellisuutemme on jatkuva köyhyys runsauden keskellä, lisääntyvän eriarvoisuuden, syvenevien ympäristökriiseiden ja sodan keskellä, Sachs kirjoittaa.
Sachs jatkoi väittämällä, että tulevaisuuden huippukokous keskittyy ratkaisemaan “joukon ennennäkemättömiä haasteita, jotka voidaan ratkaista vain globaalilla yhteistyöllä”. Sachsin ja YK:n teknokraattien mukaan “polykriisiä” tai useita samanaikaisia kriisejä ei “mikään yksittäinen maa voi ratkaista yksin”.
Itse asiassa Sachs tekee täysin selväksi, että hänen asemastaan hän kannattaa YK:lle lisää valtaa toteuttaa koko maailmaa koskevaa politiikkaa.
“YK-järjestelmän uudistamisen tavoitteessa on avainasemassa antaa enemmän valtaa YK:n toimielimille ja tehdä niistä edustavampia”, hän toteaa. Sachs toistaa myös aikaisemmat vaatimukset uusista rahoitusvälineistä, joilla rahoitetaan maailman muutosta, mukaan lukien “uuden kansainvälisten verojen järjestelmä” hiilidioksidipäästöille, merenkululle, lentoliikenteelle ja rahoitustoimille.
Tämä tavoite uudistaa kansainvälistä rahoitusjärjestelmää kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030:n rahoittamiseksi jäljittelee Guterresin äskettäisiä lausuntoja, joissa hän vaati “uutta Bretton Woods -hetkeä” viitaten pahamaineiseen vuoden 1944 kansainväliseen sopimukseen, jolla IMF perustettiin. Breton Woodsin kokouksessa hyväksyttiin myös säännöt itsenäisten valtioiden välisten rahasuhteiden ohjaamiseksi, mukaan lukien vaatimus kunkin maan taata valuuttojensa muuntavuus Yhdysvaltain dollareiksi.
Lisäksi tulevaisuuden huippukokousta käsittelevä YK:n asiakirja, jonka otsikko on Mitä se tuottaisi? , vaatii “globaalia rahoitusjärjestelmää, joka toimii kaikille”.
“Muunnettu kansainvälinen rahoitusarkkitehtuuri on tarkoitukseensa sopiva, kattavampi, oikeudenmukaisempi, edustavampi, tehokkaampi ja kestävämpi, vastaa nykyiseen maailmaan pikemminkin kuin miltä se näytti toisen maailmansodan jälkeen. Tämä arkkitehtuuri panostaa etukäteen kestävän kehityksen tavoitteisiin, ilmastotoimiin ja tuleviin sukupolviin.
Nämä puhelut heijastavat samanlaisia kutsuja, jotka tehtiin Pariisissa, Ranskassa kesäkuussa 2023 pidetyssä ” Uuden maailmanlaajuisen rahoitussopimuksen huippukokouksessa “. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin johtama huippukokous toivotti 50 valtionpäämiestä, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajaa tervetulleiksi. keskustelemaan kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudelleenjärjestelystä osana jatkuvaa pyrkimystä kohti 2030 Agenda- ja Net Zero -tavoitteita.
Ranskan hallitus totesi , että kokouksen tavoitteena oli “rakentaa uusi sopimus [globaalin] pohjoisen ja etelän välille”, joka varustaa kansakunnat paremmin torjumaan köyhyyttä ja ilmastonmuutosta. Huippukokoukseen osallistuivat Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Britannian pääministeri Rishi Sunak ja Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva. Valtionpäämiesten lisäksi huippukokous järjestettiin muun muassa Open Society Foundationsin, Bill and Melinda Gates -säätiön ja Rockefeller Foundationin tukemana.
Stimson Center -yhteys
Yksi yhdysvaltalaisista organisaatioista, jotka auttavat Summit of the Future -propagandaa ajamaan, on Stimson Center, ajatushautomo, joka kuvailee itseään “puolueettomaksi, voittoa tavoittelemattomaksi” organisaatioksi, joka keskittyy kansainväliseen rauhaan liittyvien kysymysten analysointiin. Stimson Center keskittyy ydinaseiden leviämiseen, vesihuoltoon ja humanitaarisiin kriiseihin, mukaan lukien väitetty ilmastokriisi, vastaamiseen. Keskus myös neuvoo yhdysvaltalaisia ja kansainvälisiä instituutioita.
Stimson Center perustettiin vuonna 1989, ja se on nimetty amerikkalaisen lakimiehen ja poliitikon Henry L. Stimsonin mukaan. Hän toimi sotaministerinä Yhdysvaltain presidentin Franklin Delano Rooseveltin alaisuudessa vuonna 1940, sotaministerinä presidentti Taftin alaisuudessa ja ulkoministerinä presidentti Hooverin alaisuudessa. National Park Servicen mukaan Stimsonilla oli myös suora hallinta Manhattan-projektissa, Yhdysvaltain hallituksen salaisessa yrityksessä kehittää ydinaseita.
Rockefeller-säätiö on myöntänyt Stimson Centerille satojen tuhansien dollarien arvoisia apurahoja vuodesta 2020 lähtien. Vaikka Gates-säätiö ei liity heidän ilmastonmuutostyöhönsä, se lahjoitti vuonna 2008 Stimson Centerille lähes miljoona dollaria .
Stimson Center on ollut johdonmukainen Summit of the Future -tapahtuman edistäjä, muun muassa kirjoittanut epäselvillä verkkosivustoilla julkaistuja mielipideartikkeleita ja isännöinyt virtuaalisia konferensseja viimeisimmistä tapahtumista.
Heinäkuun puolivälissä Stimson Center järjesti tapahtuman, jonka otsikkona oli “US Perspectives and Prioritys for the UN Summit of the Future” . Kokouksen pääpiirteissä todetaan, että ” innovatiivisen globaalin hallinnon tarve on nyt kiireellisempi kuin koskaan, jotta voidaan paremmin täyttää nykyiset YK:n sitoumukset, kuten kestävän kehityksen tavoitteet, Pariisin ilmastosopimus ja YK:n peruskirjan periaatteet.”
Keskustelussa kommentoivat Stimson Centerin virkamiehet sekä Michele Sison, Yhdysvaltain kansainvälisten järjestöasioiden apulaisulkoministeri ja pitkäaikainen YK:n diplomaatti sekä tohtori Esther Brimmer, entinen kansainvälisten järjestöasioiden apulaisulkoministeri.
Keskustelussa Sison korosti Yhdysvaltain hallituksen tukea tulevaisuuden huippukokoukselle ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteille.
“Tuemme myös tulevaisuuden sopimusluonnoksen tunnustamista YK:n ponnistelujen tärkeydestä hätäkeskuksen pöytäkirjojen kehittämiseksi monimutkaisten globaalien shokkien varalta”, Sison sanoi.
Tämä hätäfoorumia koskeva pyyntö ja “planeetan hätätilanteen” julistaminen on yksi tulevaisuuden huippukokouksen potentiaalisesti vaarallisimmista osista.
Planeetan hätätilanne
Tulevaisuuden sopimuksen nollaluonnoksen versiossa keskustellaan tarpeesta luoda “hätäfoorumi”, joka aktivoidaan “sellaisen shokin sattuessa, joka vaikuttaa useisiin maailman alueisiin” , ja YK:n mukaan edellyttää “yhtenäistä, koordinoitua ja moniulotteista vastausta” .
Luonnos väittää myös, että mikään hätäfoorumi “ei olisi pysyvä toimielin tai elin”. YK väittää myös, että “päätös kutsua koolle hätäfoorumi” kunnioittaisi täysin valtioiden suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta ja poliittista riippumattomuutta .
YK ei ole ainoa järjestö, joka edistää ajatusta planeetan hätätilanteen julistamisesta. Myös YK:n jäsenjärjestöt, kuten Climate Governance Commission (CGC), osallistuvat hauskanpitoon.
Climate Governance Commissionin kutsui koolle Maja Groff, Global Governance Forumin jäsen, jolla on laajat yhteydet teknokraatteihin, mukaan lukien Rockefeller Foundation -säätiöön , jotka ovat auttaneet rahoittamaan CGC:n työtä. Tämä on täysin järkevää, kun muistat, että vuonna 2023 Rockefeller-säätiö teki selväksi, että ilmastoagenda oli heidän uusi painopisteensä . Stimson Center on myös Climate Governance Commissionin “läheinen yhteistyökumppani”.
Marraskuun lopussa 2023 , juuri ennen YK:n ilmastonmuutoskonferenssin COP28 avaamista, Climate Governance Commission julkaisi raportin nimeltä Governing Our Planetary Emergency . Tässä raportissa CGC jatkaa ajamistaan johtamista koskevien ideoiden päivittämiseksi.
Governing Our Planetary Emergency -asiakirjassa, osiossa “Lähiaikaiset kansainväliset hallinnon innovaatiot”, CGC sanoo jälleen, että YK:n pitäisi julistaa planeetan hätätila.
“Siksi kehotamme YK:n yleiskokousta julistamaan vuoden 2024 tulevaisuuden huippukokouksessa planeetan hätätilan ja tunnustamaan, että kolminkertainen planeettakriisi muodostaa vakavan riskin maailmanlaajuiselle vakaudelle ja turvallisuudelle, ja sitä vahvistetaan vastaavissa elinten lausunnoissa. ja YK-järjestelmän virastot, alueelliset elimet sekä kansalliset ja paikalliset hallitukset.
He myös toistavat vaatimuksia “hätäalustalle”, johon viitataan tulevaisuuden sopimuksen nollaluonnoksessa. Raportissa suositellaan “Planetary Emergency Platformin” kutsumista koolle ilmastonmuutoksen nopeasti kiihtyvien seurausten käsittelemiseksi.
Voimme jäljittää planetaarisen hätätilan kutsun pahamaineiseen mutta hämärään ryhmään, Rooman klubiin. CGC:n marraskuun 2023 raportissa jopa todetaan, että usko “polykriisiin” “tunnustetaan Club of Rome Planetary Emergency Projectin työssä”. Tämä viittaus Rooman klubiin paljastaa vielä yhden syyn, miksi yleisön pitäisi olla huolissaan planetaarisen hätätilanteen vaatimisesta ja väitteistä planeettojen rajojen ylittämisestä
Rooman klubi on vaatinut planeetan hätätilan julistamista ainakin vuodesta 2019 lähtien julkaisemalla “Planetary Emergency Plan” -ohjelmansa. Raportti päivitetään elokuussa 2020 COVID1984:n alettua. Rooman klubin hätäsuunnitelmaa kuvataan “etenemissuunnitelmaksi hallituksille ja muille sidosryhmille muuttaa yhteiskuntiamme ja talouksiamme palauttamaan tasapaino ihmisten, planeetan ja vaurauden välillä” .
Kuten tulevaisuuden sopimuksen nollaluonnoksessa ja ilmastonhallintakomission vuoden 2023 raportissa, Rooman klubi kehottaa kansakuntia julistamaan planeetan hätätilan ja hyväksymään planeetan hätäsuunnitelman. He sanovat, että tällaisen suunnitelman pitäisi “perustaa kiireelliseen tarpeeseen vähintään puolittaa kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä” .
Nämä äärimmäiset vaatimukset kasvihuonekaasupäästöjen, erityisesti hiilen, vähentämiseksi ovat saaneet jotkin tutkijat päättelemään, että Rooman klubin ohjaava filosofia on itse asiassa usko eugeniikkaan, jota peittää keinotekoinen ympäristöagenda. Organisaation historian ymmärtäminen voi antaa vihjeitä.
Rooman klubi perustettiin vuonna 1968, ja sillä oli tärkeä rooli tunnetumman Maailman talousfoorumin (WEF) kehittämisessä . WEF:n 50-vuotispäivänä järjestö tarkasteli heidän historiaansa ja totesi, että vuoden 1973 kokouksessa Aurelio Peccei, italialainen teollisuusmies, joka perusti Rooman klubin yhdessä Alexander Kingin kanssa, piti puheen nyt pahamaineisesta kirjastaan. “Kasvun rajat”. Alexander King oli myös vastuussa seurantaraportista, joka julkaistiin vuonna 1991 nimeltä “The First Global Revolution” . Tämä kiistanalainen raportti sisältää osion nimeltä “Ihmiskunnan yhteinen vihollinen on ihminen”, joka sisältää tämän usein lainatun osion:
”Etsiessämme uutta vihollista yhdistämään meitä, päädyimme siihen, että saastuminen, ilmaston lämpenemisen uhka, vesipula, nälänhätä ja muut vastaavat sopivat asiaan. Kokonaisuudessaan ja vuorovaikutuksessaan nämä ilmiöt muodostavat yhteisen uhan, joka vaatii kaikkien kansojen solidaarisuutta. Mutta nimeämällä heidät vihollisiksi joudumme ansaan, josta olemme jo varoittaneet, nimittäin oireiden sekoittamiseen syihin. Kaikki nämä vaarat johtuvat ihmisen väliintulosta, ja vain muuttuneiden asenteiden ja käyttäytymisen kautta ne voidaan voittaa. Todellinen vihollinen on siis ihmiskunta itse.”
Mitä tulee tulevaisuuden huippukokouksen jälkeen?
Kuten Michele Sison huomauttaa Stimson Centerin esityksessään, globalistien tapaamiset rakentuvat päällekkäin ja lisäävät teknokraattiseen valtioon pala kerrallaan. Tulevaisuuden huippukokouksen tärkeydestä huolimatta se ei sellaisenaan ole viimeinen yritys työntää ihmiskuntaa kohti yhtä maailmanhallitusta.
“Tulevaisuuden huippukokous on askel, se on tärkeä askel, se on vain yksi askel jatkumossa pyrkimyksissä kaventaa aukkoja ja tehdä YK:sta tehokkaampi vastaamaan näihin haasteisiin”, Sison sanoi.
Sison huomauttaa myös, että työ YK:n muuttamiseksi maailmanhallitukseksi jatkuu tulevissa kokouksissa, mukaan lukien sosiaalisen kehityksen toisessa maailmanhuippukokouksessa.
” Toisen maailman sosiaalisen kehityksen huippukokous ” on määrä kokoontua vuonna 2025, melkein 30 vuotta Kööpenhaminassa, Tanskassa pidetyn ensimmäisen sosiaalisen kehityksen maailmanhuippukokouksen jälkeen. YK sanoo, että vuoden 2025 huippukokouksen tavoitteena on vahvistaa Kööpenhaminassa tehtyjen sitoumusten tukea ja edistää YK:n vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelmaa.
Yksi asia on selvä: tulevaisuuden huippukokous, tulevaisuuden sopimus ja planeetan hätätilan julistus tarvitsevat enemmän huomiota. Ja nopeasti. Muuten maailman vapaa-ajattelevat ihmiset ovat samassa asemassa, jossa olemme usein joutuneet – katsomaan menneisyyteen jälkikäteen ja toivoen, että olisimme kiinnittäneet huomiota ennen kuin on liian myöhäistä pysäyttää teknokraattisen valtion eteneminen. .
Jos haluamme haastaa Stimson Centerin, Rockefeller-säätiön, Gates-säätiön, Yhdistyneet Kansakunnat, Maailman talousfoorumin ja monet muut tämän Shadow Government Octopuksen lonkerot mielekkäästi, meidän on levitettävä tätä tietoa mahdollisimman laajalle ja laajalle. niin nopeasti kuin pystymme.
Kun YK:n tulevaisuuden huippukokoukseen ja mahdolliseen planeetan hätätilan julistamiseen on alle 60 päivää, meidän on tehtävä kaikkemme valistaaksemme yleisöä tästä tapaamisesta ja vaarasta, jota se aiheuttaa kansalliselle itsemääräämisoikeudelle ja siten myös yksilön suvereniteetille.
Joukkojen kouluttamisen lisäksi meidän on myös varauduttava siihen mahdollisuuteen, että “The Great Reset”, Agenda 2030 ja 4. teollinen vallankumous, jota YK:n ja WEF:n ehdottama, tulee jossain muodossa totta. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi “luopua” ja luovuttaa vapautemme teknokraateille. Pikemminkin meidän pitäisi tunnustaa, että vaalipolitiikka ja presidentinukkien äänestäminen eivät johda lisää vapautta meidän elinaikanamme tai tuleville sukupolville.
Sen sijaan meidän olisi käytettävä energiamme vaihtoehtoisten rinnakkaisten järjestelmien luomiseen, jotka voivat kilpailla suoraan teknokraattisen valtion kanssa. Tästä syystä autan tuottamaan The People’s Reset: UK, “Our Summit for Our Future” -elokuvan , joka järjestetään Bathissa, Isossa-Britanniassa YK:n huippukokouksen jälkeisenä viikonloppuna. Isännöimme kolmen päivän ajan 24 esittäjää ympäri maailmaa keskittyen ratkaisuihin näiden kipeästi kaivattujen rinnakkaisten järjestelmien luomiseen terveydenhuollon, rahoituksen, koulutuksen, digitaalitekniikan ja yhteisön rakentamisen aloilla. Yhdessä voimme luoda kauniimman maailman, jonka tiedämme olevan mahdollista.